Kuinka vanhana vauvan täytyy oppia nukahtamaan itse sänkyynsä?

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:34"]Meillä vauvan sänky siirrettiin omaan huoneeseen hieman ennen 5 kk ikää, jota pidetään maksimina.
[/quote]

Maksimina mihin? Omaan huoneeseen siirtoon? Miksi ihmeessä?

No ei tästä ole montakaan iltaa kun tuo 17-vuotias poikani pyysi minua sänkynsä viereen nojatuoliin lukemaan ja selästä rapsuttamaan ennen nukahtamistaan,  ja minä tietenkin menin, koska ymmärrän, että luetut ovat ne illat joina hän siihen minut pyytää, nyt vaan viikonloppuna en meinaa millään jaksaa niin kauan pysyä valveilla, kun haukotuttaa jo nyt ja nuori mies kuitenkin istuu koneellaan pikkutunneille.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:57"]

Meillä lapset saivat nukahtaa viereen niin kauan kuin heitä huvitti. Minusta oli aivan kaikkein parasta nukuttaa pientä lasta. Se on täysin kiireetön  läsnäolon hetki, jolloin se lapsi suorastaan kipinöi iloa siitä että sai olla siinä äidin lähellä, sai äidin kaiken huomion ja sai nukahtaa siihen rakkaan ihmisen lämpöön. Meillä sitä nukahtamista on aina edeltänyt iltavilli kikatushetki, kaikki vauvan ja taaperon keksimät vitsinpoikaset ovat saaneet arvoisensa vastaanoton. Kun on naurettu vatsa kippurassa, olen lauleskellut lapselle ja silitellyt selkää, ja siihen se pikkuinen on aina nukahtanut. Usein tuntui että sitä ihan pakahtuu siihen ihanuuteen että minulla on oma pieni lapsi, niin ihana ja kaunis. Päivissä oli usein paljon menoa ja meininkiä, en mitenkään löytänyt keskellä päivää aikaa sellaiseen täysin kiireettömään olotilaan, koska aina piti mennä jonnekin eikä siinä vaan voinut keskittyä yhteen lapseen täydellisesti. Illat sitten oli varattu sitä varten. Oli mukavaa, että jokainen päivä päättyi hyvin. Nyt, kun lapset ovat isompia (ja nukkuvat muuten hyvin yönsä, ja omissa sängyissään) olen vieläkin iloisempi että sain pitää heitä kainalossa silloin kun se heistä oli kaikkein parasta maailmassa.

[/quote]

Meillä molemmat lapset olleet vauvoina helposti nukutettavia ja olisin halunnut aina nukahtaa vauvan viereen, mutta kun siitä vähän kasvoivat, ei toivoakaan että nukahtaisi viereen. Yleensä nukutan kyllä 1 vuotiaan omaan sänkyyn niin että menen itse esikoisen sänkyyn makoilemaan. Lapsi näkee minut ja nukahtaa. Olisi ihana ottaa viereen, mutta ihan mahdotonta saada ymmärtämään, että nyt nukutaan, jos äiti on vieressä. Esikoinen on neljä ja pahassa kuumeessa tai pahasta unesta herätessä otin viereen nukkumaan. Tällöin en itse nukkunut yhtään kun lapsi kierii. Joskus 2 v tuli aina :viereen" nukkumaan aamuyöstä, mutta nukkui siis meidän päällä poikittain ja heräsin siihen kun oli jo melkein naaman päällä :D Ei tule mitään. En ota viereen nukkumaan, vaikka sellainen pieni nyytti kainalossa ja nukkuvat lapset ovatkin ihan älyttömän suloisia.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:44"]Mitä itse asiaa opiskelin, niin kuuden kuukauden iässä AIKAISINTAAN voi koettaa opettaa. Vielä paremmin menee, jos vasta vuoden iässä. Silloin lapsi on riittävän vanha siihen, ettei tarvitse rintaa jatkuvasti, eikä hätäänny liikaa kun vanhempi ei olekaan vieressä. Mutta alle puolivuotiaan nukuttaminen yksin on melkein rinnastettavissa lapsen heitteillejättöön tai pahoinpitelyyn. Vauvan paikka on syli ja kainalo.
[/quote]

