Miksi omalääkärit vaihtuvat koko ajan?

Hyvä vaan että vaihtuu! 

*KANDIT KIERTOON*

Eipä silti, vanhan ajan perheläkäriä ikävä :'( 

Mä olen omalääkäri ja nautin työstäni todella paljon. Olen jo erikoistunut eli olen nyt potilaitani varten samassa työssäni PITKÄÄN. Terveyskeskustyö on raskasta, sillä siellä ei todella ole vain teitä terveitä ja nuoria. 20-30 min vastaanotolla hoidetaan monisairaita ihmisiä, joilla on monta asiaa. Potilaan kertomien vaivojen lisäksi omalääkärinä hoitaa sillä samalla kertaa vielä ne peussairaudet. Kun sairaalassa kirurgi hoitaa yhdellä ajalla eturauhassyöpää, hoidetaan tk:ssa etursuhassyöpäkontrollin lisäksi verenpainetta, astmaa, olkapään kipua , unettomuutta, näytetään paria luomea ja kysytään vielä neuvoa puolison asiassa, joka on lääkärille tuttu.
Mutta. Kun potilas tulee tutuksi , työ helpottuu , kun kaikkea kyselyä ei tarvitse aloittaa alusta. Potilaisiin tietyllä lailla kiintyy, kiinnostaa oikeasti tietää miten heillä menee.
Jos meidän alueella loppuu omalääkäri -systeemi niin lähden todennäköisesti yksityispuolelle. Sama se missä niitä potilaita hoitaa, kun eivät kuitenkaan ole tuttuja...

Jos haluatte pitää terveyskeskuksessanne omalääkäri- systeemin, niin antakaa siitä kiitosta ja hyvää palautetta päättäjille . Omalääkäri pitää potilaistaan oikeasti huolta, koska hän on aina siitä yhdestä ihmisestä vastuussa. Kun käy kellä tahansa lääkärillä, on helpompi viitata oireille vain kintaalla , kun tietää, että potilas hakee apua kohta toiselta lääkäriltä.

Kaikkien lääkäriksi valmistuvien pitää olla terveyskeskuksessa töissä 9 kuukautta, jos haluaa joskus erikoislääkäriksi. Se on siis vähän niin kuin armeija, sinne on mentävä, vaikkei olisi terveyskeskustyöstä ollenkaan kiinnostunut. Moni on siellä vain sen 9kk ja sitten siirtyy eteenpäin vaikka sairaalaan silmätaudeille, kirurgialle, radiologialle tai mistä sitten onkaan kiinnostunut. Se on yksi syy suureen vaihtuvuuteen.

Toisaalta ne lääkärit, jotka viihtyvät terveyskeskuksessa, haluavat usein erikoistua yleislääketieteen erikoislääkäreiksi. Erikoistumiseen kuuluu pari vuotta palvelua sairaalassa eri aloilla, joten vakiterkkalääkäri saattaa koulutuksellisista syistä jäädä joksikin aikaa pois terveyskeskustyöstään.

Sitten on hoitovapaat, tutkimustyön tekeminen sun muut vuosienkin katkot. Ja sitten jos terveyskeskuksessa on huonosti organisoitu työ tai vain yksinkertaisesti aivan liikaa työtä, sieltä pakenee porukkaa helpompiin työpaikkoihin.

Varmimmin pysyvän omalääkärin saa, kun on hyvin toimivan, ei liian kuormitetun terveyskeskuksen asiakas ja lääkäriksi sattuu sellainen, joka on jo tehnyt erikoistumisensa loppuun ja palannut terveyskeskukseen. Sellainen saattaa hyvällä tuurilla olla omalääkärinä vuosikymmeniä.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 10:02"]

Mulle se omalääkäri on juurikin reseptiautomaatti. Ei sen lyhyen vastaanottoajan puitteissa ehdi mitään tärkeää tehdä tai sanoa. Ja koska ne lääkärit tosiaan vaihtuu koko ajan, ei siinä mitään kiintymystä muodostu. Lekuri kuitenkin laittaa ihan kiitettävästi lähetteitä kun tarvitaan ja uusii mun lääkkeet, joten ei ongelmaa. 

Lääkäri kyllä nyökyttelee muka empaattisesti, mutta en mä ala sille mistään avautumaan, eikä siinä ajassa edes ehdi. Terapiasta olen muuten aikaisemman kommentoijan kanssa samaa mieltä: lumevaikutusta. Niin on kyllä osa lääkkeistäkin. 

