Argh! teinin huone ja kylppäri taas kuin ydinpommin jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 15:51"]Eipä mulla ollu sen paremmin käsitystä tavoista ku siivoamisesta sen vapaan kasvatuksen myötä. Teininä olin ihan kauhea. Ei se sitä tarkota, että en ois myöhemmin oppinu. Niin siivoaamaan kuin ottamaan toisiaan huomioon. Nyt vanhemmat sairaina ja käyn siellä siivoamassa. Sanoin, että en erityisemmin pidä siitä, mutta teen sen silti. Ihan vaikka puhtaasti sen takia, että äiti siivosi silloin junnuna ja minä en.
[/quote]
Terveisin 18

Aah ihanaa lukea kokemuksia! Toivo ei olekaan menetetty.ap

Meillä on aina ollut kaikki ihan hujan hajan. Nyt kun kotona asuvien määrä on vähentynyt niin ei se mitään ole muuttanut. Tytöt heittää kaikki lattialle ja mulla itselläkin on kieltämättä vaatteet siellä sun täällä. Silloin kun kaikki asui yhtäaikaa oli vieläkin sekavampaa kun vaatteet sekottui keskenään ja tuntui ettei kukaan löydä ainakaan nopeasti haluamiaan vaatteita. Pahimmillaan meillä on lattioilla ruuan tähteitä, juomien takia tahmeita kohtia lattioissa, oksennusta, tupakan tumppeja sun muuta sotkua. Ihan suoraan mä voin myöntää että asutaan sikolätissä ja mä olen kuullutkin siitä. Mun mielestä tää ei voi olla kauhean terveellistä eikä ainakaan hygieenista. Mua yököttää meidän hammasharjatkin kun peilikaappi on niin paskanen ja niin täynnä tavaraa. Se on varmaan pinttynyt se lika siihen ja ei sitä pysty enää saamaan puhtaaksi. 

Ja tuo siisteys on minulle taakka. Opettele niin jatkuvasti ottamaan rennommin. Ap

Siivoa kylppäristä pahimmat ja sulje teinin huoneen ovi.

Ei sinun siinä kaatopaikassa tarvitse asua, joten anna olla. Eiköhän tuo lopulta siivoa, kun ei enää löydä tavaroitaan ja vanhat ruuantähteet ja likaiset vaatteet alkavat haisemaan. 

Raivostuttaa! Mutta taidan jättää riidan väliin tänään ja antaa olla. Miten muut äidit, pysyykö teillä järjestys talossa? Ap

Ota netti pois ja annat huudot?? Kyl mut ainakin saa ja sai siivoamaan kunhan sanottiin, sama kavereilla.

Minulla taas kokemusta että huutamalla ja liian tiukalla kurilla saa aikaan vain tuhoa. Ei ole kuitenkaan niin iso ongelma?

Sanot lapselle, että ulos kavereille saa lähteä vasta sitten, kun on siivottu. Jos ei opi kotona siivoamaan, miten osaa tehdä sen aikuisenakaan? Tee vaikka lista, jossa on kohta kohdalta tehtävät asiat. Se helpottaa työhön tarttumista, kun voi mennä järjestyksessä eikä kaikki niin kaoottiselta.

No kun ei ole edes lähdössä minnekään vaan viihtyy ja pesii onnellisena sotkuissaan ap

Samaa olemme miehen kanssa ihmetelty. Me olemme järjestelmällisiä ja siistejä, mutta teini elää kuin sika pellossa. Mies välillä takavarikoi kaikki iLaitteet, kunnes huone on siisti, pyykit pesussa, puhtaat kaapissa ja huone imuroitu. Nokka solmussa sitten vätysmäisesti siivoaa. Toivottavasti tämä olisi vain joku vaihe tai sitten on omena pudonnut todella kauas puusta.

Minulla on sotkuinen 16v poika. Aina vaatteet lattialla ja asioita huone täynnä :/ Noin kerran-pari viikossa komennan viemään astiat koneeseen ja ostin huoneeseen pyykkikorin, johon saa kerätä likapyykkinsä. Siitä sitten vie pyykit koneeseen samoin noin kerran viikossa.

Helpompi olla kun ei katsele koko huoneeseen jos vain mahdollista... Mutta kerran viikossa siis paasaan niin kauan, että päällisin puolin edes siivoaa. Alkaa jo mennä jakeluun vähemmälläkin sanomisella ;) Joskus imuroin itse kun siivoan muutenkin, välillä jätän imurin teinin ovelle ja käsken itse imuroimaan.

Ihanaa etten olekaan ainoa :D onko teini-ikään ohittaneita, onko se vaihe vai eikö mene koskaan ohi? Ap

Minun mielestäni suurin osa teineistä siivoaa kyllä, mutta aikaväli on pidempi.