Miksi minulla sitten lapset ovat ihan tyytyväisinä nukkuneet kopassaan vastasyntyneestä alkaen. Rinnalle pääsivät sen 2-3 kertaa yössä, minkä halusivat. Minä heräsin kyllä pieneenkin kirahdukseen, joten ei tarvinnut nälkäänsä parkua. Tietenkin nukuin samassa huoneessa. Miten tuosta heitteille jätön saa? Minä taas olen aina pitänyt luonnottomana sitä, että lasten sänkyjen vieressä vietetään tuntikausia hyssyttelemässä.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:33"]Sitä pidetään jonain saavutuksena, että vauva nukahtaa jo nuorena omaan sänkyyn. Minä taas ajattelen niin, että lapsi on vaan ohikiitävän hetken ajan pieni ja koska se tykkää sylistä ja minä tykkään pitää häntä sylissä, en aio kiirehtiä asialla. Hän on nyt 1v4kk ja nukahtaa syliin/viereen. Nukkumaanmeno on ihana yhteinen hetki, jossa tunnen erityistä läheisyyttä lapseni kanssa.
[/quote]

Aivan ihanasti kirjoitettu <3 Näin myös meillä ja sattuu olemaan vielä samanikäinen lapsikin.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:53"][quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:44"]

Mitä itse asiaa opiskelin, niin kuuden kuukauden iässä AIKAISINTAAN voi koettaa opettaa. Vielä paremmin menee, jos vasta vuoden iässä. Silloin lapsi on riittävän vanha siihen, ettei tarvitse rintaa jatkuvasti, eikä hätäänny liikaa kun vanhempi ei olekaan vieressä. Mutta alle puolivuotiaan nukuttaminen yksin on melkein rinnastettavissa lapsen heitteillejättöön tai pahoinpitelyyn. Vauvan paikka on syli ja kainalo.

[/quote]

Kainalossa nukuttaminen voi johtaa siihen, että kierähtää vauvan päälle ja sitten sitä onkin lapseton.
[/quote]

Varsinkin, jos nukkuu vesisängyssä, kuten minä.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:45"][quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:33"]

Sitä pidetään jonain saavutuksena, että vauva nukahtaa jo nuorena omaan sänkyyn. Minä taas ajattelen niin, että lapsi on vaan ohikiitävän hetken ajan pieni ja koska se tykkää sylistä ja minä tykkään pitää häntä sylissä, en aio kiirehtiä asialla. Hän on nyt 1v4kk ja nukahtaa syliin/viereen. Nukkumaanmeno on ihana yhteinen hetki, jossa tunnen erityistä läheisyyttä lapseni kanssa.

[/quote]

Mitä teet, jos lapsi nukahtaakin vaikka lattialle? Herätät ja nukutat uudestaan sylissä? Nukkumaanmeno voi olla ihana yhteinen hetki, mutta itse nautin enemmän yhteisestä valvomisesta.
[/quote]

Tässä hyvät naiset ja herrat, näette yksinkertaisen ihmisen.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:37"]Esikoinen nukkui viekussa 3v asti, kuopus 8kk nulahtaa edelleen rinnalle, ei ole kiire minnekään :-).
[/quote]

Hyvä näin ;)

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:44"]Mitä itse asiaa opiskelin, niin kuuden kuukauden iässä AIKAISINTAAN voi koettaa opettaa. Vielä paremmin menee, jos vasta vuoden iässä. Silloin lapsi on riittävän vanha siihen, ettei tarvitse rintaa jatkuvasti, eikä hätäänny liikaa kun vanhempi ei olekaan vieressä. Mutta alle puolivuotiaan nukuttaminen yksin on melkein rinnastettavissa lapsen heitteillejättöön tai pahoinpitelyyn. Vauvan paikka on syli ja kainalo.
[/quote]

Täysin samaa mieltä kanssasi !!

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:57"]Meillä lapset saivat nukahtaa viereen niin kauan kuin heitä huvitti. Minusta oli aivan kaikkein parasta nukuttaa pientä lasta. Se on täysin kiireetön  läsnäolon hetki, jolloin se lapsi suorastaan kipinöi iloa siitä että sai olla siinä äidin lähellä, sai äidin kaiken huomion ja sai nukahtaa siihen rakkaan ihmisen lämpöön. Meillä sitä nukahtamista on aina edeltänyt iltavilli kikatushetki, kaikki vauvan ja taaperon keksimät vitsinpoikaset ovat saaneet arvoisensa vastaanoton. Kun on naurettu vatsa kippurassa, olen lauleskellut lapselle ja silitellyt selkää, ja siihen se pikkuinen on aina nukahtanut. Usein tuntui että sitä ihan pakahtuu siihen ihanuuteen että minulla on oma pieni lapsi, niin ihana ja kaunis. Päivissä oli usein paljon menoa ja meininkiä, en mitenkään löytänyt keskellä päivää aikaa sellaiseen täysin kiireettömään olotilaan, koska aina piti mennä jonnekin eikä siinä vaan voinut keskittyä yhteen lapseen täydellisesti. Illat sitten oli varattu sitä varten. Oli mukavaa, että jokainen päivä päättyi hyvin. Nyt, kun lapset ovat isompia (ja nukkuvat muuten hyvin yönsä, ja omissa sängyissään) olen vieläkin iloisempi että sain pitää heitä kainalossa silloin kun se heistä oli kaikkein parasta maailmassa.
[/quote]

