Miksi suomalaiset niin usein ovat ihmisvihaajia?

Miksi suomalaiset monesti rakastavat eläimiä enemmän kuin ihmisiä?

Vuosisatainen asuminen harvaan asutussa maassa, jossa elämisen ehdot olivat pitkään todella ankarat, on jättänyt jälkensä. Kenen kanssa siellä kylmää suota kuokkiessa olisi kepeästi jutustellut? Sosiaalinen käytös liittyy vahvasti kaupunkikulttuuriin, mikä Suomessa on sekä nuorta että ohutta moniin Euroopan maihin verrattuna.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 16:45"]

Suomalaiset kavahtavat vauvan itkua, puheliaita kaveriporukoita tai vanhuksia. Suomalaiset eivät välttämättä vastaa tervehdykseen, jos naapuri tai puolituttu tervehtii. Puheliaita ihmisiä pidetään välillä outoina ja jopa hulluina. Ulkomaillakin matkatessaan suomalainen monesti luimistellen väistelee maanmiehiään ja pitää suun supussa, että ei tarvitse tervehtiä tai vaihtaa kuulumisia.

Vaikka olen itse suomalainen ja jopa introvertti ja ujohko sellainen, en ymmärrä tätä ihmispelkoa lainkaan. Mun mielestäni on ihan luontevaa tervehtiä naapuria tai jopa vaihtaa pari sanaa hänen kanssaan. Enkä suutu vauvan itkusta bussissa tai koiran haukunnasta tai muista elämisen äänistä ja merkeistä. Mikä voisi olla syynä tähän ilmiöön?

[/quote]

Minäkään en pidä vauvan itkusta tai teinin huudosta. En vieraista porukoista tai vanhuksista. Tervehdykseen vastaan lähes poikkeuksetta, mutta en rupea moikkailemaan puolituttuja. Jos joku randomi käy kanssani juttua tekemään, niin koen sen mahdollisesti hieman outona.

Eli olen hyvin pitkälti kuvailemasi kaltainen ihminen. Ja sinä kutsut minua ihmisvihaajaksi! Jos et pidä maksalaatikosta, niin oletko ruokavihaaja? Et pidä Tauskista niin olet miesvihaaja? Tuksusta niin naisvihaaja?

On normaalia, että lapsi itkee. Ei ole normaalia, että lasta jäädään itkettämään kauppaan tai ravintolaan. On normaalia, että koira haukkuu. Ei ole normaalia, että koira haukkuu tunteja. On normaalia, että elämästä lähtee ääntä. Ei ole normaalia, että sitä ääntä tehdään ajattelematta muita. Tai itseasiassa joillekkin se tuntuu olevan normaalia ja se kieltämättä kiristää pinnaani. Mutta ei tee minusta ihmisvihaajaa.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 16:49"]

Miksi suomalaiset monesti rakastavat eläimiä enemmän kuin ihmisiä?

[/quote]

Tätäkin hieman ihmettelen, sillä ainakin nuorten naisten parissa on yleistä, että koirista, kissoista ja hevosista tykätään, mutta omia lapsia ei haluta hankkia ja muutenkin pikkulapset ovat "yök". Mun mielestäni eläimistä tykkäämisen ei tarvitse merkitä sitä, että ei pitäisi myös ihmisistä.

Ei me enempää ihmisiä tarvita suomeen eikä maapallolle

Minä en pidä myöskään eläimistä.

Täällä on niin kovaa ja ankaraa tämä elämä, että väistämättä ihmisestä tulee myös vähän ankara itsestäänkin. Etenkin nyt kun on huonot ajat ja monella vaikeaa henk. koht. elämässä niin sietokyky on alentunut pienillekin häiriötekijöille. Sitten taas kun on kesä ja lämmin, niin hymykin irtoaa herkemmin mutta yritäs ny hymyillä hyytävässä räntäsateessa pimeässä illassa kun kannat painavia kauppakasseja ja retuutat väsynyttä lasta kotiin.

