Luuletko, että kädessäsi on elämäsi viimeinen puhelin
Luuletko, että ajat elämäsi viimeisellä autolla? Onko hiuksissasi elämäsi viimeinen väri?
Kommentit (15)
Ei varmastikaan ole. Toki, jos kuolen huomenna tai lähiaikoina, niin sitten on.
Kysymiisi vastaus on ei. Mutta luulen, että tämä on viimeinen koti, jossa asun. Ja toivon, että tämä on viimeinen puoliso minulle (on myös eka)
Auto saattaa olla. Ohjaus reistaa. Vaan ei tiedä vastaantulijakaan
Tuskin, mutta toki voin vaikka jäädä auton alle jo huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Auto saattaa olla. Ohjaus reistaa. Vaan ei tiedä vastaantulijakaan
Toivon kyllä että hiukset ehtii muuttua valkoisiksi (Kauhusta, haluan mitellä voimiani vielä ufojenkin kanssa ja hävitä jollekin ihan hirveällä jos on pakko!)
Kuolleista sata prosenttia ei olisi osannut vastata kysymyksiin!
Eli turha miettiä!
Vaimosta en usko että viimeinen pano, jotenkin se ikuisuus muistuttaa kupeissa. Siis ihan elävänä naapuriinkiin miehen pakko jakaa kuoritaan eli pussiensa sisältöä
iphone kestää jotain 15 vuotta. Varmaan uusi pitää hankkia about kun jään eläkkeelle.
En usko, että puhelin olisi viimeinen. En ole vielä siirtynyt Doro-senioripuhelimen käyttäjäksi!
Autosta en tiedä, voi olla viimeinen tai sitten ei. Mieli on ruvennut tekemään uutta, kun vielä on saatavana niitä polttomoottorilla toimivia pelejä. Hyi, hyi, tiedän, mutta suurten taajamien ulkopuolella on vaikea tankata tai ladata autoa, kun pisteitä ei ole muille kuin bensalle ja dieselille. Yksi tärkeä tekijä on tietenkin, saanko uusituksi ajokorttini kolmen vuoden päästä.
Tukkaa en ole värjännyt enää vuosikausiin. Omilla siis mennään, harmaata tulee joka päivä lisää. Toivon, että se muuttuu ajan myötä valkoiseksi kuten monilla sukumme iäkkäillä naisilla.
Puhelin ei taatusti ole elämäni viimeinen ellen ihan lähipäivinä poistu tästä maailmasta. Autoa minulla ei ole eikä tule olemaankaan. Hiusten värin kanssa riippuu siitä olenko perinyt geenit isän vai äidin puolelta ja kuinka pitkään saan elää.
Jos nyt ei kuitenkaan. Vaikka mistäs sen tietää, juuri yhden läheisen äkkikuolema toi taas mieleen kuinka yhtäkkiä sitä mennäänkään.
Panen joka ilta maate kuolinvuoteelleni.
Jotenkin lohduttavaa silti
Pelottaa vaan se sijaltainen.
"Jos sijaltainen nousisi, taivaaseen ota tyköösi"
Aamen
En tietenkään luule, vaan tiedän mitä vempaimia aion vielä vaihtaa elämäni viimeisinä kuutena vuotena. (max)
Vimeinen panoni kuoli vuotta sitten.
Pitäisköhän hommata tinderi?
Toivottavasti ei.