Ihan sama kuka ne reseptit kirjoittaa. 

[/quote]

Näin se nimenomaan on! Turha lässyttää mistään aidosta kohtaamisesta (niin kuin noissa artikkeleissa joita tähän on linkitetty). Resepti kouraan vaan ja seuraava potilas sisälle. Turha tätä lääkäri-potilas -suhdetta on mitenkään romantisoida. Helpompaa kaikille hyväksyä tilanteen realiteetit. 

Mulla auttaa punttiksella rehkiminen ja perjantaisin viina paremmin kuin sata lääkäriä.

[/quote]

Suomalaiset on aina niin kyynisiä. Mun kokemukset lääkäreistä on pääosin huonoja (epäempaattisia, tylyjä, etäisiä), joten jos jollakin tulee omalääkäriä ikävä niin onhan se aika sulosta. 

Tsemppiä, ap! 

Niin se vaan on, että ei lääkäritkään enää pysyttele koko työuraansa yhdessä ja samassa työpaikassa. Jo pelkästään työn mielekkyyden vuoksi on hyvä välillä vaihtaa työpaikkaa ja saada sekä uusia kokemuksia että uusia haasteita. Mä käyn vain yksityislääkärillä ja olen valinnut sen verran iäkkään (50+) yleislääkärin, että hän ei todennäköisesti ole enää erikoistumassa muulle alalle tai vaihtamassa työpaikkaa. Tosin jos vaihtaisikin toiselle yksityiselle, voisin käydä hänen vastaanotollaan siellä.

Vähän samaa olen miettinyt. Meillä ei koko omalääkärisysteemiä enää ole. Siinä mielessä se on hyvä, että ajan saa helpommin, mutta ei siinä kyllä mitään potilas-lääkäri -suhdetta pääse syntymään. Tuo Potilaan Lääkärilehti on hyvä julkaisu. Juuri eilen luin sieltä toisen artikkelin: 

"Psykoterapiasta tiedetään, että suurin osa psykoterapian vaikutuksesta tulee jostakin muusta kuin hoitomenetelmästä ja siten se on nähtävissä lumehoitona. Psykoterapiatutkimuksessa oletetaan tämän olevan seurausta toimivasta vuorovaikutussuhteesta terapeutin ja potilaan välillä (2).

Todennäköisesti lumevaikutus on osallisena myös somaattisten sairauksien hoidossa. Ne potilaat, jotka paranevat täysin tai paranevat oletettua nopeammin tai sopeutuvat tavallista paremmin sairauteensa ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, ovat saaneet lääketieteellisen hoidon yhteydessä myös lumehoitoa eli heidän vuorovaikutuksensa lääkärin kanssa on ollut toimiva. Tämän kanssa ristiriidassa on sairaudella nimittely, sillä on vaikea kuvitella, että -ikko-loppuinen nimike toimii lumeen tavoin."

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/sairaus-ammattina/#.VEnh8iKsUYk

Kyllä se valitettavasti on niin, että vuorovaikutussuhde lääkärin kanssa on usein hyvin ratkaisevassa asemassa. Jos se ei toimi tai on olematon, voi paraneminen vähänkin vaativammasta sairaudesta olla vaikeaa. 

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:24"]

Niin se vaan on, että ei lääkäritkään enää pysyttele koko työuraansa yhdessä ja samassa työpaikassa. Jo pelkästään työn mielekkyyden vuoksi on hyvä välillä vaihtaa työpaikkaa ja saada sekä uusia kokemuksia että uusia haasteita. Mä käyn vain yksityislääkärillä ja olen valinnut sen verran iäkkään (50+) yleislääkärin, että hän ei todennäköisesti ole enää erikoistumassa muulle alalle tai vaihtamassa työpaikkaa. Tosin jos vaihtaisikin toiselle yksityiselle, voisin käydä hänen vastaanotollaan siellä.

[/quote]

Ymmärrän kyllä tuon asian, mutta tk:ssa omalääkärt vaihtuvat tosi tiuhaan. Ei siinä ole kyse samassa työpaikassa "koko työuraa" olemisesta, vaan muutamasta vuodesta jos siitäkään. Ehkä olisi sitten parasta purkaa se omalääkärisysteemi kokonaan, kun se ei kuitenkaan toteudu. En tiedä.

