Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä lapsen yrittämiseen vanhemmalla iällä
N30
14.09.2021 |
Mietimme mieheni kanssa, kannattaako meidän yrittää lasta. Olemme olleet tyytyväisiä kahdestaan, mutta viime aikoina alkaneet puhua mahdollisesta perheenlisäyksestä. Olen 30-vuotias ja mieheni on vähän päälle 50. Huomattava ikäero, mutta ei ole aiheuttanut meille sen kummempia haasteita, paitsi nyt lasta mietittäessä. Mitä tulee lapsiin, molemmat haluaisimme lapsen, mutta mietimme olisiko se oikein lasta kohtaan. Mieheni vanhemmat ovat kuolleet. Toinen kuoli jo 40-vuotiaana syöpään. Miehelläni ei ole onneksi todettu syöpää tai muita sairauksia. Meillä kummallakaan ei ole paljon sukulaisia. Minulla toinen vanhemmistani kuoli muutama vuosi sitten. Molemmilla muutama ystävä, joilla osalla omat perheet.
Työskentelemme sosiaali- ja terveysalalla. Palkat aika matalat mutta ei kumpikaan olla tavaroiden perään.
Onko teillä ollut tilannetta, jossa läheisellä tai teillä itsellä ollut huomattavasti keskivertoa iäkkäämpi vanhempi/pieni läheispiiri ja miten se on vaikuttanut kehitykseen? Kertokaa, onko teidän mielestä itsekästä tehdä lapsi myöhemmällä iällä.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Tehkää lapsi. Älkää välittäkö muiden mielipiteistä. Se on teidän elämä, teidän perhe. Tehkää perheestänne sellainen kuin itse haluatte. Tiedän tuttava pariskunnan jossa nainen oli 40v ja mies muutaman vuoden vanhempi ja saivat terveen vauvan. Heidän lähipiiri ei hyväksynyt asiaa vauvasta mutta tämä pariskunta ei kuunnellut vaan päättivät ihan yhdessä mitä elämällänsä tekevät.
Heidän lähipiiri ei hyväksynyt asiaa?
Wtf? Mitä ihmeen ihmisiä se lähipiiri on? :D
Eikä 40v ja 43v edes ole mitenkään vanhoja saamaan vauvaa, ihan eri asia joku 50+ kuin nuo.
Itse tunnen vaikka kuinka paljon 40-45v synnyttäneitä naisia, jopa muutaman 48-vuotiaana synnyttäneen.
40 ei todellakaan ole paljoa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, itsehän olet lähes yleisimmässä iässä, sanoisin jopa nuori äidiksi, kun miettii miten vanhana nykyisin lapsia saadaan. Mies toki vähän jo vanha, mutta keski-iät ja eläkeiät nouseet, joten sinällään ei välttämättä ongelmaa. Toki kuka tahansa voi sairastua tai kuolla milloin tahansa. Tästä mielipiteestä ei nyt ehkä mitään apua. Mielestäni iällä ei ole suurta väliä, väliä on sillä haluaako lapsen. Jos kumpikin haluaa, suosittelen yrittämään.
Ikä ei määrittele kuinka hyviä vanhemmat ovat. Toisekseen minkään ikäiset eivät tiedä kuinka terveinä tai pitkään elävät.
Ystäväni vanhemmat käytännössä ovat hoitaneet hänen lapsensa 3kpl. Aamusta iltaan ja usein vielä öidenkin yli eli käytännössä ovat olleet ne isä ja äiti näille lapsille, kun vanhemmat luoneet kansainvälistä uraa. Molemmat yli 70 vuotiaita. Ja edelleen kuskaavat lapsia harrasteisiin ja viikonlopun turnauksiin ja leireille jne. Molemmat pirteitä ja ajokortit on.
Itsellä ei tällaista tukiverkkoa ole. Omat vanhemmat raihnaisia vaikka vasta 60 v. miehen äiti kuollut ja isä vanhainkodissa ja on 68 vuotias.
kannattaa kysellä ajoissa onko yhdistettyä rullaattoria ja lasten vaunuja saatavilla. ravatti sonnit kannattaa myös kilpailluttaa
Kuopukseni ikäinen nuori mies oli iäkkäille vanhemmilleen vahinko/yllätys. Vauva/lapsi nuorensi paria - kyllähän jotkut luulivat heitä isovanhemmiksi (huomattavasti teitä iäkkäämpiä), mutta suhde on säilynyt hyvänä. Joskus mietin, miten he onnistuvat kasvattamaan lapsen ilman pilalle hemmottelua, kun vaikutti, että lapsi oli keskipisteessä huomattavan varakkaille vanhemmilleen, mutta niin he vain onnistuivat.
