Mahdankohan olla pahassa pulassa nyt :/ Opiskelen yritysjohtamista, mutta en kannata mitään näistä johtamisopeista

AP voisi tulla vastaamaan noihin hänelle esitettyihin kysymyksiin?

Fakta nyt kuitenkin on että yrityksen tulisi tehdä positiivista tulosta jotta se pysyy pystyssä. Tämä on se perusvaatimus josta ei voi tinkiä muut kuin jo valmiiksi rikkaat jotka voi rahoittaa yritystään lompakostaan. Se on sitten johtajan valinta miten henkilöstöään tai yritystään johtaa tuohon päästäkseen.

Ylipäänsä opiskellessa opetellaan vaihtoehtoja ja sitten varsinainen johtaminen valintoineen voidaan tehdä kun tiedetään miten muut tekee. Esim. valtiotieteellisessä ja muissa yhteiskuntatieteissä käydään läpi huonojakin hallintomuotoja. Ei siksi että niitä pitäisi toteuttaa vaan siksi että tajuaa mitä ongelmia niissä ehkä on ja toivottavasti osaa välttää niihin päätymistä. 

Yritysjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen on eri asioita. Yritysjohtaminen on ensisijaisesti tulostavoitteellista ja tavoittelee voiton maksimointia (muut parametrit huomioiden). Henkilöstöjohtaminen tähtää toki myös tulostavoitteellisuuteen, mutta siinä lajissa pääsee myös käytännönläheisemnin toteuttamaan niitä maanläheisiä arvoja.

Näkisin asian niin että johtamisen tarve liittyy siihen että keskiverto ihminen on älykkyydeltään lampaan tasolla. Tämän takia myös johtamisen ohjenuorat ovat tasoltaan primitiivisiä.

Sulla on vapaat kädet johtaa humaanisti sit ku pääset johtajaks.

Tulos merkitsee.

Samaa mantraa sitä julkisella puolellakin hoetaan, tuijotetaan tilastoja ja asiakasmääriä ym. Tiettyyn pisteeseen asti tehostaminen on ihan ok, mutta ihmistyössä tulee rajat vastaan ja laatu alkaa kärsiä jossain vaiheessa. Kumpi tärkeämpää: se, että asiakaskontakteja on paljon vai se, että asiakas saa apua?

En ole yritysjohdossa, mutta työtehtävät sellaisia, että olen jonkin verran tekemisissä johtajien kanssa. Ja kyllä siellä monet kritisoivat noita samoja oppeja.

Toki ne määrätynlaisena perustana toimivat: Yritys ei pysy pystyssä, jos se ei pysty tuottamaan rahaa enemmän kuin käyttää. Mutta se miten se tehdään, onkin eri asia. Paljon puhutaan esim. yhteistyön ja arvostamisen merkityksestä ja pitkäjänteisyydestä. Eihän nämä oikeasti aina käytäntöön yletä, mutta varsinkin monet menestyksekkäät yritykset ovat nämä tajunneet. Jo siksi, että noiden puute heikentää juuri sitä yrityksen menestymisen mahdollisuutta.

Ihanteeni: Elon Musk jne. Mutta en ole tutustunut hänen johtamistaktiikoihin.

N-43

Vierailija kirjoitti:

Samaa mantraa sitä julkisella puolellakin hoetaan, tuijotetaan tilastoja ja asiakasmääriä ym. Tiettyyn pisteeseen asti tehostaminen on ihan ok, mutta ihmistyössä tulee rajat vastaan ja laatu alkaa kärsiä jossain vaiheessa. Kumpi tärkeämpää: se, että asiakaskontakteja on paljon vai se, että asiakas saa apua?

Tässä näkyy se, että monissa paikoissa tehostaminen on ymmärretty väärin. Tuo on ruuvin kiristämistä, ei tehostamista. Tehostamista olisi se, että työtä ja prosesseja muokataan aidosti sellaisiksi, että pystyt tekemään sitä työtäsi hyvin, mutta karsitaan tai muutetaan kaikkea ylimääräistä.

Terveydenhuoltoa en tunne perusteellisesti, mutta kuulemani mukaan paljon aikaa menee esim. kirjauksiin ja potilaita on ns. väärässä paikassa ja heitä pompotellaan paikasta toiseen. Oikea ratkaisu olisi muuttaa toiminta sellaiseksi, että kirjaukset voi tehdä helpommin, potilaan voi hoitaa mahdollisimman pitkälle kerralla (ei tarvitse viiteen eri kertaan ottaa vastaan, tervehtiä, perehtyä, kirjata jne.) Ja potilaat saataisiin kitkatta oikeaan paikkaan jatkohoitoon.