... ja mikään ei todella voisi olla hirveämpää ajantärväystä, kuin joutua ulkomaanlomalla kuuntelemaan jonkun lomatunnelmaisen maanmiehen leveämurteisia, itseensätyytyväisiä jaarituksia! t. 7

Jotta ihmisestä tulisi tyly ja toisista piittaamaton, hänen tulee saada tähän suuntaava kasvatus. Jokainen vanhempi voi omalta osaltaan olla muuttamassa suomalaista tulevaisuuden ihmistä parempaan suuntaan. Lisäksi olisi hyvä, että Suomeen tulisi vähintään se sama viisi miljoonaa ihmistä ulkomailta, niin suomalainen perimä nopeasti "laimentuisi". Ystävällisiä kulttuureja ovat esim. Etelä-Euroopan maiden kulttuurit. 

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:22"]

Jotta ihmisestä tulisi tyly ja toisista piittaamaton, hänen tulee saada tähän suuntaava kasvatus. Jokainen vanhempi voi omalta osaltaan olla muuttamassa suomalaista tulevaisuuden ihmistä parempaan suuntaan. Lisäksi olisi hyvä, että Suomeen tulisi vähintään se sama viisi miljoonaa ihmistä ulkomailta, niin suomalainen perimä nopeasti "laimentuisi". Ystävällisiä kulttuureja ovat esim. Etelä-Euroopan maiden kulttuurit. 

[/quote]

Siis nekö, joissa verikosto eli vendetta sekä perheiden ja sukujen väliset vuosisataiset vihat ovat täyttä totta tänäänkin? Älä viitsi yleistää niin kauheasti, sillä pimeät puolensa on kaikilla kulttuureilla.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:22"]

Jotta ihmisestä tulisi tyly ja toisista piittaamaton, hänen tulee saada tähän suuntaava kasvatus. Jokainen vanhempi voi omalta osaltaan olla muuttamassa suomalaista tulevaisuuden ihmistä parempaan suuntaan. Lisäksi olisi hyvä, että Suomeen tulisi vähintään se sama viisi miljoonaa ihmistä ulkomailta, niin suomalainen perimä nopeasti "laimentuisi". Ystävällisiä kulttuureja ovat esim. Etelä-Euroopan maiden kulttuurit. 

[/quote]

Ah, Välimerelliset machokulttuurit. Miehet ovat miehiä ja naiset naisia. Tuon ottaisin mielelläni tänne. Tämä tasa-arvohömpötys on mennyt ihan yli pohjoismaissa.

Tyly ja toisista piittaamaton kasvatus... eli se kun saa huutaa ja itkeä mielinmäärin ja äiti sanoo vain nohnoh ja kanssakaupankävijältä otsasuoni meinaa räjähtää? Ymmärrän.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:22"]

Jotta ihmisestä tulisi tyly ja toisista piittaamaton, hänen tulee saada tähän suuntaava kasvatus. Jokainen vanhempi voi omalta osaltaan olla muuttamassa suomalaista tulevaisuuden ihmistä parempaan suuntaan. Lisäksi olisi hyvä, että Suomeen tulisi vähintään se sama viisi miljoonaa ihmistä ulkomailta, niin suomalainen perimä nopeasti "laimentuisi". Ystävällisiä kulttuureja ovat esim. Etelä-Euroopan maiden kulttuurit. 

[/quote]

Niinpä niin. Tyypillistä, että suomalaista perimää parantamaan kelpuuttaisit vain eurooppalaiset.

Kyllä se on ihan yksilöstä kiinni. Ap tuntuu olevan niitä ihmisiä, joita kanssaihmiset ylipäänsä ahdistavat, ja täytyy sitten keksiä jokin tuollainen syy, että kaikki suomalaiset ovat ihmisvihaajia (vain koska ap itse on).

Mitä ahtaammalle ihmiset tungetaan, sitä vähemmän he viihtyvät yhdessä ainakaan pidemmän päälle. Kun on tilaa hengittää, ihminen voi paremmin. Ihan säälittää helsinkiläisiä.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 20:08"]

Kyllä se on ihan yksilöstä kiinni. Ap tuntuu olevan niitä ihmisiä, joita kanssaihmiset ylipäänsä ahdistavat, ja täytyy sitten keksiä jokin tuollainen syy, että kaikki suomalaiset ovat ihmisvihaajia (vain koska ap itse on).

Mitä ahtaammalle ihmiset tungetaan, sitä vähemmän he viihtyvät yhdessä ainakaan pidemmän päälle. Kun on tilaa hengittää, ihminen voi paremmin. Ihan säälittää helsinkiläisiä.

