Mauttominta mitä olet kuullut jonkun sanovan?

Eräs eläinrakkaaksi itseään mainostava nainen sanoi minulle kissani kuoltua, että hyvä että kuoli, niin voin lähettää sen sinne mistä tulikin. Naisen äiti haukkui toista kissaani vittumaiseksi ja rumalsi katiksi. Myös muita aivopieruja näiltä kahdelta tuli säännöllisin väliajoin.

Muutama vuosi sitten erään nopean riidan päätteeksi entinen kaverini huusi minulle julkisella paikalla: "Tapa ittes!"

Minulla oli aiemmin r-vika. Joillakin ihmisillä oli tapana kommentoida puhevikaani päin naamaa esimerkiksi nauramalla, pilkkaamalla tai r-vikaani matkimalla. Pahin ehkä oli, kun töissä pari tyyppiä puhui huvin vuoksi kurkkuärrällä (enkä siis ottanut tuota mitenkään itseeni), ja siihen yksi työkaverini totesi todella lässyttävään tyyliin kaikkien kuullen, ettei r-viassa ole mitään vikaa. Varmasti ajatteli ihan hyvää, mutta kyllä tuo vain korosti mielikuvaa, että ihmiset muistivat minusta vain hassun ärräni.

Oltiin kaveriporukalla liikenteessä (seurueessa 6 ihmistä). Puhuttiin jotain työjuttuja ym. tavallista ja eräs yliopisto-opiskelija totesi, että "eipä tarvitse ainakaan olla mikään kaupan kassa" ja porukassa oli yksi kaupan kassalla työskentelevä. Oli todella noloa ja kiusallista. Kyllä siinä pieni sanaharkka tuli ja ihan syystä!

W

Kävin lääkärissä keskustelemassa minulla juuri todetun keliakian hoidosta, pääpointtina tietysti elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Lääkäri totesi loppukaneettina, että: "voi ei miten kamalaa olisi, jos ei itse saisi enää ikinä pullaa syödä!"

Nyt jo naurattaa tuo, mutta siinä tilanteessa se sai mielen maahan ja tulevaisuuden tuntumaan erityisen ankealta.

"Kyllä sun pitäis olla jo päässy yli asiasta." tokaisi kaveri kun olin vielä 2 KUUKAUTTA äitini kuoleman jälkeen surunmurtama. Soitti myös kesken hautajaisten ja hehkutti edellistä bileiltaa. Muistutin että olen äitini hautajaisissa etten ehdi puhumaan niin kysyi vaan "no miten meni?" ja jatkoi eilisillan hehkuttamista kun oli esso maistunut...

"Mä ainakin tappaisin itseni jos äitini kuolisi" sanoi toinen urpo kun kerroin äitini kuolemasta.

Mautonta ja törkeää. On muuten entisiä kavereita kumpikin :)

2

Mun täytyy sanoa, että jotenkin ymmärrän tuon "tappaisin itseni, jos..."-kommentin. Käsitän sen nimenomaan empaattisena (joskin todella tökerönä) kommenttina, jossa ilmaistaan se, kuinka kamalalta se omalla kohdalla tuntuisi. Ei siis kehoteta toista tappamaan itseään. Missään tapauksessa en kuitenkaan menisi tuollaista kenellekään sanomaan.

Mitä sinäkin siinä heilut kuin heinämies. Näin sanoi avokkini isä minulle, jolla on tasapainohäiriöitä kävellessä. Samainen mies on kutsunut mia myöskin esim pizzanaamaksi.

Kumppanini oli vaikeasti masentuneena sairaslomalla. Sain hänet kuitenkin lähtemään kanssani erään vanhan opiskelukaverini luona käymään. Kumppanini kertoi kysyttäessä lyhyesti, että on pahaksi äityneen masennuksen takia nyt jonkun aikaa ihan kotosalla. Tämä opiskelukaveri totesi, että "mä en ikinä sais kaikkee sitä aikaa kulumaan, jos en ois töissä!" Tajusi kyllä itsekin heti, ettei ehkä ollut ihan paras kommentti ja sanoi, ettei tarkoittanut silleen.

Kun olin ekan vuoden opiskelija, laitoksemme yksi professori piti luentoa. Proffa oli sellainen 50-60-vuotias mies ja kaupallinen ala kyseessä. Alkoi sitten selittää jossain kohtaa jotain tosi seksististä juttua ystävänsä puolta nuoremmasta tyttöystävästä. Että miten sen kaverin pitää "kuntoilla" nyt, että "jaksaa" taas ja kyllä siinä jaksaa puskea töitäkin yli minimieläkeiän.

Olin töissä paikassa (järjestö), jossa oli paljon harjoittelijoita myös työkkärin kautta. He kertoivat, että joutuvat kuulemaan jatkuvasti kaikenlaista. Harjoittelustahan ei kerry tietenkään mitään lomaa, vaikka olisi vuoden töissä ihan samalla tavalla kuin normaalisti palkatutkin. Sitten jotkut on heittäneet jotain kommenttia tyyliin "siis mistä sä muka olisit lomalla, kun et oo muutenkaan missään oikeissa töissä" ja "harjoittelijathan vaan häiritsee niitä vakkareita, niitä pitäis laskuttaa siitä."

