Lue keskustelun säännöt.
Sanokaa joku onko syytä pelätä vai voiko vaan painaa olankolautuksella
13.09.2021 |
Eli siis meille tuli riitaa miehen kanssa ja siinä sit mies uhkasi lyödä ja töni sillee ikävästi. Tietysti säikähdin tilannetta ihan kamalasti koska ei ollut ensimmäinen kerta kun tälläistä tapahtuu.Tosin ei tullut mustaa silmää ja uhkaus jäi uhkaukseksi. Ennen se ei ollut vain pelkkää uhkailua. No eilen sitten ihmettelin miehelle että eikö koe että teki mitään väärää. Miehen mielestä asiassa ei ole mitään väärää hän vain uhkaili. Eikä toteuttanut tekoaan. Kyllä mun mielestä pitäisi omatunto soida ja lujaa!!
Ennen mies pyysi anteeksi. Mutta nyt ei. Kylmän viileästi toteaa ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Perustelee kaiken vaan uhkauksella. Harmittaa kun meillä on lapsiakin ja pelottaa että taasko se sama painajainen alkaa kun vuosia sitten. :(
Olen ihan hukassa ja mieli maassa ihan maassa. Tuntuu et itsetunto on ihan nollissa miehen haukkumisen takia myöskin. Tulipahan taas kuultua kuinka olen pelle sun muuta....
Kommentit (42)
Se voi tuntua nyt vaikealta lähteä, mutta lopulta huomaat että kannatti. Sä selviät kyllä, vaikka nyt pelottais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies ei reagoi siihen, että kerrot pelänneesi häntä, niin tuo ei kuulosta turvalliselta suhteelta. Miehesi pitäisi välittää sinun hyvinvoinnistasi, ei sivuuttaa asiaa olankohautuksella.
Suosittelen sinulle turvakotia ja terapiaa.
Ymmärrä. Että tätä aloitusta ei monet kommentoi. Apn juttu on niin kaukana normaalista todellisuudesta.
Itse päätin jo nuorena mitä siedän muilta ja mitä en. Seurustelukumppanin löytäminen oli vaikeaa koska en ole nätti ja olen nirso. Se millaista seurustelukumppania etsein oli suunnilleen näin
- kummankin pitää kiinnostua toisesta
- suomalainen tai jos kotoisin jostain muualta niin korkeintaan joku länsimaalainen
- rehellinen
- puhuu muille ihmisille kunnioittavasti (ei haistattelua, ei jokapäiväistä kiroilua ym)
- ystävällinen eli avaa mummoille oven tai auttaa pikkulapselle kettingin pyörään paikalleen jos sattuu näkemään lapsen pulassa
-ei tupakoi (en vain voi sietää tupakanlemua siksi tämä ehdoton)
- ei huumeita
-ei alkoholin käyttöä humalahakuisesti tai jatkuvaa alkoholin käyttöä päivittäin
- haluaa perheen ja lapsia
-ei ole tuhlari vaan osaa myös säästää tulevaisuuden varalle
Etsintä kesti noin 14 vuotta. Pari seurustelusuhdetta loppui mutta kolmannen kanssa perustin perheen ja olemme olleet naimisissa jo 20 vuotta. Elämä on helppoa kun ajatellaan perus asioista saman suuntaisesti.
Tämän kerron Aplle sen takia että jos hän tajuaisi että he ovat liian erilaisilla arvomaailmoilla että voisivat elää onnellisesti yhdessä. Mies ei tule muuttumaan sellaiseksi kun ap haluaa. Eroa ap ja myöhemmin jos löydät miehen joka ajattelee tärkeistä asioista kuten sinä voit saada onnellisen suhteen. Mutta miehesi ei tule muuttumaan hyväksi. Hän on alunperin väärä mies sinulle. Harmi että teillä on lapsia joten joudut jatkossakin olemaan häneen yhteydessä mutta kun ymmärrät että te ette vaan sovi nyt ettekä tulevaisuudessa yhteen on ehkä helpompi erota. Toisen muuttaminen väkivallattomaksi on mahdotonta jos hän ei itse halua sitä.
Eli koetan sanoa että jos on mennyt yhteen väärän miehen kanssa niin se ei korjaannu odottamalla että toinen muuttuisi.
Valitettavasti miehesi ei tule muuttumaan. Väkivaltaa ei ole kaikissa elämänvaiheissa tasaisesti yhtä paljon, mutta suunta on koko ajan pahenemaan päin. Se, että välillä on rauhallista, ei siis tarkoita että ongelma on poistunut, päinvastoin. Väkivaltainen puoliso ei lopeta väkivaltaista käytöstä, sillä hän hyötyy siitä parisuhteessa. Vaikka hän itkisi ja katuisi kuinka, hän saa pohjimmiltaan siitä valtaa ja erilaisia käytännön etuja, joihin puoliso suostuu pitääkseen häntä hyvällä tuulella. Hänellä ei ole mitään syytä lopettaa käytöstä, joka palvelee häntä niin hyvin. Kuten olet nyt itsekin huomannut, hän myös turtuu siihen ajan kanssa. Se, mikä joskus aiemmin sai aikaan itkuista katumusta, alkaa nyt olla jo muuttunut suhteenne arjeksi, eikä vaadi edes anteeksipyyntöä.