Joskus on ollut puhetta, että pojan lapsilla ei tule olemaan isovanhempia, mutta ei kuopuksellanikaan ollut.
Onnea teille jos päädytte yrittämään lasta. Ps. ethän ap ole edes vanha, itse olin 38, kun kuopukseni syntyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa ole mitään väärää. Kypsemmillä vanhemmilla on antaa enemmän elämänoppeja lapselle.
Olin 40 ja mieheni 47 kun esikoisemme syntyi, kuopus siihen 1,4 vuotta myöhemmin.
Meille se oli oikein ja paras mahdollinen ikä saada lapset. Ne ovat nyt 21 ja 22 vuotiaat, tasapainoiset ihanat nuoret. Ovat kunnollisia ja tunnollisia, ammateissaan, opiskelleet tehokkaasti ja jatkot mietinnässä sillä alueella, tosin nyt vakinaiset työpaikat ja omat kodit molemmilla.
Vietämme paljon aikaa yhdessä, juuri löimme lukkoon laskettelureissun tälle talvelle, viikonloppuna patikoimaan. Hyvin meni, meille sopi tuo aikataulutus. Lapsilta on kysytty että miltä se tuntui kun me olimme vanhempia, varsinkin tytär totesi että tuntuu turvalliselta kun olemme sen ikäisiä kuin olimme.
Poika ei sen kummemmin kommentoinut, on vauhdikkaampi, hetkessä eläjä ja kaikki käy.
Kaikki ei käy kaikille mutta jos te olette nyt heränneet siihen että haluatte lapsia, antakaa asialle mahdollisuus. Kaikella on tapana järjestyä. Älkää analysoiko asiaa puhki. Tulee jos on tullakseen. Onnea matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, minkä ikäisellä pariskunnalla tahansa voi puoliso kuolla, vaikkapa liikenneonnettomuudessa. Aina pitää miettiä turvaverkkoja!
Jos sun mies ap ajattelee itse, että haluaa lapsen ja kykenee yövalvomisiin vuorollaan, niin antakaa palaa.
Sinähän et ole yhtään vanha, todennäköisesti tulet raskaaksi hyvin.
Isän isä lisää tiettyjen neurologisten ja psyykkisten sairauksien riskiä, joita - esim. autismia - ei voi havaita raskauden aikana. Mutta useimmat lapset ovat täysin terveitä.
Turvaverkko on kiva olla mutta yhtäkään lasta ei pidä tehdä tyylillä kyllä turvaverkko hoitaa. Ei välttämättä hoida eikä ole mitään velvollisuutta hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minkä ikäisellä pariskunnalla tahansa voi puoliso kuolla, vaikkapa liikenneonnettomuudessa. Aina pitää miettiä turvaverkkoja!
Jos sun mies ap ajattelee itse, että haluaa lapsen ja kykenee yövalvomisiin vuorollaan, niin antakaa palaa.
Sinähän et ole yhtään vanha, todennäköisesti tulet raskaaksi hyvin.
Isän isä lisää tiettyjen neurologisten ja psyykkisten sairauksien riskiä, joita - esim. autismia - ei voi havaita raskauden aikana. Mutta useimmat lapset ovat täysin terveitä.
No kyllä se todennäköisyys on silti se, että nyt jo yli viisikymppinen isä ei hyväkuntoisena kauaa heilu lapsensa elämässä vrt isä joka nyt on 30 tai 40. Ja kun lapsi on nuori aikuinen, se vanha isä on jo tilastojen mukaan vainaa. Nuori isä on vielä työelämässä tai tuore eläkeläinen.
Adoptiolapsen ja -vanhemman ikäero saa olla max 45 ja siihen on ihan selkeä syy, jota voi biotkin soveltaa.