Tämä ei tietenkään ole helppoa, mutta se olisi aitoa tehostamista.

Mutta helppojakin muutoksia olisi tarjolla. Esim. julkinen hammaslääkäri ei meinannut suostua paikkaamaan kahta reikää kerralla, koska joku ylempi taho kielsi. Olisin tarvinnut kaksi eri aikaa, eli he olisivat kahteen kertaan putsanneet välineet, hakeneet koneelta uudet potilastiedot, puuduttaneet kahdesti jne. Ja tietty tarvinneet kaksi ajanvarausta. Mutta kun suostuivat tekemään tuon kerralla, ei aikaa mennyt edes tavallisen pituisen ajanvarauksen vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisareni oli ison suomalaisyrityksen keskijohdossa ja yritys halusi kouluttaa hänet vielä vaativampiin johtamistehtäviin. Jossain vaiheessa sisareni tajusi, että homma ei ole hänen arvojensa mukaista. Ei muuta kuin koulutuksen jättäminen kesken, ottamaan lopputili ja vaihtamaan työpaikkaa.

Huh, nostan hattua sisarellesi :o  Tuo vaatii rohkeutta ja selkärankaa!    On tämä aika painajaismaista kyllä ja huomaa, miten noita täysin epäeettisiä ja moraalittomia oppeja ajetaan sisään koulussa ihan hullun lailla. Pelottavinta on se kun tajuaa itse lähtevänsä massan mukana noita kamaluuksia kehittämään ihan huomaamatta ikäänkuin itsestäänselvyyksinä, kunnes jossain vaiheessa tajuaa että mitä helv... mä oikein selitän tässä?!  :(

AP

Sisareni kohdalla eettinen työpaikka ratkesi muutaman mutkan jälkeen siten, että he perustivat miehensä kanssa oman yrityksen. Voittoahan jokaisen yrityksen on hieman tuotettava, mutta ei millä hinnalla tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Yritysjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen on eri asioita. Yritysjohtaminen on ensisijaisesti tulostavoitteellista ja tavoittelee voiton maksimointia (muut parametrit huomioiden). Henkilöstöjohtaminen tähtää toki myös tulostavoitteellisuuteen, mutta siinä lajissa pääsee myös käytännönläheisemnin toteuttamaan niitä maanläheisiä arvoja.

Tätä olin tulossa myös sanomaan. Asioiden johtaminen ja ihmisten johtaminen ovat kaksi eri asiaa.

On myös paljon merkitystä sillä onko kyseessä asiantuntijaorganisaatio, tuotantolaitos vai mikä.

Ne koulussa opetettavat asiat ovat teorioita ja periaatteita jotka auttavat hahmottamaan tosielämässä huomattavasti monimutkaisempia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mantraa sitä julkisella puolellakin hoetaan, tuijotetaan tilastoja ja asiakasmääriä ym. Tiettyyn pisteeseen asti tehostaminen on ihan ok, mutta ihmistyössä tulee rajat vastaan ja laatu alkaa kärsiä jossain vaiheessa. Kumpi tärkeämpää: se, että asiakaskontakteja on paljon vai se, että asiakas saa apua?

Tässä näkyy se, että monissa paikoissa tehostaminen on ymmärretty väärin. Tuo on ruuvin kiristämistä, ei tehostamista. Tehostamista olisi se, että työtä ja prosesseja muokataan aidosti sellaisiksi, että pystyt tekemään sitä työtäsi hyvin, mutta karsitaan tai muutetaan kaikkea ylimääräistä.

Terveydenhuoltoa en tunne perusteellisesti, mutta kuulemani mukaan paljon aikaa menee esim. kirjauksiin ja potilaita on ns. väärässä paikassa ja heitä pompotellaan paikasta toiseen. Oikea ratkaisu olisi muuttaa toiminta sellaiseksi, että kirjaukset voi tehdä helpommin, potilaan voi hoitaa mahdollisimman pitkälle kerralla (ei tarvitse viiteen eri kertaan ottaa vastaan, tervehtiä, perehtyä, kirjata jne.) Ja potilaat saataisiin kitkatta oikeaan paikkaan jatkohoitoon.

Tämä ei tietenkään ole helppoa, mutta se olisi aitoa tehostamista.