Ihana <3

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:53"][quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:44"]

Mitä itse asiaa opiskelin, niin kuuden kuukauden iässä AIKAISINTAAN voi koettaa opettaa. Vielä paremmin menee, jos vasta vuoden iässä. Silloin lapsi on riittävän vanha siihen, ettei tarvitse rintaa jatkuvasti, eikä hätäänny liikaa kun vanhempi ei olekaan vieressä. Mutta alle puolivuotiaan nukuttaminen yksin on melkein rinnastettavissa lapsen heitteillejättöön tai pahoinpitelyyn. Vauvan paikka on syli ja kainalo.

[/quote]

Kainalossa nukuttaminen voi johtaa siihen, että kierähtää vauvan päälle ja sitten sitä onkin lapseton.
[/quote]
Onneks mulla on 3 lasta :)))))

Meidän 11kk vauva nukahtaa tissille/kainaloon. Maailman ihaninta kun pieni siinä hymisee onnellisena, halaa tiukasti ja silittelee minua hellästi <3 nukkuu vieressä ja saa siinä nukkua niin pitkään kuin haluaa. 

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 23:42"][quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:45"][quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:33"]

Sitä pidetään jonain saavutuksena, että vauva nukahtaa jo nuorena omaan sänkyyn. Minä taas ajattelen niin, että lapsi on vaan ohikiitävän hetken ajan pieni ja koska se tykkää sylistä ja minä tykkään pitää häntä sylissä, en aio kiirehtiä asialla. Hän on nyt 1v4kk ja nukahtaa syliin/viereen. Nukkumaanmeno on ihana yhteinen hetki, jossa tunnen erityistä läheisyyttä lapseni kanssa.

[/quote]

Mitä teet, jos lapsi nukahtaakin vaikka lattialle? Herätät ja nukutat uudestaan sylissä? Nukkumaanmeno voi olla ihana yhteinen hetki, mutta itse nautin enemmän yhteisestä valvomisesta.
[/quote]

Tässä hyvät naiset ja herrat, näette yksinkertaisen ihmisen.
[/quote]

Miksi? Ei meilläkään lasten nukkumaan menosta mitään showta tehty. Nuorempi tykkäsi jostakn syystä nukahtaa sohvan alle. Ryömi sinne, jos väsähti ennen kuin laitettiin sänkyyn. Jos lapsi saa sen läheisyyden ja hellyyden vasta illalla nukuttaessa, ei ihme että siihen menee paljon aikaa. En minäkään lapsena suostuisi kovin pian nukahtamaan, jos valvomalla saa äidin pidettyä siinä vieressä.

2

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 23:48"][quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 22:57"]Meillä lapset saivat nukahtaa viereen niin kauan kuin heitä huvitti. Minusta oli aivan kaikkein parasta nukuttaa pientä lasta. Se on täysin kiireetön  läsnäolon hetki, jolloin se lapsi suorastaan kipinöi iloa siitä että sai olla siinä äidin lähellä, sai äidin kaiken huomion ja sai nukahtaa siihen rakkaan ihmisen lämpöön. Meillä sitä nukahtamista on aina edeltänyt iltavilli kikatushetki, kaikki vauvan ja taaperon keksimät vitsinpoikaset ovat saaneet arvoisensa vastaanoton. Kun on naurettu vatsa kippurassa, olen lauleskellut lapselle ja silitellyt selkää, ja siihen se pikkuinen on aina nukahtanut. Usein tuntui että sitä ihan pakahtuu siihen ihanuuteen että minulla on oma pieni lapsi, niin ihana ja kaunis. Päivissä oli usein paljon menoa ja meininkiä, en mitenkään löytänyt keskellä päivää aikaa sellaiseen täysin kiireettömään olotilaan, koska aina piti mennä jonnekin eikä siinä vaan voinut keskittyä yhteen lapseen täydellisesti. Illat sitten oli varattu sitä varten. Oli mukavaa, että jokainen päivä päättyi hyvin. Nyt, kun lapset ovat isompia (ja nukkuvat muuten hyvin yönsä, ja omissa sängyissään) olen vieläkin iloisempi että sain pitää heitä kainalossa silloin kun se heistä oli kaikkein parasta maailmassa.
[/quote]