Yksityiseen ei ole varaa. 

ap

Mulla ainakin jokainen omalääkäri on ollut sen verran nuori, että olen tiennyt kyllä jo valmiiksi, että kohta se vaihtuu kuitenkin. Yksityisellä olen myös käynyt, mutta olen lähes poikkeuksetta mennyt siellä suoraan erikoislääkärille, niin ei sielläkään sama lääkäri ole joka kerta.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:28"]

Vähän samaa olen miettinyt. Meillä ei koko omalääkärisysteemiä enää ole. Siinä mielessä se on hyvä, että ajan saa helpommin, mutta ei siinä kyllä mitään potilas-lääkäri -suhdetta pääse syntymään. Tuo Potilaan Lääkärilehti on hyvä julkaisu. Juuri eilen luin sieltä toisen artikkelin: 

"Psykoterapiasta tiedetään, että suurin osa psykoterapian vaikutuksesta tulee jostakin muusta kuin hoitomenetelmästä ja siten se on nähtävissä lumehoitona. Psykoterapiatutkimuksessa oletetaan tämän olevan seurausta toimivasta vuorovaikutussuhteesta terapeutin ja potilaan välillä (2).

Todennäköisesti lumevaikutus on osallisena myös somaattisten sairauksien hoidossa. Ne potilaat, jotka paranevat täysin tai paranevat oletettua nopeammin tai sopeutuvat tavallista paremmin sairauteensa ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, ovat saaneet lääketieteellisen hoidon yhteydessä myös lumehoitoa eli heidän vuorovaikutuksensa lääkärin kanssa on ollut toimiva. Tämän kanssa ristiriidassa on sairaudella nimittely, sillä on vaikea kuvitella, että -ikko-loppuinen nimike toimii lumeen tavoin."

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/sairaus-ammattina/#.VEnh8iKsUYk

Kyllä se valitettavasti on niin, että vuorovaikutussuhde lääkärin kanssa on usein hyvin ratkaisevassa asemassa. Jos se ei toimi tai on olematon, voi paraneminen vähänkin vaativammasta sairaudesta olla vaikeaa. 

[/quote]

OT mutta hah! Olenkin aina pitänyt terapiaa lumehoitona :) Omalääkäri välillä yrittää lähettää sinne, mutta en mene. (En pidä omalääkäristä, joten ei haittaisi vaikka vaihtuisikin. Ihme äijä. Pihtaa myös lääkkeitä.)

No näin se vaan valitettavasti on. Siitä oli hyvä ohjelma Studio55:ssa tässä taannoin. Tai se oli lääkärin ja potilaan välisestävuorovaikutuksesta, mutta tämä syöpälääkäri ja psykoterapeutti, Lääkäri-lehden tieteellinen asiantuntija puuttui siinä just tähän ongelmaan, eli omalääkärien nopeaan vaihtumiseen: 

http://www.katsomo.fi/?progId=401816

Kattokaa vain jos kestätte tota Karhuvaaraa O__o

Ap, ikävä sanoa mutta kannattaa varautua siihen, että se lääkärisi tosiaan lähtee vehreämmille laitumille. Kuka nyt tk:ssa haluaisi työskennellä? Kandit ja mamut. Hetken. Sitten se on adios! 

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:31"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:24"]

Niin se vaan on, että ei lääkäritkään enää pysyttele koko työuraansa yhdessä ja samassa työpaikassa. Jo pelkästään työn mielekkyyden vuoksi on hyvä välillä vaihtaa työpaikkaa ja saada sekä uusia kokemuksia että uusia haasteita. Mä käyn vain yksityislääkärillä ja olen valinnut sen verran iäkkään (50+) yleislääkärin, että hän ei todennäköisesti ole enää erikoistumassa muulle alalle tai vaihtamassa työpaikkaa. Tosin jos vaihtaisikin toiselle yksityiselle, voisin käydä hänen vastaanotollaan siellä.

[/quote]

Ymmärrän kyllä tuon asian, mutta tk:ssa omalääkärt vaihtuvat tosi tiuhaan. Ei siinä ole kyse samassa työpaikassa "koko työuraa" olemisesta, vaan muutamasta vuodesta jos siitäkään. Ehkä olisi sitten parasta purkaa se omalääkärisysteemi kokonaan, kun se ei kuitenkaan toteudu. En tiedä.

Yksityiseen ei ole varaa. 

ap

[/quote]

Juuri näin. Puretaan koko systeemi, koska ei niitä "omalääkäreitä" käytännössä ole kuitenkaan. Turhaan luodaan kiintymystä ja luottamussuhdetta, kun terkkarissa on pyörivät ovet joista ne lekurit tulee sisään ja menee ulos. 

