Lue keskustelun säännöt.
Voiko narsistin puolisosta tulla itsekin narsistinen?
20.10.2014 |
Mietin anoppiani, jonka uusi mies on ilkeä, väkivaltainen sekopää. Perheessä vuosia salatut väkivaltaisuudet, manipuloinnit jne. alkavat tulla päivänvaloon, ja nyt anoppi kieleltään kiihkeästi kaiken, omaan lapseen kohdistuneen kaltoinkohtelun yms., jota on itse ollut todistamassa. Syyttää hyökkäävän raivoisasti oman elämän tuhoamisesta ja perheen rikkomisesta kaikkia muita, kuten appiukkokin. Kaikki ihmiset ympärillä, erityisesti omat lapset ja lapsenlapset, ovat valehtelijoita. Onko anopistakin kehkeytynyt narsisti? Vai onko nyt joku defenssi päällä? Onko liian kova paikka myöntää, että iso osa elämästä on tullut vietettyä väkivaltaisen, omia lapsia piinanneen ja hakanneen sadistin kanssa?
Kommentit (17)
Miten olisi ihan perus Stockholm syndrome?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 04:59"]
10, minäkin ajattelin että anoppi on kiusattu ja alistettu raukka ja on helpottunut, kun viimein nostetaan esille tämä perheen sairas tilanne. Mutta tämä, että hän tässä konfliktitilanteessa ryhmittyy niin lujasti idioottimiehensä puolelle ja hyökkää omia lapsiaan ja myös lapsenlapsiaan vastaan, tuli aivan puskista. Mitätöi täysin kertomukset siitä, miltä esim. 12-vuotiaasta tuntui, kun appiukkopuoli huusi,kiroili, haukkui ja repi tukasta. Kun tilanne on ollut sen 30 vuotta piilossa, sen olisi tietenkin pitänyt pysyäkin siellä. Terapeuteille yms. ei tietenkään saisi kukaan puhua, koska se on "kylillä huutelemista". En tajua, mitä anopin päässä nyt liikkuu. Viiraako päässä, onko oikeasti unohtanut kaiken (lähiviikkojenkin tapahtumat), onko sairastunut itsekin pimeän miehensä seurassa.
[/quote]
Kai tuosta jo rikosilmoitus pitäisi tehdä, jos tukasta repii 12-vuotiasta?
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 04:59"]
10, minäkin ajattelin että anoppi on kiusattu ja alistettu raukka ja on helpottunut, kun viimein nostetaan esille tämä perheen sairas tilanne. Mutta tämä, että hän tässä konfliktitilanteessa ryhmittyy niin lujasti idioottimiehensä puolelle ja hyökkää omia lapsiaan ja myös lapsenlapsiaan vastaan, tuli aivan puskista. Mitätöi täysin kertomukset siitä, miltä esim. 12-vuotiaasta tuntui, kun appiukkopuoli huusi,kiroili, haukkui ja repi tukasta. Kun tilanne on ollut sen 30 vuotta piilossa, sen olisi tietenkin pitänyt pysyäkin siellä. Terapeuteille yms. ei tietenkään saisi kukaan puhua, koska se on "kylillä huutelemista". En tajua, mitä anopin päässä nyt liikkuu. Viiraako päässä, onko oikeasti unohtanut kaiken (lähiviikkojenkin tapahtumat), onko sairastunut itsekin pimeän miehensä seurassa.
[/quote]
Kai tuosta jo rikosilmoitus pitäisi tehdä, jos tukasta repii 12-vuotiasta?
[/quote]
Siis rikosilmoitus jos on ap:n miestä hänen ollessa lapsi tukasta repinyt 30 vuotta sitten?Hmmmm.
Minusta on aika yleistä, että tuon ikäiset ovat tuollaisia että palautetta ei voi antaa toiminnasta. Ei menneestä eikä nykyisestä. Appivanhempiani itsekin ajattelen. Tuskin kaikki narsisteja ovat. siis tuon ajan miehet. Vaikka ovat tehneet mitä itse haluavat, eivät koskaan ruokaa tai lastenhoitoa. Kuninkaan aseman ovat oikeuttaneet työssäkäynnillä, tai vaikka eivät kävisi.
miehiä vain kasvatus pitää parempana ja narsistej kehittyy paljon? Tai sitten vain narsistisia piirteitä?
Ehkä niistä menneistä keskustelu kuuluu tehdä aikuisten kesken tai terapiassa. Jos ei saa vastakaikua. Antaa vanhojen ihmisten olla. Teidän pitää tietty ne käsitellä että pääsette niistä irti mutta harvoin se onnistuu pmien vanhempien kanssa ja kannattaako edes...
Jaa. No mä oon ollu narsistin kanssa 10 v ja eron jälkeen musta tuli aika kylmä ja laskelmoiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän se homma käy, antaako siinä aina vain isomman palasen pikkusormesta ja sitä rataa, kunnes ei enää tunnista itseään samaksi ihmiseksi kuin aiemmin? Kaikki vain, jotta saavuttaisi vihdoinkin hyväksynnän ja siedettävän olotilan, jota voi jotenkin hallita. On sitten pitkä ja tuskainen matka takaisin samaa tietä, mutta moniko sen matkan uskaltaa aloittaa?
En löytänyt tästä asiasta tietoa netistä, siksi kysyn. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistin kanssa parhaiten pärjää erittäin alistuva persoona tai masokistinen persoona.
Kyllä narsistisia piirteitä omaavat ihmiset vetävät monesti toisiaan voimakkaasti puoleensakin. Mutta yleensä pidemmällä tähtäimellä eivät kestä kilpailua huomiosta toistensa kanssa, eli suhde ei kestä. Veikkaisin itse jotain defenssijuttua tuossa ap:n kuvaamassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei voi, narsismi alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa eli samallatavoin ei voi käydä enää aikuisena.
