Mitä väärinkäsityksiä tai kuvitelmia sinulla oli lapsena jostain ammatista?
Minä kuvittelin, että vaatekaupan myyjä myös ompelee ne vaatteet itse :)
Asuin pikku paikkakunnalla, jossa oli vain yksi pieni vaatekauppa.
Kommentit (48)
Perinteiset ope asuu koulussa, pappi kirkossa, lääkärit ei ole ikinä sairaita. Mut paras oli ehkä se et luulin roskakuskien asuvan kaatopaikalla jätteistä tehdyssä talossa ja syövätki vaa ruuan tähteitä mitä löytää roskapusseista.
Yhden kaverin isä oli kiinteistönvälittäjä. Mielikuvissani hän oli jonkinlainen talonmies, joka huolehti eli välitti niistä kiinteistöistä :D
Minä taas luulin, että yökerho oli vähän kuin päiväkoti jossa ollaan yön yli. Perhetuttumme oli siis yökerhossa töissä. Pyysin kerran vanhemmiltani että minäkin haluaisin mennä yökerhoon joskus. Silloin minulle selitettiin että se on paikka jossa aikuiset käyvät tanssimassa. Ihmettelin, miksi kukaan haluaisi mennä yöllä tanssimaan.
Kirjailija asuu kirjastossa
Tutkijat asuvat museoissa ja öisin hiipparoivat käytävillä myssy päässä
Luulin että kirjailijaksi voi vain ryhtyä. Taisin olla kuusivuotias kun minulle tuli mieleen, että isona pitäisi olla jokin ammatti. Tuntui hämmentävältä, tai jotain sinne päin. Sitten tuli mieleen että voisin ruveta kirjailijaksi. Ei kuulosta uskottavalta, mutta muistan vieläkin tuon tilanteen ja sen helpotuksen tunteen kun ajattelin että no niin, sekin asia on nyt sitten järjestyksessä.
Ehkä olin sentään pikkaisen vanhempi kuin kuuden vanha. Hetken nimittäin tuolloin mietin, että pitääkö minun sitten sijoittaa ne kirjat Suomeen. Olin lukenut jotain alkujaan englanninkielistä sarjaa (olisiko ollut jo Jennings, jota luin aika pienestä ja olin ihastunut brittiläisyyteen, vaikken oikein mitään mistään vielä tajunnut). No kuitenkin ajattelin, että kyllä aina jotain keksin.
Olin hautausmaalla kesätöissä ja pari lasta tuli kyselemään yhden hiljattain kuolleen hautapaikkaa (kyseessä oli rikoksen uhri, josta oli uutisoitu ja puhuttu paljon). Kerroin ettei ollut haudattu tänne, ja kaksikko jäi hiukan juttelemaan. Ensiksi toinen kysyi, että eikö tämä ole kamala paikka olla öisin. Selitin että ei täällä sentään öitä tarvitse viettää vaikka töissä ollaankin.
Suloisia kuvitelmia teillä ollut <3 Itse kuvittelin, että prinsessa on ammatti siinä kuin muutkin ja sellaiseksi ajattelin pitkään ryhtyväni sitten kun kasvan aikuiseksi.
Professorin kuvittelin tarkoittavan sellaista vähän tärähtänyttä keksijää, joka laboratoriossaan sekoittelee erilaisia liemiä ja välillä vahingossa räjäyttelee asioita. Pettymys oli suuri, kun kerran näin livenä jonkun yliopiston professorin. Ei näyttänyt yhtään räjähtäneeltä eikä ollut edes valkoista takkia.
Vierailija kirjoitti:
Suloisia kuvitelmia teillä ollut <3 Itse kuvittelin, että prinsessa on ammatti siinä kuin muutkin ja sellaiseksi ajattelin pitkään ryhtyväni sitten kun kasvan aikuiseksi.
Heh, mä taas luulin prinsessojen olevan satuolentoja siinä missä keijut ja merenneidot, enkä voinut millään uskoa että esim. Ruotsissa oli ihan oikea prinsessa.
Vierailija kirjoitti:
Suloisia kuvitelmia teillä ollut <3 Itse kuvittelin, että prinsessa on ammatti siinä kuin muutkin ja sellaiseksi ajattelin pitkään ryhtyväni sitten kun kasvan aikuiseksi.
Minä ja paras kaverini myös luultiin prinsessaa ammatiksi johon voi vain ryhtyä joten päätimme että molemmista tulee prinsessoja :'D
Luulin, että kuninkaat ja kuningattaret istuvat kaiket päivät kruunu päässään valtaistuimilla.
Luulin, että siivoojaksi päätyy vain sellaiset ihmiset jotka ei ole käynyt yhtään mitään kouluja eivätkä ole edes yrittäneet hakea muunlaisia töitä. Eli ajattelin että vain totaaliset luuserit päätyy siivoojaks.
Sitten kävi niin, että päädyin itse yliopiston jälkeen siivoojaksi kun oman alan töitä ei vain ollut. Aika nopeasti rapisi ne ennakkoluulot pois, kun oli myös todella useita korkeakoulutettuja ja fiksuja siivooja-kollegoita siellä.
Luulin, että laulajilla on maailman helpoin ammatti. Heidänhän ei tarvitse muuta kuin laulaa yleisön edessä.
Ja rahat kilahtaa kirstuun.
Todellisuus on kyllä aika paljon raadollisempi pitkine keikkamatkoineen jne.
Luulin, että lääkärit ovat aina oikeassa, tietävät kaikesta kaiken ja niitä pitää totella. Eli jos määrätään lääkettä, se on pakko syödä tai lääkäri jotenkin rankaisee siitä. Tämä uskomus jatkui jonnekin yli 20-vuotiaaksi asti.
Luulin, että jokaiselle olisi joku sopiva ja mielekäs työ olemassa ja se olisi helppo saada.
Luulin että maanviljelijä vain ajelee ympäriinsä traktorilla ja viheltelee. Ja syksyllä sitten ajetaan puimurilla. Jokaisella maatilalla on tietysti lehmiä, hevosia, lampaita, possuja ja kanoja, muutenhan se ei ole mikään oikea maatila! Tosin näitä eläimiä ei syödä, koska ne ovat viljelijäperheen lemmikkejä.
Alle kouluikäisenä luulin, että maisterit ovat sellaisia jotka aina maistelevat kaikkea.
Myöhemmin avioiduin maisterin (FM) kanssa eikä hän maistele sen enempää kuin muutkaan.
Luulin, että diplomi-insinöörit tekee töitä duplo-palikoiden kanssa ja kokoaa niistä kaikenlaista.
Minä kuvittelin että esim. sirkuseläinten kouluttaja, salapoliisi ja tutkimusmatkailija olivat ihan yleisiä ja tavallisia ammatteja.
Luulin, että poliisien työtä on juosta rosvojen perässä päivät pitkät ja sitten kuljettaa heidät suoraan vankilaan. En käsittänyt että työhön kuuluu aika paljon muutakin ja että putka ja vankila eivät ole sama asia.
Ei taida oikeasti poliiseilla olla ihan hirveästi sellaisia juostaan peräkanaa taloa ympäri -tilanteita niin kuin Peppi Pitkätossussa.