Äitini raivoaa ja syyllistää, kun minulla on matka varattuna kavereiden kanssa, ja meillä olisi sukujuhlat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot äiteelle, että menet käymään mummoilla ja paapoilla kylässä. Matkaa ennen tai jälkeen kunhan olet käynyt koronatestissä.

Mummut ja papat asuvat niin korvessa etten sinne itse pääse ilman autoa. Tavallaan on siis ihan totta, että tämä voisi olla viimeinen mahdollisuus nähdä jotain mummuja ja pappoja. Toisaalta he ovat niin dementoituineita, etteivät tiedä kuka olen. Miksi siis pitäisi nähdä siinä kunnossa, kun haluaa muistaa sen ihmisen sellaisena mitä hän oli kun oli vielä paremmassa kunnossa.

No sitten menet sinne itse autolla kun sinulle sopii.

En viitsi mennä, kun eivät ne tyypit muista kuka olen. luulevat vielä murtovarkaaksi. Eri asia olisi mennä niin, että on oma äiti mukana kun äidit ne vielä muistaa.

Sinäpä sen sanoit! Ei dementikko välttämättä tunne omaa lastaan,luulee aivan joksikin muuksi. Elää itse lapsuuttaan tai mitä muuta aikaa tahansa. Dementikon luona voit käydä matkan jälkeen!

Elämässä eteenpäin,se kuuluu nuoren osaan!

Äitisi on lapsellinen. Ei sun pidä olla sopimatta ja tekemättä elämässäsi mitään ihan vaan sen takia, että joku saattaa kuolla huomenna tai keksiä järjestää juhlat. Äiti siirtäköön juhlia jos on niin tärkeää saada ap paikalle tai hyväksyköön sen, että ihmisillä on muitakin menoja ja hoidettavia asioita. Kysyppäs äitiltäs puhuisko hän tolla tavalla jollekkin ystävälleen tai kollegalle ja esittäisi vaatimuksia? Niin ei, eli tietää sen olevan tyhmää ja väärin.

Jos jokavuotiset sukujuhlta,niin sitte oma reissu.

Jos  ei,niin sukujuhlat ehkä parempi, jos siis suku kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot äiteelle, että menet käymään mummoilla ja paapoilla kylässä. Matkaa ennen tai jälkeen kunhan olet käynyt koronatestissä.

Mummut ja papat asuvat niin korvessa etten sinne itse pääse ilman autoa. Tavallaan on siis ihan totta, että tämä voisi olla viimeinen mahdollisuus nähdä jotain mummuja ja pappoja. Toisaalta he ovat niin dementoituineita, etteivät tiedä kuka olen. Miksi siis pitäisi nähdä siinä kunnossa, kun haluaa muistaa sen ihmisen sellaisena mitä hän oli kun oli vielä paremmassa kunnossa.

Miten voivat asua keskenään, jos tilanne on noin huono, ettei omaa lapsenlasta muista?

Porvoossa on kuule kaikki mahdollista. Te ääliöt lähdette joka provoon mukaan.

Ei nykyisin ole laitoksia tarpeeksi. Tietäisitpä vaan,miten huonomuistisia vielä asuu kotona,tämä on tosi!

Kotipalvelu käy lääkitsemässä ja ruokkimassa,kotisairaanhoito hoitamassa haavat! Etkö seuraa aikaasi!

Mun veli ei osallistunut meidän mummon 90-vuotissynttäreille,kun hän ei pidä isoista "virallisen" tyylisistä sukujuhlista.

Ne mummot ja papat on onnekkaita, että sukulaisia vielä on ympärillä. Monella ei ole yhtään ketään, eikä ikinä mitään juhlia. Ei ne juhlat siihen kaadu, että yksi lapsenlapsi jättää tällä kertaa osallistumatta. Jos asuvat vielä kotonakin, niin tuskin ovat ihan heti kupsahtamassa. 

Höpsis, eihän kukaan oikeasti mieti tätä? Jos loma oli varattu jo ennen, tietysti lähdet sinne!

Menet reissuun, ja muistat, että kun mummo kuolee ja se säälittävä kaikkia mielistelevä Liisa-serkku periin 400 000 e, niin sinä sentään olet elänyt omaa elämäänsä ja Lissu on vain kerännyt omaisuutta ja ollut mukava. Ei ne siellä edes muista, että sinua on olemassa, korkeintaan pappa kyselee, että kävikös sille yhdelle tytölle hassusti, sille joka oli pienenä niin pulska.

Vierailija kirjoitti:

Menet reissuun, ja muistat, että kun mummo kuolee ja se säälittävä kaikkia mielistelevä Liisa-serkku periin 400 000 e, niin sinä sentään olet elänyt omaa elämäänsä ja Lissu on vain kerännyt omaisuutta ja ollut mukava. Ei ne siellä edes muista, että sinua on olemassa, korkeintaan pappa kyselee, että kävikös sille yhdelle tytölle hassusti, sille joka oli pienenä niin pulska.

Ei lapsenlapset mitään peri, vaan niiden mummojen ja pappojen omat lapset saa kaiken. 

Kerran tein erehdyksen ja ilmoitin vanhemmilleni lähteväni matkoille noin kuukaudeksi. Eiköhän alkanut tulla vaatimusta talkoista, mummon nimipäivistä ja veljenpoikien synttäreistä ym. Olin aika typertynyt, että miksi vanhemmat yrittävät sabotoida matkani ja haluavat häpäistä minut pettämällä ystäväni? No lähdin sitten vaan menemään sanomatta mitään. Se on sitten helpompi sanoakkin kun soittoa tulee, ettei kerkeä täältä tropiikista just nytten tai minne meneekään, niin eivät ala vänkäämään.