Voi se uhrikin olla narsisti, aiheesta on kirjojakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsismi ei tartu, jos sitä tarkoitit. Se on persoonallisuushäiriö.
En oikein saanut tolkkua tuosta kirjoituksestasi. Anoppiisi olisi siis "tarttunut" tuo luonnehäiriö tästä nykyisestä miehestä vaiko jo edellisestä? Molemmat miehet väkivaltaisia?
Nyt kun anoppia mietin, niin kylmänkalsea ihminen hän on itsekin ollut. Mutta näin hulluksi en häntä osannut kuvitella. Sen sijaan, että pyytäisi lapsiltaan anteeksi tai edes hitusen pahoittelisi, että ei aikoinaan uskaltanut/jaksanut tms. puuttua, hän räyhää ja huutaa, että tuollaista ei ole tapahtunut ja jos onkin, niin se on ollut siinä tilanteessa oikein. "Aina on kaikkemme lasten eteen tehty ja tässä on kiitos. Hajottaneet perheen." Jotenkin tuntuu, että ei voi sattua kahta samalla tavalla hullua samaan perheeseen, vaan seura tekee kaltaisekseen. Melkein 30 vuotta nämä asiat on pidetty piilossa, mutta nyt mätäpaise on puhjennut ja seuraukset ovat hirveät. Appiukkopuolen reaktion osasimme odottaa, mutta anopin hulluus pääsi yllättämään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7, siis nykyisestä miehestä, joka on kiistaton narsisti. Anoppi on elänyt hänen kanssaan 30 vuotta. Tämä "uusi" mies (sanon näin koska ei ole mieheni isä) on ollut pirullinen koko ajan sekä omille että toisen miehen lapsille, mutta asiat uskallettiin nostaa vasta nyt päivänvaloon. Ja todella pimeäksi meni touhu. Anoppi laulaa nyt aivan samaa virttä appiukkopuolen kanssa, jokin hänelläkin heittää ja pahasti.
Kuulostaa ihan omilta appivanhemmilta. Appiukko narsistinen umpikiero manipuloitsija, joka syyttää aivan kaikesta muita. Kiusaa, kiristää ja kieroilee 24-7. Anoppi taas on mua lähinnä säälittänyt. Kulkee ryysyissä, kun miehen kautta kulkee kaikki perheen rahat. Joutuu sinkoilemaan täysin miehensä käskytettävänä. Esim.jos portti kiinni niin appiukko ei itse nouse autosta vaan soittaa torvea niinkauan kuin "muori" tulee sen hälle avaamaan. Lapsenlapsia saa tavata vaan jos saa mieheltään siihen luvan. Kaikkiin perheen tapahtumiin täytyy olla appiukon hyväksyntä ja kaikki hyssyttelevät asioita ettei hän vaan suutu. Mä olen nyt appiukon vihan kohteena, koska aloin remontoimaan meidän taloamme ilman hänen hyväksyntäänsä ja hän onkin lähettänyt anopin tänne pariin otteeseen huutamaan mulle tästä asiasta. En koe, että anoppi olisi narsisti tämän vuoksi...lähinnä elämäänsä katkeroitunut kiusattu nainen, jolla ei ole mitään omaa. Appiukko eristänyt vaimonsa täysin muusta maailmasta; ei ole ystäviä, ei töitä, ei mitään ilman appiukon lupaa. En edes tiedä miten tuollaisessa ttilanteessa olevaa voisi auttaa :-(
Kiitos vastauksista. Ei näitä vanhoja juttuja ole mitään mieltä kaivaa, mutta kun samanlaista käytöstä kohdistuu nyt lapsenlapsiin, niin aikuiset lapset ovat koettaneet saada vanhempansa ymmärtämään, miten hirveää se heille on aikanaan ollut ja että tuota ketjua ei vaan enää voi jatkaa, koska lapsenlapset jo oireilevat isovanhempien läsnäollessa. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että todella vaikea on saada isovanhempia hahmottamaan tätä tilannetta. Onneksi kyseessä ovat miehen sukulaiset, niin ei ole oma murhe. Mutta omat lapset kyllä surevat mahdollista välirikkoa mummoon. Ei kai siinä muu auta, jos appivanhempien mielestä fyysinen kuritus, satuttaminen, pilkkaaminen ja mollaaminen on edelleen ihan ok, tarpeellista ja ansaittua - mikäli eivät väitä tapahtumia valheeksi,
10, minäkin ajattelin että anoppi on kiusattu ja alistettu raukka ja on helpottunut, kun viimein nostetaan esille tämä perheen sairas tilanne. Mutta tämä, että hän tässä konfliktitilanteessa ryhmittyy niin lujasti idioottimiehensä puolelle ja hyökkää omia lapsiaan ja myös lapsenlapsiaan vastaan, tuli aivan puskista. Mitätöi täysin kertomukset siitä, miltä esim. 12-vuotiaasta tuntui, kun appiukkopuoli huusi,kiroili, haukkui ja repi tukasta. Kun tilanne on ollut sen 30 vuotta piilossa, sen olisi tietenkin pitänyt pysyäkin siellä. Terapeuteille yms. ei tietenkään saisi kukaan puhua, koska se on "kylillä huutelemista". En tajua, mitä anopin päässä nyt liikkuu. Viiraako päässä, onko oikeasti unohtanut kaiken (lähiviikkojenkin tapahtumat), onko sairastunut itsekin pimeän miehensä seurassa.