Ainoa keino pelastaa itsesi ja lapsesi yhä kasvavalta pelolta, nöyryytykseltä ja henkisiltä ja fyysisiltä vaurioilta on lähteminen. Vaikka miehesi lupaisi sinulle kuun taivaalta, terapiat ja kaikki, lähde silti. Jos hän haluaa todella muutosta, hän menee lähdöstäsi huolimatta (tai juuri siksi) terapiaan. Tarvitset henkistä ja fyysistä välimatkaa nähdäksesi, kuinka sairaalla pohjalla suhteenne oikeasti on. Tarvitset myös kriisiapua ja pitkäkestoista terapiaa sekä itsellesi että mahdollisesti myös lapsillenne, jos he ovat todistaneet väkivaltaa. Jos miehesi todella sitoutuu muutokseen (lopettaa päihteet kokonaan, käy terapiassa säännöllisesti) ja olet itsekin esimerkiksi parin vuoden terapiajakson jälkeen vielä sitä mieltä, että suhteesta voisi tulla jotakin, on sillä edes jonkinlainen mahdollisuus eheytyä. Ja siltikin voi olla, että on parempi olla erillään. Jos miehesi ei hae pitkäkestoista apua ja sitoudu muutokseen, hän tulee jatkamaan käytöstään, kunhan arki taas palaa suhteeseenne välirikon jälkeen. Sellaisesta on-off-eroamisesta ei ole mitään hyötyä, se vain eskaloi tilanteita entistä pahemmiksi.
Minä olin kanssasi samassa tilanteessa vajaa 3 vuotta sitten. Vaikka mieheni aneli, kirjoitti romanttisia kirjeitä ja pisti äitinsäkin minua nuhtelemaan, en taipunut. Sanoin hänelle, että tarvitsen pari vuotta aikaa koota itseäni ja hän saa käyttää sen ajan parhaaksi näkemällään tavalla. Jos hän oikeasti rakastaa minua ja haluaa minut, tulkoon parin vuoden päästä etsimään ja katsomaan, onko meillä vielä yhteistä tulevaisuutta. Hän on käynyt 2 vuotta terapiassa, mutta ei ole edelleenkään myöntänyt väkivaltaista käytöstään ja on edelleen sitä mieltä, että minä rikoin suhteemme lähtemällä. Hän on kuulemma saanut traumoja minusta, ei toisin päin. Terapia ei siis ikävä kyllä ole mikään tae muutokseen, muutoshalun tulee lähteä ihmisestä itsestään. Minulla on uusi puoliso, joka kohtelee minua ja lapsia lempeästi. Hänen kanssaan suhteessa on aivan eri tavalla vapaus olla oma itsensä, en ole kokenut sellaista aiemmin. Hän ei moiti minua eikä raivoa. Hänen kanssaan on turvallista.
Eroaminen oli vaikein asia, jota olen joutunut tekemään. Edelleenkin ex-puoliso on mielessäni lähes päivittäin, ja suhteen jäljet näkyvät minussa vielä pitkään. Silti tiedän, että eroaminen oli täysin oikea päätös, ja vaikeuksista huolimatta elämäni on nyt hyvää. Olen onnellinen ja ennen kaikkea olen tajunnut, että minussa ei ollut mitään vikaa. En ollut liian kiltti, en liian ärsyttävä, en mitään liikaa tai liian vähän. Olin ihan tavallinen nuori nainen, joka halusi onnellisen parisuhteen ja perheen. Puolisoni oli omien tunne-elämän ongelmiensa vuoksi väkivaltainen, ja se sai kaiken kauniinkin muuttumaan myrkyksi.
Tämä on hyvä esimerkki siitä miksi kusipäiden, manipuloijien ja muiden törkykasojen on ihan turha käydä terapiassa. Se saattaa jopa vahvistaa heidän käytöstään, koska he osaavat kääntää asiat niin että vika on muissa. Tiedän monia mielestään hyväntahtoisia ihmisiä jotka ovat päässeet terapiaan ja käyttävät sitä itsetutkiskelun ja oman toiminnan tunnistamisen ja muuttamisen sijaan työkaluna uhriutumiseen, vikojen etsimiseen muista ja sellaisena dumppauspaikkana vihalle ja muulle paskalle. Jos ei tunnista itsessään mitään vikoja, terapia ei auta yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luottamus on kuin paperi.
Kerran rypistettyä et suoraksi saa.
Mieti halutko elää lopun elämää näin kun kerran puhuttu asiasta on.
Kotona pitää saada olla turvassa ja mieti minkä mallin lapset saa.
Kuules ap, se ei tule jäämään tuohon. Puhun kokemuksesta. Parempi pistää nyt poikki ennen kuin olet haudassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tää palsta on sairas. Jos joku hädissään kysyy niin ei vastata mutta auta armias kun kirjoitat jonkun ihan päättömän älyvapaan jutun nii heti se saa miljoonia vastauksia!!!!!!!!!