Pliis opettakaa ne lapsenne siivoamaan... t. 17v, jolla menee hermot 19-vuotiaaseen poikaystäväänsä, joka ei yksinkertaisesti osaa siivota... Minä totuin siihen, että oma huone pidetään siistinä ja omat jäjlet siivotaan, aina.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 14:13"]

Ihanaa etten olekaan ainoa :D onko teini-ikään ohittaneita, onko se vaihe vai eikö mene koskaan ohi? Ap

[/quote]

Omalla kohdallani vaihe. Olen 20-vuotias ja oma kämppä on siisti. Yksi ongelma teininä oli se, että oli liian vähän tilaa ja liian paljon tavaraa.

Joillekin lika ja sotku ei vaan oo sellasia häiriötekijöitä - ja tässä voi tosiaan pudota omppu aika kauas puusta, itse kun olen siivousneuroottisen tytär joka saa jokaisen elintilansa alle viikossa näyttämään joltain syrjäytyneen nistin luolalta. Kotona asuessani äitini sai tarpeeksi ja päätti lopettaa siivouspalvelunsa ihan kokonaan, ja huoneeni meni jossain kuukaudessa siihen kuntoon että mun oli pakko itse tehdä ihan hullu siivous kun tajusin että a) sinne ei voi tuoda ketään ja b) lattialla oleviin vaatteisiin alkoi syntyä ötökänpesiä. Nalkutus ei oikein auta kun teinisi ei näe maailmaa omin silmisi ja kuulostat vaan jäkättäjältä.

Tuosta sotkuisuudesta on vaikea päästä itsekin eroon, onneksi avokkini on myös siisteilijä niin saa täällä omassa kämpässän potkuja takamukselle - asuin puolisen vuotta yksin ja kämppä oli lähtöpäivänä siinä kuosissa että melkein itseäkin oksetti.

Ju, ette ole ainoita...tääläkin teinityttären huone on sellainen temppurata, eli lattiatila täynnä paperia, koulukirjaa ja vaatetta. Ylipäätään mikään ei ole paikallaan, ja kaikki tippuu käsistä siihen paikkaan jossa sitä ei enää tarvitse.

Itsekin olen joskus ajatellut, että vaihtuiko vauva sairaalassa, kun äiti jha tytär on näin eriparia. En ole ihan nipo siisteyden kanssa, mutta arvostan sitä että tavarat on paikoillaan ja ne löytää heti eikä tarvitse etsiä. Tyttären tapa hoitaa tavaransa ja vaatteensa on ihan järjetön. Pesuun tulee ihan yhtä paljon likaisia kuin puhtaitakin vaatteita, kun ei sieltä lattialta noukkisessaan erota pyykkiä puhtaasta.

Myönnän että nautin siitä, kun tyttö tulee kyselemään jonkin hävittämänsä asian perään minulta. Vastaan näsäviisaasti että en ole nähnyt, etsi huoneesi alimmasta sedimenttikerroksesta....

Mulla sellanen tausta et olin teininä ihan tuhoton sika. Isovanhemmat ja isä on tiptop-pedantteja, mutta äiti ei niinkään. Äiti se kuitenki läpi teini-iän siivoili aina sillon tällön, mutta isä ei suostunu. Ja jos huoneeni kävi liian likaseksi niin muutin vierashuoneeseen kunnes oma huone oli siivottu. Ikinä en kotona juuri muuta tehny kun astiat koneeseen laittanu. Jostain syystä äiti on suosinu vapaata kasvatusta tästä hänen siivoamaan joutumisesta huolimatta. Nyt näin aikuisiällä (27v.) oma koti on aina tiptop. Inhoan kaaosta ja siivoaamaankin opin sitten viimein kesätyöpaikassani kunnolla. Siis ei mitään sellaista "pyyhkästäänpä pöydät ja imuroidaan" siivousta mitä monet ikäiseni miehet kutsuvat siivoamiseksi. Itse pyyhin kaappien ovet, pesen saunan, jynssään ns. kunnolla. Ja aina kun nykyään käyn porukoillani alkaa ahdistamaan se sikin sokin kaaos. Äiti vain ihmettelee miten musta tuli näin siisteysfriikki kun vertaa niihin laiskuriteinivuosiin. Ja sit se nykyään ehdottelee, että josko tulisit tänne meillekin välillä siivoamaan, mutta kyllähän se niin on että oma koti on eri asia. Ei kiinnostais muiden paskoja mennä siivoamaan. Ei kai sitä jotenki tullu siitä omasta huoneestakaan sillon välitettyä kun muuallakaan talossa ei ollut niin järjestelmällistä. Välillä kyl tuntuu et itellä on menny vähän liian pitkälle ku on helkkari sukatki värijärjestyksessä.. :)