Mun paikkakunnalla (Etelä-Suomessa) omalääkärisysteemistä luovuttiin jokunen vuosi sitten ja nyt sitä ollaan taas tuomassa takaisin. Päättäkää jo! Ajat on kiven alla ja luulen että ne on sitten vielä enemmän kiven alla. Jonotat puhelimessa 50 min ja sitten kerrotaan, että seuraava aika joskus marraskuussa. Kun nyt edes jonkun lääkärin pääsisi näkemään, vaikka sitten venäläisen ummikon. Resepti vaan handuun ja menoksi! 

Mulla on niin umpisurkea omalääkäri, että iloitsisin jos se vaihtuisi. Joo, tiedetään että lääkäriä voi vaihtaa, mutta en jaksa. Olen kuitenkin perusterve. Aina kuitenkin vituttaa sen tyypin naamaa katella, sillon harvoin kun on pää kainalossa ja pakko mennä. 

Mieti nyt millasta työ jossain terveyskeskuksessa on. Totta kai ne lääkärit haluaa sieltä veks asap. Tää on se syy. 

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:33"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:28"]

Vähän samaa olen miettinyt. Meillä ei koko omalääkärisysteemiä enää ole. Siinä mielessä se on hyvä, että ajan saa helpommin, mutta ei siinä kyllä mitään potilas-lääkäri -suhdetta pääse syntymään. Tuo Potilaan Lääkärilehti on hyvä julkaisu. Juuri eilen luin sieltä toisen artikkelin: 

"Psykoterapiasta tiedetään, että suurin osa psykoterapian vaikutuksesta tulee jostakin muusta kuin hoitomenetelmästä ja siten se on nähtävissä lumehoitona. Psykoterapiatutkimuksessa oletetaan tämän olevan seurausta toimivasta vuorovaikutussuhteesta terapeutin ja potilaan välillä (2).

Todennäköisesti lumevaikutus on osallisena myös somaattisten sairauksien hoidossa. Ne potilaat, jotka paranevat täysin tai paranevat oletettua nopeammin tai sopeutuvat tavallista paremmin sairauteensa ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, ovat saaneet lääketieteellisen hoidon yhteydessä myös lumehoitoa eli heidän vuorovaikutuksensa lääkärin kanssa on ollut toimiva. Tämän kanssa ristiriidassa on sairaudella nimittely, sillä on vaikea kuvitella, että -ikko-loppuinen nimike toimii lumeen tavoin."

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/sairaus-ammattina/#.VEnh8iKsUYk

Kyllä se valitettavasti on niin, että vuorovaikutussuhde lääkärin kanssa on usein hyvin ratkaisevassa asemassa. Jos se ei toimi tai on olematon, voi paraneminen vähänkin vaativammasta sairaudesta olla vaikeaa. 

[/quote]

OT mutta hah! Olenkin aina pitänyt terapiaa lumehoitona :) Omalääkäri välillä yrittää lähettää sinne, mutta en mene. (En pidä omalääkäristä, joten ei haittaisi vaikka vaihtuisikin. Ihme äijä. Pihtaa myös lääkkeitä.)

[/quote]

Miksi alapeukku? Siinä psykoterppa ITSE myöntää, että terapia on lumehoitoa. :) Älä ammu viestintuojaa!

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:44"]

Ap, ikävä sanoa mutta kannattaa varautua siihen, että se lääkärisi tosiaan lähtee vehreämmille laitumille. Kuka nyt tk:ssa haluaisi työskennellä? Kandit ja mamut. Hetken. Sitten se on adios! 

[/quote]

Niin kai sitten. *huokaus* Ehkä mulla on vielä joskus varaa yksityiseen. (Joo, niin varmasti)

ap

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:31"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:24"]

Niin se vaan on, että ei lääkäritkään enää pysyttele koko työuraansa yhdessä ja samassa työpaikassa. Jo pelkästään työn mielekkyyden vuoksi on hyvä välillä vaihtaa työpaikkaa ja saada sekä uusia kokemuksia että uusia haasteita. Mä käyn vain yksityislääkärillä ja olen valinnut sen verran iäkkään (50+) yleislääkärin, että hän ei todennäköisesti ole enää erikoistumassa muulle alalle tai vaihtamassa työpaikkaa. Tosin jos vaihtaisikin toiselle yksityiselle, voisin käydä hänen vastaanotollaan siellä.