Lue se aloitus ja kerro sitten onko järkeä: ap kirjoittelee aiemmin saaneensa turpaan, nyt ei tullut edes mustaa silmää, mikä on aina ihana asia. Ja nyt kyselee täällä, että alkaakohan se hakkaaminen taas.
Ei tällaisiin aloituksiin pidä mitään vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaista kertaa ennen katunut mutta nyt ei minkäänlaista katumusta osoittanut 😭 se täs tuntuu viel pahemmalta 😭 ja vielä kaikki tapahtu selvinpäin. Ennen ne oli humalassa. No ei sekään ole mikään anteeks annettava juttu mut mitä tätä selittämään itelleen. Ei se muuksi muutu. Kellekkää en uskalla puhua edes tästä vaikka olis helpompi puhua ystävälle. Mutta pelkään kaikkea 😭
Miksi et uskalla puhua? Mitä pelkäät tapahtuvan jos puhut?
Että jos kerron niin tämä kertoo eteenpäin ja sitten siitä tulee lastensuojelu ilmoitus. En yksinkertaisesti uskalla puhua kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde ja lapset mukaan. Tosi huono kasvuympäristö lapsille tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tää palsta on sairas. Jos joku hädissään kysyy niin ei vastata mutta auta armias kun kirjoitat jonkun ihan päättömän älyvapaan jutun nii heti se saa miljoonia vastauksia!!!!!!!!!
Lue se aloitus ja kerro sitten onko järkeä: ap kirjoittelee aiemmin saaneensa turpaan, nyt ei tullut edes mustaa silmää, mikä on aina ihana asia. Ja nyt kyselee täällä, että alkaakohan se hakkaaminen taas.
Ei tällaisiin aloituksiin pidä mitään vastata.
Sun mielestäkö naisen hakkaaminen on oikein?? Kyllä tuo tulee selkeästi ilmi vastauksestasi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pois. Sieltä. Lapsen kera. NYT!
Ei tuossa auta toivekuvitelmat, itkut ja pelot. Jos sä hengissä haluat olla vielä viiden vuoden päästä, lähdet nyt.
Sairastutat teidän lapsen/lapset, jos et ota ohjia vihdoin omiin käsiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairastutat teidän lapsen/lapset, jos et ota ohjia vihdoin omiin käsiisi.
Ei ole noin helppoo :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastutat teidän lapsen/lapset, jos et ota ohjia vihdoin omiin käsiisi.
Ei ole noin helppoo :/
Lopeta tuo vikinä. Sinä olet aikuisena ihmisenä vastuussa itsestäsi ja lapsistasi. Jos sinä haluat päästä hengestäsi, jää, mutta tee perheestänne lastensuojeluilmoitus ja anna lapsillesi mahdollisuus terveiden aikuisten läsnäoloon ja tasapainoiseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastutat teidän lapsen/lapset, jos et ota ohjia vihdoin omiin käsiisi.
Ei ole noin helppoo :/
Ehkei olekaan, sillä vain ei ole merkitystä, sillä sun täytyy pelastaa lapsesi, oli se sitten hankalaa, pelottavaa tai vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastutat teidän lapsen/lapset, jos et ota ohjia vihdoin omiin käsiisi.
Ei ole noin helppoo :/
Ehkei olekaan, sillä vain ei ole merkitystä, sillä sun täytyy pelastaa lapsesi, oli se sitten hankalaa, pelottavaa tai vaikeaa.
Tuoreessa muistissa vielä Jämsän tapaus heinäkuussa 2006 > lähde HETI ennen kuin on liian myöhäistä!
Ei sulla kyllä ole oikeutta lapsia pitää turvattomassa ympäristössä, vaikka itse siellä viihtyisitkin. Ei kai ongelmana ole mahdollinen lastensuojeluilmoitus, vaan se ettet ilman sitä näytä itse saavan lapsiasi turvaan.
Tämä on juuri se asia, minkä takia jokaisen vanhemman pitäisi tajuta että lapsen etu ennen parisuhdetta! Siis yksi lapsi jo otettu huostaan, kun äiti roikkuu väkivaltaisessa miehessä? Ei varmasti ole helppoa ei, mutta juuri lasten takia sinun on lähdettävä. Toki myös itsesi, ei tuo paremmaksi muutu, mutta erityisesti puolustuskyvyttömien lasten takia. He voivat pahoin ja sairastuvat tuollaisessa kodissa. Lähde heti turvakotiin ja kerro kaikille, että he voivat puhua sinulle järkeä tai edes tehdä lasun lapsiparoistasi jos erehdyt palaamaan tuon hullun luo.
Joitakin vuosia sitten yhdellä keskustelupalstalla yksi nainen kirjoitteli väkivaltaisesta miehestään,
miehellä oli ollut menneisyydessään runsaammin väkivaltarikollisuutta, monet muut kirjoittelijat kehoittivat tuota naista jättämään tuon miehen, jolloin tuo nainen puolusteli miestään. Jossakin vaiheessa keskustelut päättyivät, koska mies oli tappanut tuon vaimonsa.