Pinniksestä oikeaan sänkyyn, milloin?

Hyvin mennyt, mutta nukutetaan kyllä vieressä ollen kuten ennenkin joten en tiedä, miten teillä vaikuttaisi itsekseen nukahtamiseen. Esikoisen kanssa meillä oli sama juttu, jaksoin paneutua opettamaan itsekseen nukahtamaan joskus kahden vuoden tienoissa ja silloin oli ainakin sen verran älliä, että pysyi sängyssään.

siirrettiin lastensänkyyn 1v3kk ikäisenä ja pari ekaa viikkoa meni siihen että iltaisin saatiin viedä n. 10 kertaa takas omaan sänkyyn kun tuli aina pois sieltä. Nukutin syliin ja vein sitten omaan sänkyyn. Päiväunille kyllä jäi sänkyyn kiltisti. Samoin jos yöllä heräs johonkin niin lähti aina vaeltamaan ympäri asuntoa ja huuto kuuluin millon mistäkin. Nyt ilmeisesti on oppinut nukkumaan sängyssä kun tulee vasta aamulla itse pois sieltä. Yöllä jos herää niin huutaa sängyssä mutta ei tule enää pois. Mietittiin alussa että oliko virhe siirtää pois pinniksestä, mutta onneksi tuo vaellusvaihe loppui aika nopeesti.

suurimmaksi osaksi kyllä sen takia ettei saatu aiemmin uutta sänkyä ostettua ja koska pinnasängystä saa kaksi pinnaa pois. Eli tyttö pääsi pinnikseenkin itse ja myös siis sieltä pois, ei tarvinnut pelätä laidan yli kiipeilemisiä. Päiväkodissa olivat siirtäneet meidän tytön pinnasängystä patjalle n. 1v8kk iässä kun meinasi alkaa kiipeillä.



Meillä nukahtaa ihan hienosti sänkyynsä eikä pahemmin juoksentele. Johtuu ehkä siitä että se sänkyynjäämistaistelu tehtiin taannoin kun pinniksestä otettiin ne irrotettavat pinnat pois. Ennen jatkettavan sängyn hankkimista tyttö halusi jonkin jopa nukkua vuodesohvassa (sellaisessa joka levittyy lattialle) eli sinänsä ei ollut iso muutos tuo uusi sänky. Me ajoitettiin sängyvaihto muuton yhteyteen, ostettiin uusi sänky niin että sitä ei vanhaan asuntoon tuotu ollenkaan ja toisaalta pinnasänkyä ei tuotu tähän asuntoon kuin osina varastoon. Tyttö oli erittäin ylpeä omasta isojen tyttöjen sängystään ja muisti kehua sitä kaikille...



-minskuliina

Poika on siis 1,2v. Aikaisemmin luettiin unisatu sylissä ja sitten nostettiin pinnikseen ja siliteltiin pari kertaa ja poika jäi nukahtamaan itsekseen. Sitten ukko päättikin, ettei tahdo pinnikseen, vaan aloitti hirmu huudon, kun laskettiin sinne sylistä. Jonkin aikaa nukutettiin viereen ja sitten umpiunessa nostettiin pinnikseen. Sitten alkoi yöhuudot...



Ratkaisu tähän on ollut oikea sänky. Poika pötkölleen sänkyyn ja sängyn vieressä lukien satu ja silitykset. Poistun huoneesta, kun huomaan pojan rauhoittuneen unipuuhiin.



Yöt on rauhoittuneet ja kaikilla levännempi olo! Ja ihana herätä aamulla pienten jalkojen tassutukseen ja pojan silittelyihin: " Äitiii..."

Joo, kyllä taidetaan alkaa kattelemaan uutta sänkyä. Taidan odottaa ensin tämän remontin loppuun ( taloyhtiössä putkiremontti). Mutta kiitoksia vastanneille. Meilläkin on nyt sellanen pinnis josta saa kaksi pinnaa pois, mutta öisin ne on kyllä paikallaan. Jos vaikka aloittaisi siitä, että ottas ne yöksi pois.



mehiz

Meillä kuopus on pian yksi vuotta ja jo nyt mietin milloin hänet voisi siirtää leikki-ikäisen sänkyyn. Asiat jotka pohdituttavat ovat lähinnä, voiko hän tippua sängystä ja kun on kova kiipeilemään, niin innostuuko kiipeilemään lähellä oleville muille huonekaluille. Toisaalta voisihan hän yrittää kiivetä pois pinnasängystäkin.



Ehkäpä siirto onnistuisi pian yksivuotissynttäreiden jälkeen. Rohkaistuin teidän viesteistä, kun olette melko nuoria siirtäneet isompaan sänkyyn. Ei meidän esikoinenkaan tosin vanha ollut, puolitoistavuotias, on siinä silti eroa yksi vuotiaaseen:)

kun siirtyi. Siirrettiin ajoissa ennen uuden vauvan tuloa. Vähän oli alussa vaikeuksia kun ryntäili pois sängystä.



Nyt pienempi (nyt 1v4kk) saa varmaan nukkua niin kauan kuin mahtuu vai alkaa itse änekkäästi vaatimaan tavallista sänkyä. On niin tempperamenttinen tapaus, että en uskalla kuvitella minkälainen taistelu saatais aikaseks sängyssä pysymisestä...

ei siis viihtynyt pinniksessä ollenkaan. Noin 11kk nukkui aluksi oman huoneen lattialla patjalla. Eipähän tarvinnu pelätä, et tippuu ja osasi sit tulla ja mennä sänkyynsä aivan itse. Käveleemään kun oppi vast 1.4 vuoden iässä, mutta oli muuten hyvin omatoiminen ja harkitsevainen. tyttö oli just täyttänyt vuoden,kun ostettiin lastensänky ja oli siitä kovin innoissaan. Hienosti meni alusta-alkaen.