Miesten keskimääräinen elinajanodote on Suomessa 78 vuotta. Ap:n miehellä se on jo korkeampi, koska hän on jo tuon ikäinen eli pois suljettu on kuolema lapsena, nuorena ja keski-ikäisenä. Viisikymppinen suomalaismies - terve - voi odottaa elävänsä vielä kevyesti kolmekymmentä vuotta eli olet väärässä: tilastojen mukaan katsoen lapsen ollessa nuori aikuinen isä ei ole vielä vainaa.
https://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=…
Ap:n mies on nyt yli 50.
Kyllä hän on vainaa siinä vaiheessa kun lapsi on nuori aikuinen eli alle 30.
Se juna meni jo.
T vanhan isän lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehkää lapsi. Älkää välittäkö muiden mielipiteistä. Se on teidän elämä, teidän perhe. Tehkää perheestänne sellainen kuin itse haluatte. Tiedän tuttava pariskunnan jossa nainen oli 40v ja mies muutaman vuoden vanhempi ja saivat terveen vauvan. Heidän lähipiiri ei hyväksynyt asiaa vauvasta mutta tämä pariskunta ei kuunnellut vaan päättivät ihan yhdessä mitä elämällänsä tekevät.
Heidän lähipiiri ei hyväksynyt asiaa?
Wtf? Mitä ihmeen ihmisiä se lähipiiri on? :DEikä 40v ja 43v edes ole mitenkään vanhoja saamaan vauvaa, ihan eri asia joku 50+ kuin nuo.
Itse tunnen vaikka kuinka paljon 40-45v synnyttäneitä naisia, jopa muutaman 48-vuotiaana synnyttäneen.
40 ei todellakaan ole paljoa..
40v on siinä mielessä paljon jos miettii lapsen hankitaan koska hedelmällisyys jo laskenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minkä ikäisellä pariskunnalla tahansa voi puoliso kuolla, vaikkapa liikenneonnettomuudessa. Aina pitää miettiä turvaverkkoja!
Jos sun mies ap ajattelee itse, että haluaa lapsen ja kykenee yövalvomisiin vuorollaan, niin antakaa palaa.
Sinähän et ole yhtään vanha, todennäköisesti tulet raskaaksi hyvin.
Isän isä lisää tiettyjen neurologisten ja psyykkisten sairauksien riskiä, joita - esim. autismia - ei voi havaita raskauden aikana. Mutta useimmat lapset ovat täysin terveitä.
Turvaverkko on kiva olla mutta yhtäkään lasta ei pidä tehdä tyylillä kyllä turvaverkko hoitaa. Ei välttämättä hoida eikä ole mitään velvollisuutta hoitaa.
Ei sen ole tarkotuskaan hoitaa. Se on uhan nimensä mukaisesti tuki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos luulette jaksavanne, niin mikäs siinä. Varaudu siihen, ettei miehesi kuitenkaan ehkä ole mukana niin kauan kuin toivoisit. Ylipäätään mikään ei ole varmaa, on vain todennäköisyyksiä. Voi käydä hyvin tai sitten ei.
Eiköhän ap ole tiedostanut tilanteen jo aikaisemmin, kun heillä on se 20 vuoden ikäero. Sanoisin, että jos lapsia halajaa niin antaa mennä vain. Lasten isä voi olla kuvioissa vaikka seuraavat 40 vuotta, ei näitä voi kukaan ennustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minkä ikäisellä pariskunnalla tahansa voi puoliso kuolla, vaikkapa liikenneonnettomuudessa. Aina pitää miettiä turvaverkkoja!
Jos sun mies ap ajattelee itse, että haluaa lapsen ja kykenee yövalvomisiin vuorollaan, niin antakaa palaa.
Sinähän et ole yhtään vanha, todennäköisesti tulet raskaaksi hyvin.
Isän isä lisää tiettyjen neurologisten ja psyykkisten sairauksien riskiä, joita - esim. autismia - ei voi havaita raskauden aikana. Mutta useimmat lapset ovat täysin terveitä.
No kyllä se todennäköisyys on silti se, että nyt jo yli viisikymppinen isä ei hyväkuntoisena kauaa heilu lapsensa elämässä vrt isä joka nyt on 30 tai 40. Ja kun lapsi on nuori aikuinen, se vanha isä on jo tilastojen mukaan vainaa. Nuori isä on vielä työelämässä tai tuore eläkeläinen.