Mutta helppojakin muutoksia olisi tarjolla. Esim. julkinen hammaslääkäri ei meinannut suostua paikkaamaan kahta reikää kerralla, koska joku ylempi taho kielsi. Olisin tarvinnut kaksi eri aikaa, eli he olisivat kahteen kertaan putsanneet välineet, hakeneet koneelta uudet potilastiedot, puuduttaneet kahdesti jne. Ja tietty tarvinneet kaksi ajanvarausta. Mutta kun suostuivat tekemään tuon kerralla, ei aikaa mennyt edes tavallisen pituisen ajanvarauksen vertaa.

Tälle sinun kuvailemallesi ehdotukselle on myös nimi: lean. Prosesseja, on ne sitten hammaslääkärin vastaanotolla tehtävät toimenpiteet tai auton kasaaminen tehtaassa, käydään läpi ja muutetaan järkevämmäksi, tuottavammaksi ja tehokkaammaksi eli leanataan. Juurikin tuo asiakkaan pompottelu, samojen toimenpiteiden turha toisto jne. poistetaan leanauksen avulla.

Opiskelet niitä ja loppujen lopuksi oppeja ei käytetä, koska joka vuosi tusina johtamisen "guruja" pönkittää asemaansa julkaisemalla johtamisoppaan, jota sitten tutut johtajat ylistävät ja lauma johtajia haluavat osoittaa olevansa ajan hermoilla ja usuttavat alaisensa lukemaan opuksen. Vuosikymmenen aikana on sitten ehtinyt lukemaan läjän oppaita, joissa väitetään päinvastaista tai selitetään samat vanhat asiat eri kuosissa. Ja loppujen lopuksi se ylin johtaja johtaa tavalla, jonka olettaa pitävän oman aseman vakaana ja tuomaan eniten rahaa omaan taskuun.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritysjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen on eri asioita. Yritysjohtaminen on ensisijaisesti tulostavoitteellista ja tavoittelee voiton maksimointia (muut parametrit huomioiden). Henkilöstöjohtaminen tähtää toki myös tulostavoitteellisuuteen, mutta siinä lajissa pääsee myös käytännönläheisemnin toteuttamaan niitä maanläheisiä arvoja.

Tätä olin tulossa myös sanomaan. Asioiden johtaminen ja ihmisten johtaminen ovat kaksi eri asiaa.

On myös paljon merkitystä sillä onko kyseessä asiantuntijaorganisaatio, tuotantolaitos vai mikä.

Ne koulussa opetettavat asiat ovat teorioita ja periaatteita jotka auttavat hahmottamaan tosielämässä huomattavasti monimutkaisempia asioita.

Tuo nyt on silkkaa semanttista soopaa jolla nykyekonomit tuntuu turhankin usein sekoittavan oman päänsä. Ei ole minkäänlaista yritystä ilman henkilöitä koska ilman henkilöitä se yritys ei tee yhtään mitään. Joten yrityksen johtaminen on loppujen lopuksi myös henkilöiden johtamista. Vain joku kroonisen ahne ja piittaamaton johtaja voi yrittää abstraktoida johtamistaan "asioiden" johtamiseksi ja koittaa unohtaa että loppujenlopuksi siellä on ihmiset taustalla tekemässä niitä asioita. 

Management by Perkele, karjut kuin Nokian johtaja alaisille.

Yrityksessä, jossa itse olen töissä, on egomaanikko toimari, joka puhuu paljon tyhjää eikä ole mistään firman asioista perillä, ja palkkalistoilla monta kovapalkkaista käsienheiluttelijaa, jotka ei tee työpäivän aikana juuri pieruakaan. Yksi surffaa Juutuubissa, toinen kälättää koko päivän exänsä/lastensa kanssa puhelimessa.

Me lattiatason duunarit sitten hoidetaan hommat, pidetään pulju pystyssä ja porukka lähtee viimeistään parin vuoden jälkeen lätkimään. Itsekin haen uusiin hommiin heti kun olen saanut sen vuoden-parin kokemuksen.

Uutta henkilökuntaa on kuitenkin helppo saada (itsekin kilpailin lattiatason paikasta 2500e palkalla yli 100 muun hakijan kanssa) ja firma tekee voittoa.

Mikäs siinä, kun homma toimii. Voittoisan yrityksen pyörittämiseen ei oikeasti paljoa vaadita, sen kyllä huomaa.

Vauva-ihmisiltähän ne parhaan johtamisopit tulevat! Mitä siis turhia kursseja käymään, kun asenne on valmiiksi kielteinen ja tunnut itse tietävän asianlaidan parhaiten. Luultavasti olet hakeutumassa väärälle alalle...