Toisesta työpaikastani oli irtisanoutunut koeajalla yksi työntekijä. Ajattelin, että toimenkuva ei ilmeisesti ollut vastannut hänen odotuksiaan ja että siinä oli liikaa velvollisuuksia nähden toimintavaltuuksiin ja työ oli siksi osoittautunut liian raskaaksi. Ystäväni hämmästeli mulle, että "mitä vaativaa siinä työssä siis muka voi olla?" Oli itse jatko-opiskelijana yliopistolla ja muutenkin tuntui ajattelevan, ettei missään muualla tehdä mitään vaativaa työtä.

opettaja ala-asteella kehotti luokan eteen ja käytti mallina pulskaa tyttöä siitä mitä ylipaino tekee ihmiselle

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 20:56"]Lääkiskaveri kutsui sairaanhoitajia akateemisiksi siivoojiksi.
[/quote]
siinä!!! Oikeen minä minä lääkäri. Ehdottomasti psykologiset testit lääkikseen pyrkiville, psykot alkaa riittämään.

Aloittaessani työt sairaalassa, osastonhoitaja tokaisi minulle, että no ohhoh, nyt onkin sinun aika alkaa laihduttaa että mahtuu työvaatteet päälle. En ollut kerennyt napittaa paitaa vielä kiinni alhaalta. Naureskeli vaan päälle. Empä jatkanut kyseisessä paikassa enää sen jälkeen.

Kesälomareissulla sukulainen hyökkäsi heti sisälle päästyäni silittämään vatsaani ja hymyillen kyseli että kumpi on ja millon syntyy (en ollut raskaana), en kerennyt edes laukkua laskea, vähän jäi paska maku suuhun.

Ja sit nämä perus sukulaiset kun tulee kylään, niin ensin arvostellaan kovaan ääneen onko lihonut vai laihtunut...

Kyllä ihmiset osaa olla ilkeitä kun näitä tarinoita lukee :(

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 21:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 20:49"] Kerroin lapsettomuudestani kaverille, joka oli juuri synnyttänyt hänen mukaansa "vahinko"- vauvan. Pitelin nyyttiä sylissäni ja ihastelin vauvelin piikuisia sormia ääneen kun kaveri " susta kyllä näkee että luonto on valinnut oikein kenestä on äidiksi". Vähin äänin lähdin kotiin kyyneleet silmissä. Kummasteli kuulemma vielä viime vuonna yhteisille tutuille miksi en enää ole yhteyksissä. [/quote]   Musta hän sanoi sinulle kohteliaisuuden koska tiesi että olet halunnut vauvaa. Ehkä hieman tökerösti mutta kuitenkin hyvää tarkoittaen [/quote] Mä en kyllä ymmärrä millä tavoi tuota voi pitää kohteliaisuutena. Voisitko avata ajatusta?

En ole tuo joka aluksi vastasi mutta itsekin olen vahingossa sanonut tuon tapaista, tarkoittaen että kaverista näki äidinvaistot ja olisi hyvä äiti...en tiedä onko tässä kyse samasta mutta väsymys sai sanat tulemaan suusta ihan väärin.hävettää että yritys sanoa jotain mukavaa voikin mennä niin pieleen :(

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 02:28"]Aloittaessani työt sairaalassa, osastonhoitaja tokaisi minulle, että no ohhoh, nyt onkin sinun aika alkaa laihduttaa että mahtuu työvaatteet päälle. En ollut kerennyt napittaa paitaa vielä kiinni alhaalta. Naureskeli vaan päälle. Empä jatkanut kyseisessä paikassa enää sen jälkeen.

Kesälomareissulla sukulainen hyökkäsi heti sisälle päästyäni silittämään vatsaani ja hymyillen kyseli että kumpi on ja millon syntyy (en ollut raskaana), en kerennyt edes laukkua laskea, vähän jäi paska maku suuhun.

Ja sit nämä perus sukulaiset kun tulee kylään, niin ensin arvostellaan kovaan ääneen onko lihonut vai laihtunut...
[/quote]

mikä hemmetti siinä onkin että sukulaisilla (meillä varsinkin tädit) on muka omasta mielestään ihan täysi oikeus arvostella kaikkien ihmisten kuullen painon nousua tai laskua, oli sitte tilanne mikä tahansa! Tai sitten jos laittaa kerrankin vähä löysemmän isomman hupparin niin toinen aihe on rttä huudetaan isoon ääneen "ootko sää raskaana ku tuollai pukeudut!" -.-

"Ei kyllä uskoisi että sinäkin olet nuorena ollut noin nätti", sanoi äskettäin yksi nuorehko mies nähdessään vanhan valokuvani eräästä tapahtumasta. No itse tiedän, että asia on juuri noin, joten en ottanut kamalasti itseeni, mutta pari muuta oli siitä kauhuissaan, joten se kai oli vähän mautonta. En ole päästänyt itseäni rupsahtamaan, mutta normaali ikääntyminen kasvomallissani vain näkyy ikävällä tavalla ja tiedän sen mainiosti. Itse asiassa varmaan kaunistuisin, jos vähän lihoisin. Olen nyt 45. 

Ex mieheni sanoi esikoisen synnytyksessä, kun ponnistusvaiheessa tunnin yrityksen jälkeen keräsin viimeiset voimani ja sain työnnettyä lapsen ulos, että olisi pitänyt kuva ottaa naamastasi.

Isäni oli juuri kuollut ja olimme tulossa taksilla sairaalasta kotiin. Äitini mainitsi taksikuskille isän kuolleen muutama tunti sitten, johon kuski mylväisi tuohtuneella äänellä: "no onhan niitä vaikka minkälaisia leskeneläkkeitä ja muita tukia!!" Autoon laskeutui painostava hiljaisuus.