[/quote]

Ymmärrän kyllä tuon asian, mutta tk:ssa omalääkärt vaihtuvat tosi tiuhaan. Ei siinä ole kyse samassa työpaikassa "koko työuraa" olemisesta, vaan muutamasta vuodesta jos siitäkään. Ehkä olisi sitten parasta purkaa se omalääkärisysteemi kokonaan, kun se ei kuitenkaan toteudu. En tiedä.

Yksityiseen ei ole varaa. 

ap

[/quote]

No se nyt vaan olisi ammatillinen itsemurha, jos nuori lääkäri jäisi terveyskeskukseen moneksi vuodeksi. Lääkärit haluavat edetä urallaan ja siksi tk:ssa ollaan vain se pakollinen noin pari vuotta.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 09:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:31"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:24"]

Niin se vaan on, että ei lääkäritkään enää pysyttele koko työuraansa yhdessä ja samassa työpaikassa. Jo pelkästään työn mielekkyyden vuoksi on hyvä välillä vaihtaa työpaikkaa ja saada sekä uusia kokemuksia että uusia haasteita. Mä käyn vain yksityislääkärillä ja olen valinnut sen verran iäkkään (50+) yleislääkärin, että hän ei todennäköisesti ole enää erikoistumassa muulle alalle tai vaihtamassa työpaikkaa. Tosin jos vaihtaisikin toiselle yksityiselle, voisin käydä hänen vastaanotollaan siellä.

[/quote]

Ymmärrän kyllä tuon asian, mutta tk:ssa omalääkärt vaihtuvat tosi tiuhaan. Ei siinä ole kyse samassa työpaikassa "koko työuraa" olemisesta, vaan muutamasta vuodesta jos siitäkään. Ehkä olisi sitten parasta purkaa se omalääkärisysteemi kokonaan, kun se ei kuitenkaan toteudu. En tiedä.

Yksityiseen ei ole varaa. 

ap

[/quote]

No se nyt vaan olisi ammatillinen itsemurha, jos nuori lääkäri jäisi terveyskeskukseen moneksi vuodeksi. Lääkärit haluavat edetä urallaan ja siksi tk:ssa ollaan vain se pakollinen noin pari vuotta.

[/quote]

Siksipä just se "omalääkäri"systeemi pitäisikin purkaa. 

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 09:08"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 09:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:31"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 08:24"]

Niin se vaan on, että ei lääkäritkään enää pysyttele koko työuraansa yhdessä ja samassa työpaikassa. Jo pelkästään työn mielekkyyden vuoksi on hyvä välillä vaihtaa työpaikkaa ja saada sekä uusia kokemuksia että uusia haasteita. Mä käyn vain yksityislääkärillä ja olen valinnut sen verran iäkkään (50+) yleislääkärin, että hän ei todennäköisesti ole enää erikoistumassa muulle alalle tai vaihtamassa työpaikkaa. Tosin jos vaihtaisikin toiselle yksityiselle, voisin käydä hänen vastaanotollaan siellä.

[/quote]

Ymmärrän kyllä tuon asian, mutta tk:ssa omalääkärt vaihtuvat tosi tiuhaan. Ei siinä ole kyse samassa työpaikassa "koko työuraa" olemisesta, vaan muutamasta vuodesta jos siitäkään. Ehkä olisi sitten parasta purkaa se omalääkärisysteemi kokonaan, kun se ei kuitenkaan toteudu. En tiedä.

Yksityiseen ei ole varaa. 

ap

[/quote]

No se nyt vaan olisi ammatillinen itsemurha, jos nuori lääkäri jäisi terveyskeskukseen moneksi vuodeksi. Lääkärit haluavat edetä urallaan ja siksi tk:ssa ollaan vain se pakollinen noin pari vuotta.

[/quote]

Siksipä just se "omalääkäri"systeemi pitäisikin purkaa. 

[/quote]

Monessa paikassa onkin purettu. Odotan samaa tänne. Aikojen saantikin helpottuisi, kun ei tarvis olla just sille yhdelle tietylle se vastaanotto. Ymmärrän toki, että jos potilaalla on esim. vakava masennus tms, niin se ei se ammatillinen itsari ehkä ole se ainoa joka mielessä käy. (Mustaa huumoria hehe)

Ehkä tän sote-uudistuksen myötä koko toimimaton omalääkärijärjestelmä puretaan. 

Sitä odotellessa. 

nro 12