Adoptiolapsen ja -vanhemman ikäero saa olla max 45 ja siihen on ihan selkeä syy, jota voi biotkin soveltaa.
Miesten keskimääräinen elinajanodote on Suomessa 78 vuotta. Ap:n miehellä se on jo korkeampi, koska hän on jo tuon ikäinen eli pois suljettu on kuolema lapsena, nuorena ja keski-ikäisenä. Viisikymppinen suomalaismies - terve - voi odottaa elävänsä vielä kevyesti kolmekymmentä vuotta eli olet väärässä: tilastojen mukaan katsoen lapsen ollessa nuori aikuinen isä ei ole vielä vainaa.
https://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=…
Ap:n mies on nyt yli 50.
Kyllä hän on vainaa siinä vaiheessa kun lapsi on nuori aikuinen eli alle 30.
Se juna meni jo.
T vanhan isän lapsi
Aika moni yli 80 vuotiaskin täällä vielä keikkuu. Toisaalta tiedän useamman ikätoverin, jotka ovat menettäneet toisen vanhempansa parinkympin korvilla. Eivätkä nämä vanhemmat ole olleet mitään ”vanhuksia”, heillä vaan kävi todella huono tuuri. Pointtina vain, että elämää ei kannata suunnitella pelkkien todennäköisyyksien perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on liian vanha.
t. vanhan isän lapsi, joka jäi orvoksi 14-vuotiaana
Vähän kehno perustelu.
22v perheenisä voi kuolla vaikka liikenneonnettomuudessa,
50-vuotiaana isäksi tullut saattaa elää 50-vuotta lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on liian vanha.
t. vanhan isän lapsi, joka jäi orvoksi 14-vuotiaana
Vähän kehno perustelu.
22v perheenisä voi kuolla vaikka liikenneonnettomuudessa,
50-vuotiaana isäksi tullut saattaa elää 50-vuotta lisää.
Todennäköisyts on silti se että se liian vanha isä ei tue tarpeeksi. Ja nuori isä tukee.
Todennäköisyydet eivät tätä ratkaise. Jos kumppanisi itse kokee, että isäksi tuleminen on hänelle tärkeää ja haluaa sitoutua yövalvomisiin, mahatautipyykin pesemiseen, harrastuskuskauksiin jne, en näe miksi pitäisi ikää tuijottaa ainoastaan. Motivaatio ja henkinen puoli ratkaisee. Nykypäivän 5-kymppiset ovat aika eri asia eliniänodotteen ja odotettavissa olevien terveiden elinvuosien osalta kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Omat kohta 70 täyttävät vanhempani remppaavat täyttä häkää mökkiä ja nauttivat elämästään, eivät ole mitään raihnaisia vanhuksia.
Sain itse esikoisen 10 vuotta sitten 24-vuotiaana ja nyt haaveilen iltatähdestä 34-vuotiaana. Elämänkokemukset ovat muokanneet minua niin, että olen paljon kärsivällisempi, suvaitsevaisempi ja siedän paremmin vastoinkäymisiä kuin nuorempana. Nuorena pelkäsin enemmän jääväni asioista paitsi, nyt ymmärrän elämän olevan tässä ja nyt. Nuorena todistelin omaa kelpoisuuttani äidiksi suorittamalla malliäitiyttä ja opintoja yhtä aikaa, nyt tiedän että oikeastaan läsnäolo ja aito kiinnostus lapseen riittävät. Ei tarvitse osata vauvaviittomia tai ostaa hienoimpia vaunuja, jotta lapsen on hyvä kasvaa. Koen, että olen vanhempana paljon tasapainoisempi ja viisaampi kuin nuorempana. Toki tähän elämänkokemukseen vaikuttaa myös vanhempana kokemani henkinen kasvu, eikä tilannetta voi suoraan verrata esikoisen saamiseen.
Mutta ehkä 5-kymppisenä tunnistaa jo itselleen keskeiset elämänarvot ja välttyy tekemästä valintoja vertaispaineen alla. Taloudellisesti tilanne on todennäköisesti vakaampi kuin nuorena, vaikka nykymaailmassa siitäkään ei koskaan tiedä. Tärkeintä on varmaan, että haluatteko lapsen ja onko se teille yhdessä ja erikseen yhtä tärkeää.