[/quote]

Itse en ole ihmisvihaaja ja viihdyn urbaanissa ympäristössä, johon mielestäni äänet jopa kuuluvat (esim. kerrostalossa naapurin äänet tai rappukäytävän äänet jossain määrin eivät haittaa lainkaan, vaan tuo jopa kotoisan fiiliksen). Kyllä minusta se, että ei riitä ymmärtämystä inhimilliselle "melulle" kohtuullisessa määrin, on eräänlainen ihmisvihaajan merkki. Ikäänkuin kaikkien pitäisi olla sulkeutuneesti hiljaa ja omissa oloissaan ja kuin ei olisikaan. Sellainen on ahdistavaa ja nihilististä.

Suomi on edelleenkin todella harvaan asuttu maa ja niin on jopa Helsinkikin muihin maailman pääkaupunkeihin verrattuna. Voihan sitä mennä maalle ja luontoon lomalle, mutta ei siellä maaseudun pimeässä hiljaisuudessa kovin kauaa jaksaisi.

T. Ap

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:08"]

... ja mikään ei todella voisi olla hirveämpää ajantärväystä, kuin joutua ulkomaanlomalla kuuntelemaan jonkun lomatunnelmaisen maanmiehen leveämurteisia, itseensätyytyväisiä jaarituksia! t. 7

[/quote]

Mutta mitä siinä menettää, jos mukavassa hengessä vaihtaa pari sanaa jonkun maanmiehen kanssa ja sitten jatkaa matkaa? Miksi sitä kohtaamista pitää ottaa niin vakavasti ja jopa synkästi. Olen käynyt muutamia kertoja mm. USA:ssa, jossa on paljon lempeämpi sosiaalinen kulttuuri. Siellä on ihan normaalia jutella small talkia ja ei siinä toki vakavissaan ole tarkoitus ystävystyä, mutta kuitenkin jutella niin että kaikilla on parempi olla. Ihminen kun on luonnostaan kuitenkin sosiaalinen olento. Itse olen jopa tosiaan oikeasti tosi ujo ja introvertti (haluaisin olla avoimempi), mutta silti olen sitä mieltä, että pieni jutustelu, hymyily ja moikkaamiset ovat hyvä juttu.

T. Ap

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 16:45"]

Suomalaiset kavahtavat vauvan itkua, puheliaita kaveriporukoita tai vanhuksia. Suomalaiset eivät välttämättä vastaa tervehdykseen, jos naapuri tai puolituttu tervehtii. Puheliaita ihmisiä pidetään välillä outoina ja jopa hulluina. Ulkomaillakin matkatessaan suomalainen monesti luimistellen väistelee maanmiehiään ja pitää suun supussa, että ei tarvitse tervehtiä tai vaihtaa kuulumisia.

Vaikka olen itse suomalainen ja jopa introvertti ja ujohko sellainen, en ymmärrä tätä ihmispelkoa lainkaan. Mun mielestäni on ihan luontevaa tervehtiä naapuria tai jopa vaihtaa pari sanaa hänen kanssaan. Enkä suutu vauvan itkusta bussissa tai koiran haukunnasta tai muista elämisen äänistä ja merkeistä. Mikä voisi olla syynä tähän ilmiöön?

[/quote]

Minäkään en pidä vauvan itkusta tai teinin huudosta. En vieraista porukoista tai vanhuksista. Tervehdykseen vastaan lähes poikkeuksetta, mutta en rupea moikkailemaan puolituttuja. Jos joku randomi käy kanssani juttua tekemään, niin koen sen mahdollisesti hieman outona.

Eli olen hyvin pitkälti kuvailemasi kaltainen ihminen. Ja sinä kutsut minua ihmisvihaajaksi! Jos et pidä maksalaatikosta, niin oletko ruokavihaaja? Et pidä Tauskista niin olet miesvihaaja? Tuksusta niin naisvihaaja?

On normaalia, että lapsi itkee. Ei ole normaalia, että lasta jäädään itkettämään kauppaan tai ravintolaan. On normaalia, että koira haukkuu. Ei ole normaalia, että koira haukkuu tunteja. On normaalia, että elämästä lähtee ääntä. Ei ole normaalia, että sitä ääntä tehdään ajattelematta muita. Tai itseasiassa joillekkin se tuntuu olevan normaalia ja se kieltämättä kiristää pinnaani. Mutta ei tee minusta ihmisvihaajaa.

