Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisitte meidän tilanteessa? Oikeasti apua :(
20.10.2014 |
Kyse on lasten mummolasta, joka on lapsille tärkeimpiä paikkoja maailmassa ja samoin mummo&pappa tärkeimpiä ihmisiä.
Meillä on takana historiassa n.6 vuotta sitten asuminen homekämpässä josta löytyi hometta muutaman vuoden asumisen jälkeen. Pääsimme sitten pikaisesti puhtaaseen kotiin, mutta olimme jo altistuneet niin pahasti, että lapsellamme on järjettömät allergiat ja minulla nivelreuma. Lapsemme allergiat lähtivät hieman parempaan muuttomme jälkeen, mutta ne eivät vain kohene, nyt 6veellä on vain 18 käypää ainesta olemassa.
Nyt havahduimme mieheni kanssa siihen, että mummolassa taitaa olla todella paha homeongelma :( Lastemme vaatteet haisevat sieltä tullessa, mummo joka käy meillä usein "haisee".
Koitin puhua mummolle, eli äidilleni asiasta. Hän sanoi, että todellakin haluaisi, että joku huomauttaisi jos hän haisee homeelle tmv joskus kun puhuttiin asiasta ennen. Nyt kun koitin mainita hän suorastaan pöyristyi, ettei todellakaan ole ja minä olen ihan hullu ja sitten lapset ei tule heille, sillä selvä, ei tarvi tulla jos tuollaisia epäilee.
Minulla ei ole muita osaavia hoitajia lapsillemme, allegiat ovat sitä luokkaa ettei päiväkotiin edes huolittu. Lapsen koulukin alkaa vasta vuoden päästä (stressaan jo senkin ruokailuja yms...) ja silloinkin oli ajateltu, että mummo hoitaa iltapäivisin.
Tämä hajujuttu on jatkunut nyt yli puoli vuotta, haju pahenee koko ajan ja lapset oireilevat jos ovat mummolassa yökylässä. En anna olla kuin yhden yön kerrallaan tämän takia, mutta viikolla ovat mummolassa 2-3 päivänä 6h kerrallaan.
Eihän tuon lapsen allergiatilanne pääse koskaan tällätavalla kohenemaan, mutta en voi viedä mummolaakaan lapsilta, joiden elämässä mummolla ja papalla on todella tärkeä osa. Papalla on lisäksi jo muisti menossa, tulee just kotonaan toimeen, mitä tapahtuisi jos joutuisivat muuttamaan pois... Kamalaa. itku tulee jos ajatuksesta.
Tajuan tilanteen vaarat yms, sitä on turha tulla sanomaan, että äkkiä lapset pois sieltä jne, joskus vain muuta vaihtoehtoa ei ole kuin antaa niiden olla siellä, olen koittanut pitää mahd.pieniä aikoja, mutta pakko kuitenkin :'(
Mutta miten puhun mummolle? Hän vain suuttuu ja tilanne menee siihen, ettei hoida lapsiamme ei "voi" olla heidän kanssaan, kun on "syy" tilanteen pahenemiseen.
Kommentit (24)
Päiväkoti ilmoitti, että heillä ei ole resursseja tarjota lapsen vaatimaa hoitoa. Mutta tervetuloa. Olisitko itse vienyt lapsesi hoitoon, jossa tiedät olevan lapsellesi vaarallista? Näitä pikkupaikkakunnan iloja. Ja että onhan täällä toinenkin päivähoitopaikka. Sinne vaan tosiaan on "vähän" matkaa.
Ja kun mummo sitten tarjoutui "pelastavaksi enkeliksi" niin mikäs sen ihanampaa <3 me olemme olleet todella kiitollisia :) Ja tätähän on siis jatkunut vasta vuoden, olin ensin 3v tietenkin kotihoidontuella, sitten tein vuoden töitä joita pystyin tekemään vain vkl ja toisen vuoden yötöitä. Mutta kun nekin loppuivat sain töitä samasta paikasta kuin missä mieheni oli jo ja nyt meidät sitten vielä irtisanottiin.
Mutta joo. Kyllä mun tosiaan on vain istutettava mummo alas ja puhuttava vakavasti. Ja kun minä en edes ole niin huolissani siitä loukkaantumisesta vaikka ed.kerralla hän loukkaantuikin kun yritin. Vaan todellinen huoli on se, että sille tilanteelle emme voi mitään :( Ei ole rahaa hoitaa tilannetta. Eikä sitä kotia voi homeisena myydäkään. Tutkittava se silti on. Miehen kanssa puhuttiin just, että jos hankittaisiin se homekoira niin jospa löytyisi ne ongelmakohdat heti eikä kauhealla rakenteiden repimisillä...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakko kommentoida tuohon miksi annat lasten olla yökylässä... he ovat siis olleet ihan vain muutamia kertoja. Nyt viimeksi viikko sitten, kun minä ja mieheni olimme kuntoutuksessa viikonlopun ajan, minun nivelreumani vuoksi siis... Yökyläily loppukin kyllä siihen, kun näin missä kunnossa lapset ovat :'( Olisin halunnut, että mummo hoitaa meillä lapsia, mutta valitettavasti mummolla on itsellä niin pahat uniongelmat, ettei voi olla yötä muualla kuin kotonansa, enkä halunnut/uskaltanut puhua asiasta silloin vaan ajattelin et se on yksi yö... mutta eihän se niin ole, tiedän, idiootti olen, kun lähdin ollenkaan sinne kuntoutukseen..
Joskus elämä vain menee vaikeasti.
ap
Se on siis 25km suuntaansa kotoa + meidän työpaikka ihan just toisessa suunnassa. Aika pitkä päivä tulisi :(
Mutta se päiväkotiasia ei ole enää kauaa (valitettavasti) ajankohtainen.
ap
Haluaisin vielä kysyä, että miten asia aapeen mielestä muuttuu, jos hön saa öitinsä myöntämäään, että mummola on homeesssa?
mummo ja pappa asuvat silloin homekämpässä, eikä heillä ole rahaa korjata sitä tai ostaa uutta. Aapelläkään ei ole mahdollisuutta auttaa taloudellisesti. Lopputulos on sama kuin nytkin: mummo ja pappa asuvat siellä, eivät onneksi itwe kärsi oireista, ja aapee hoitakoon kakaransa miten parhaiten kykenee.
ps, näin kaupungista katsoen 25 km hoitomatka ei ole matka eikä mikään.