Isämme oli 45 kun nuorin sisarukseni syntyi. Nyt, noin 45 vuotta myöhemmin, tällä kokemuksella sanoisin ettö miehesi ikä ei ole este eikä väärin lasta kohtaan. Eikä olisi, vaikka miehesi kuukahtaisi jo 60-vuotiaana. Kyllä ne vääryydet ja oikeat asiat lapselle tehdään ihan muulla tavoin, kun sillä että isä on vanha.
Biologisista syistä äidin iällä on enemmän merkitystä, mutta sehän ei ole teillä ongelma. Eli ehkäisy vaan pois, ja pian. Ei nimittäin ole mitään varmuutta, saatteko silti lasta.
Ei estettä.
Kunhan se isä muistaa pitää
Itsestään huolta.
Nainen ei ole
Yhtään vanha aidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minkä ikäisellä pariskunnalla tahansa voi puoliso kuolla, vaikkapa liikenneonnettomuudessa. Aina pitää miettiä turvaverkkoja!
Jos sun mies ap ajattelee itse, että haluaa lapsen ja kykenee yövalvomisiin vuorollaan, niin antakaa palaa.
Sinähän et ole yhtään vanha, todennäköisesti tulet raskaaksi hyvin.
Isän isä lisää tiettyjen neurologisten ja psyykkisten sairauksien riskiä, joita - esim. autismia - ei voi havaita raskauden aikana. Mutta useimmat lapset ovat täysin terveitä.
No kyllä se todennäköisyys on silti se, että nyt jo yli viisikymppinen isä ei hyväkuntoisena kauaa heilu lapsensa elämässä vrt isä joka nyt on 30 tai 40. Ja kun lapsi on nuori aikuinen, se vanha isä on jo tilastojen mukaan vainaa. Nuori isä on vielä työelämässä tai tuore eläkeläinen.
Adoptiolapsen ja -vanhemman ikäero saa olla max 45 ja siihen on ihan selkeä syy, jota voi biotkin soveltaa.
Miesten keskimääräinen elinajanodote on Suomessa 78 vuotta. Ap:n miehellä se on jo korkeampi, koska hän on jo tuon ikäinen eli pois suljettu on kuolema lapsena, nuorena ja keski-ikäisenä. Viisikymppinen suomalaismies - terve - voi odottaa elävänsä vielä kevyesti kolmekymmentä vuotta eli olet väärässä: tilastojen mukaan katsoen lapsen ollessa nuori aikuinen isä ei ole vielä vainaa.
https://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=…
Ap:n mies on nyt yli 50.
Kyllä hän on vainaa siinä vaiheessa kun lapsi on nuori aikuinen eli alle 30.
Se juna meni jo.
T vanhan isän lapsi
Opettele lukemaan nyt ja lopeta jöötin puhuminen! Keskimääräinen elinajanodote on ap:n miehellä nyt kolmisenkymmentä vuotta. Keskimääräinen!
Nuori aikuinen on 18-vuotta täyttänyt.
Minun isäni muuten oli myös jo 40, kun synnyin. Kuoli tänä keväänä 94-vuotiaana. Hyvä, urheilullinen ja jaksava isä oli. Yksittäisistä kokemuksista ei voi vetää johtopäätöksiä.
Mutta siitä useimmat ovat varmasti kumminkin iloisia, että ovat olemassa. Tässähän ei ole vaihtoehtona se, että ap:n mies voisi aikakoneella surauttaa 20 vuotta taaksepäin tekemään kolmikymppisen ap:n kanssa lapsen. Vaan vaihtoehtona on, että lasta ei ole olemassa tai on olemassa. Lapsi varmaan itse haluaisi mieluummin olla kuin ei olla.
Ihmisvihaiset ja syvästi masentuneet varmasti ajattelevat toisin, mutta se on eri juttu se.
Jos isä on jo nyt "yli 50", kun lasta aletaan yrittää, hän on myös yli 70, luultavimmin 75, kun se lapsi on joskus täysikäinen.
75.
Sen jälkeen lapsen pitäisi saada tukea vielä ainakin kymmenen vuotta, että on päässyt kunnolla omaan elämään kiinni. Eli sen isän pitäiis olla voimissaan 85-vuotiaaksi, että voisi väittää olleensa lapsensa tukena ja apuna niin kauan kuin on kohtuullista.
Kyllä.