[/quote]

Mielestäni ihmisvihaa on vihamielinen suhtautuminen esimerkiksi pieniin lapsiin silloin kun he itkevät. Mielestäni myöskin ihmisvihaa on lähtökohtainen negatiivinen suhtautuminen muihin ihmisiin paitsi omiin hyviin ystäviin. Mitä siinä menettää, jos moikkaa, hymyilee hieman ja ehkä jutustelee pari sanaa? Sen sijaan siinä voi tulla molemmille parempi mieli. Vaikka ulkona on synkkää, ei sen varjolla mielestäni kannata heittäytyä veepääksi.

T. Ap

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:01"]

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 16:49"]

Miksi suomalaiset monesti rakastavat eläimiä enemmän kuin ihmisiä?

[/quote]

Tätäkin hieman ihmettelen, sillä ainakin nuorten naisten parissa on yleistä, että koirista, kissoista ja hevosista tykätään, mutta omia lapsia ei haluta hankkia ja muutenkin pikkulapset ovat "yök". Mun mielestäni eläimistä tykkäämisen ei tarvitse merkitä sitä, että ei pitäisi myös ihmisistä.

[/quote]

En tiedä, olenko enää nuori, mutta 30-vuotiaana olen edelleen sitä mieltä, että eläimet (etenkin siilit ja jyrsijät) ovat suloisia mutta ihmisenpennut eivät. Omia lapsia en hanki.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:07"]

Täällä on niin kovaa ja ankaraa tämä elämä, että väistämättä ihmisestä tulee myös vähän ankara itsestäänkin. Etenkin nyt kun on huonot ajat ja monella vaikeaa henk. koht. elämässä niin sietokyky on alentunut pienillekin häiriötekijöille. Sitten taas kun on kesä ja lämmin, niin hymykin irtoaa herkemmin mutta yritäs ny hymyillä hyytävässä räntäsateessa pimeässä illassa kun kannat painavia kauppakasseja ja retuutat väsynyttä lasta kotiin.

[/quote]

Onhan vaikkapa jossain Afrikan tai Aasian köyhissä maissakin rankkaa, mutta kyllä siellä ihmiset silti hymyilevät ja suhtautuvat myönteisesti muihin ihmisiin. Toki rasismi ja sotatila ovat joissain paikoin poikkeuksia, mutta muuten ihmiset ovat hyvin inhimillisiä köyhissäkin maissa.

 Missä helvetissä niitä puheliaita ihmisiä sitten on että voin mennä katsomaan

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 21:38"]

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 17:08"]

... ja mikään ei todella voisi olla hirveämpää ajantärväystä, kuin joutua ulkomaanlomalla kuuntelemaan jonkun lomatunnelmaisen maanmiehen leveämurteisia, itseensätyytyväisiä jaarituksia! t. 7

[/quote]

Mutta mitä siinä menettää, jos mukavassa hengessä vaihtaa pari sanaa jonkun maanmiehen kanssa ja sitten jatkaa matkaa? Miksi sitä kohtaamista pitää ottaa niin vakavasti ja jopa synkästi. Olen käynyt muutamia kertoja mm. USA:ssa, jossa on paljon lempeämpi sosiaalinen kulttuuri. Siellä on ihan normaalia jutella small talkia ja ei siinä toki vakavissaan ole tarkoitus ystävystyä, mutta kuitenkin jutella niin että kaikilla on parempi olla. Ihminen kun on luonnostaan kuitenkin sosiaalinen olento. Itse olen jopa tosiaan oikeasti tosi ujo ja introvertti (haluaisin olla avoimempi), mutta silti olen sitä mieltä, että pieni jutustelu, hymyily ja moikkaamiset ovat hyvä juttu.

T. Ap

[/quote]

Samaa mieltä esim. lentokoneessa on paljon mukavampi jutella vieruskaverin kanssa muutama tunti kuin istua mykkänä, odotella ruokaa ja katsoa ehkä pimeästä ikkunasta ulos.

Ihmeellistä, että elämän äänet häiritsee ihmisiä, muuttakaa pysyvästi korpeen ja ilman jotain tukia.

Ap:ltä erinomainen aloitus!