Ihana <3
[/quote]

Selvästi todella hyvä ja rakastava äiti <3 Ihanasti puhut omasta lapsesta. Minulla nukkuu tässä kainalossa parhaillaan puoltoista vuotias pikku poikani, halasin ja annoin suukkoja pikku enkelilleni kun luin sinun kirjoituksesi, tulin niin hyvälle mielelle. :) Lapsiaan kuuluu rakastaa paljon, ihana äidin rakkaus, se on mitä lapsi tarvitsee <3

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 23:51"]Meidän 11kk vauva nukahtaa tissille/kainaloon. Maailman ihaninta kun pieni siinä hymisee onnellisena, halaa tiukasti ja silittelee minua hellästi <3 nukkuu vieressä ja saa siinä nukkua niin pitkään kuin haluaa. 
[/quote]

<3

Siis mitenniin se on lapsen heitteille jättöä, että laittaa lapsen nukkumaan meno aikaan omaan sänkyyn ja hän sinne nukahtaa? Oli se sitten vauva tai isompi lapsi, niin tuskin on hänelle mitään haittaa jos itse hyvin sänkyyn nukahtaa.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 23:59"]Siis mitenniin se on lapsen heitteille jättöä, että laittaa lapsen nukkumaan meno aikaan omaan sänkyyn ja hän sinne nukahtaa? Oli se sitten vauva tai isompi lapsi, niin tuskin on hänelle mitään haittaa jos itse hyvin sänkyyn nukahtaa.
[/quote]

Jotkut äidit vain ovat vähemmän empatia kykyisiä. Kyllä pienen lapsen paikka on äidin syli ja nukahtaa oman rakkaan äitinsä viereen, siinä on turvallinen olla <3

Meillä lapset alle puolivuotiaana nukahtaneet yksin sänkyyn. Esikoinen paremmin, ei enää osannut nukahtaakaan jos oli sylissä/vieressä, kuopus (viikkoa vajaa 6kk) nyt nukahtaa useimmiten vielä tissille mutta muutaman kerran nukahtanut mielummin itse sänkyynsä. Eka kuukausi ollaan nukutettu vieressä mutta sen jälkeen sekä lapsi että me ollaan nukuttu paremmin omissa sängyissä. Esikoinen siirtyi jo suunnilleen kolmikuisena omaan huoneeseen täysin ongelmitta, oli vaan helpotus koko perheelle lasta myöten.

Meillä myös lapset nukkuneet pääosin täysiä öitä noin 2kk alkaen. Täysin imetettyjä molemmat, kumpikaan ei ole ottanut tuttia ja unilelustaan esikoinen kiinnostui vasta yli vuosikkaana eikä ole toinenkaan vielä osoittanut kiinnostusta omaansa kohtaan. Saavat paljon rakkautta ja turvallisuudentunnetta päivisin, öisin sitten nukutaan hyvät unet kuten lapsen kehitykselle onkin tärkeää. Me ei olla erityisemmin opetettu lapsiamme nukkumaan, samat rutiinit vaan pidetty iltaisin joiden takia lapset sitten tietävät että seuraavaksi mennään nukkumaan. Ja meille nyt on suotu erityisen hyvin nukkuvat lapset. Pitäisikö alkaa herättelemään tai nukuttamaan väkisin vieressä kun lapsi ei siinä halua/pysty nukkua? Ettei marttyyrimammalle tule paha mieli? Hyvin nukkuva lapsi ei automaattisesti tarkoita välinpitämätöntä vanhempaa.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 00:04"]

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 23:59"]Siis mitenniin se on lapsen heitteille jättöä, että laittaa lapsen nukkumaan meno aikaan omaan sänkyyn ja hän sinne nukahtaa? Oli se sitten vauva tai isompi lapsi, niin tuskin on hänelle mitään haittaa jos itse hyvin sänkyyn nukahtaa. [/quote] Jotkut äidit vain ovat vähemmän empatia kykyisiä. Kyllä pienen lapsen paikka on äidin syli ja nukahtaa oman rakkaan äitinsä viereen, siinä on turvallinen olla <3

[/quote]

Kuulostaa enemmän siltä että tässä on kyse äidin tunteista eikä lapsen. Jos lapsi on tyytyväinen ja onnellinen nukkuessaan itse sängyssään, ei siitä ole hänelle mitään haittaa.