Te joiden lapsuuskodissa ei halailtu, halailetteko omia lapsianne?

Kyllä!

En halaile. Meillä ei kotona halailtu, enkä tykkää halata ketään. Ahdistaa jos ihmiset tunkee iholle. Halaan kun on pakko halata, ts. ei kehtaa kieltäytyä kun joku tuppaa halaamaan. Lapsia halaan jos on jotain aihetta, mutta muuten en. En näe halailussa mitään niin ihmeellistä, että sitä pitäisi väkisin opetella ja opettaa. Mikä itseisarvo se nyt on että pitää olla kiinni toisessa jatkuvasti? Hellyyttä ja rakkautta voi osoittaa muutenkin. Halailkoon ne jotka siitä tykkää, ei kaikkien tarvitse.

Eipä halailtu minunkaan lapsuudenkodissani (olen syntynyt 1970-luvulla) enkä koskaan kuullut vanhempieni sanovan rakastavansa minua tai kehuvan muutenkaan. Yhden kerran isäni halasi minua, ja se oli viikko ennen kuolemaansa, tiesi silloin jo olevansa niin sairas, että seuraavaa kertaa ei tulisi. Edelleenkin kärsin tästä isäsuhteesta ja haen miesten huomiota lakkaamatta, mielellään vanhempien miesten. :(

Mutta omille lapsille päätinkin sitten antaa toisenlaisen mallin, olen aina halannut paljon, joka päivä ja tunteita on saanut näyttää, laidasta laitaan. Sanon rakastavani heitä joka päivä ja mielelläni halaisin enemmänkin, mutta nämä teinit eivät siitä niin välitä :) Poika joskus tulee sanomaan että halipula ja halaa äitiään, tytär vähemmän, mutta eiköhän se tästä kun teinimyrskyt on ohitettu :) Kannustan ja kehun myös lapsiani ihan kaikessa, ikinä en lyttää mitään hullujakaan suunnitelmia ja haaveita, jos nyt eivät kenenkään terveyttä vaaranna tai ole rikollisia. Muutokseen on siis mahdollisuus, vaikka lapsuus olisi ollut mitä!

En muista että meillä olisi pahemmin halailtu, varmaan vain pikkulapsena. Itse halailen ja pussailen lapsiani paljon. Pienin onkin koko ajan syliin haluamassa, joten ihan tarkoituksella nappaan myös isommat halattavaksi aina välillä, jotta hekin saavat hellyyttä.

Hassua muuten, että anoppi halailee minua ihan spontaanisti useinkin, vaikka emme ole edes kovin läheisiä. Oma äitini tosi harvoin ja isä ei ikinä. Ilmankos miehenikin on niin koskettelija, selvästi oppinut sen jo kotona.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2014 klo 23:17"]

Kotona ei pahemmin hellyyttä osoitettu eikä halailtu (kyllä joskus kuitenkin) mutta olen teini-iässä oppinut halaajaksi. Omia lapsia ei ole, mutta miehen tytön kanssa halitaan, pidän sylissä, silittelen (muistan itsekin kuinka lapsensa rakastin kun äiti hipsutti selkää tai silitteli, mies ei tyttöään helittele kuin nukkumaan laitettaessa ja leikkivät retuutusleikkejä ja kutitusta niin koitan lapselle täällä antaa siksi hellyyttä). Miehen kanssa halitaan ja suukotellaan paljon, myös lapsen nähden. Mies sanoo lapselle nukkumaanmennessä rakastavansa ja joskus puhelimessa, me emme tytön kanssa vielä ole siinä pisteessä mutta muilla sanoilla olen ilmaissut välittäväni ja hänen olevan tärkeä ja kiva tyttö. Minusta näin aikuisena ajateltuna kodin ilmapiiri on ollut kylmä ja välinpitämätön, en halua sellaista kenellekään.

[/quote]

Kuulostaa ihanalta! Paras mahdollinen tilanne erolapselle.. T. Yhden ihanan tytön äiti

Halailen molempia.

Yksi tuttavani oikeastaan opetti tavan halailla aikuisiakin, siis perheen ulkopuolisia. Sanoi että halauksessa on sanatonta voimaa ja menetettyäni yhden maailman läheisimmistä ihmisistä huomasin miten hyvältä tuntuu kun joku halaa.

Meillä lapsuudenkodissa ei halattu. 15 vuotiasta teiniäni halaan usein ja pussailenkin poskelle :D. Kuopus on vielä siinä iässä, että tulee itsekin halailemaan pyytämättä. Teini ei omasta aloitteestaan kyllä halaa mutta ei pidä pahana kun äiti halaa ja vastaa kyllä halaukseen.

En hirveästi ole ihan vauva- ja pikkulapsi-iän jälkeen halaillut. Ei vaan tule luontevasti sellainen minulta. Jos lapsi tulee spontaanisti halailemaan vaivaudun, ja yritän olla näyttämättä sitä. Olen aina ollut hyvin läheisyyskammoinen tapaus, en pidä siitä että ihmiset koskee minua tai minä niitä. Olisin kuvitellut että asia olisi eri oman lapsen kanssa, mutta ei ole näköjään.

Kotona ei halailtu, meillä halataan, mutta esim. appivanhempia en kyllä halua halailla.

Meillä kotona halittiin paljon ja äitini kysyi joka päivä "Olenko jo muistanut kertoa, miten rakas olet?". Se oli ihanaa! Samaa teen lapsilleni. Miehen kanssa myös halitaan mennen tullen. Hänen lapsuudenkodissa myös halittiin paljon. Ja myös hän halii paljon lapsia.