Lue keskustelun säännöt.
Arjen ruokarumba ottaa aivoon
09.09.2021 |
Meillä on 6-henkinen uusperhe: minä, mies ja molempien 2 lasta. Lapset on isoja - ja isoruokaisia - koululaisia ja nuoria jo, ei mitään pikkulapsia. Ja mies on erittäin isoruokainen mies, siinä ei 500 g lihaa tunnu missään kun hän syö, eli melkein suurtalouskeittiötä tässä saa pyörittää.
Periaatteeni on, että joka päivä teen ruuan ja haluaisin, että se on perheateria, kaikki tulevat menoiltaan kuuden maissa illalla syömään ja vaihdetaan kuulumiset, koska arkemme on tosi hektistä. Mies taas on sitä mieltä, että tehtäväni perheen äitinä on valmistaa perheelle joka päivä lämmin ateria klo 17-18, mutta kunkin syömäaika voi olla eri, tai voi olla että joku ei syö ollenkaan jos ei ole nälkä. Jos en ole laittanut ruokaa ja soitellut lapsia menoiltaan syömään (riippumatta siitä, tulevatko he tunnin päästä vai eivät ollenkaan), mies moittii minua.
Lopputulos on se, että valmistan joka päivä ruuan 6 henkilölle perheen eritysruokavaliot huomioiden, ja siitä syön minä omien lasteni kanssa, sekä 0-3 muuta perheenjäsentä. Tähteeksi jää siis joka päivä 0-3 annosta ja tähteiden määrä selviää illalla kun nukkumaan mennessäni siivoan keittiön. Ja seuraavana päivänä sama homma. Ja seuraavana. Tähteille taas ei ole muuta käyttötarkoitusta kuin ehkä seuraavana päivänä koittaa loihtia jotain jatkoa sen päivän ruualle. Siten voi olla, että keskiviikkona ruokana on maanantain ja tiistain jämiä plus keskiviikon ruoka, joista jää torstaille joku sekalainen seurakunta.
Ihan mahdotonta suunnitella viikon syömisiä, kun edes ruokaa laittaessani en tiedä, montako siitä syö. Ja kuitenkin joka päivä pitää varautua siihen, että kuudelle pitää riittää eikä kenellekään saa jäädä nälkä, ja erityisruokavalioiset löytää syötävää. Ymmärtääkö kukaan tuskaani? Vai onko ongelma nyt vain minun epäkäytännöllisessä ajattelussani, kuten mies sanoo?
Kommentit (17)
Pistä sakki ruotuun. Kaikille tiedoksi, että ruoka aika on tasan se kellonaika! Joka ei tule aterialle ottaa jääkaapista itse myöhemmin syömistä. Roti myös siihen, että kotityöt jaetaan. Viikon ruokaostokset suunnitellaan tyyliin lukujärhestys. Kaksi kertaa viikossa kauppaostokset.Tuolla sinun menolla olisin täysin puhki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on väärin ja kauheaa että hoidat miehen puolesta kaikki hommat. Silloin asunnot erillään olisi jo järkevää. Mies osaa varmasti laittaa jotain ruokaa lapsilleen ja itselleen. Myös rahat erillään, niin saat omille lapsillesi elämässä tarvittavat asiat tulevaisuudessa. Siis mies vielä moittii sinua, miksi katsot niin huonoa käytöstä ja parisuhdetta. Kauhea työleiri sinulla, ehkä oman työsi lisäksi, missä on oma aikasi.
671Mä en lähtis tohon, mutta mä en ookaan mikään ruuanlaittaja tai kodinhengetär.
Laita mies tekemään viikoksi ruuat. Siinähän kokeilee "käytännöllistä" ajattelua. Tai vsikka että tekis viikonloppuna parin päivän ruuat, onhan siinäkin tekemistä kun porukkaa on paljon.
Ja voihan nuoret/ teini-ikäiset itekin laittaa ruokaa?
Tai vaikka relaa vähän, pitääkö kaikkien tulla _joka päivä_ syömään samaan aikaan? Tai voiko kaikki syödä samaa erikoisruokaa? Tai syödä samaa ruokaa useampana päivänä? Tai tekee jättisatseja, osa pakkaseen?
Minä en kuuntelisi miehen tai kenenkään moitteita tuommoisesta. Jos ei kelpaa, ni hoitakoot ite ruokansa. Et kai sä mikään suurtalouskokki tai ravintoloitsija ole omalle perheellesi.
Vierailija kirjoitti:
671Mä en lähtis tohon, mutta mä en ookaan mikään ruuanlaittaja tai kodinhengetär.
Laita mies tekemään viikoksi ruuat. Siinähän kokeilee "käytännöllistä" ajattelua. Tai vsikka että tekis viikonloppuna parin päivän ruuat, onhan siinäkin tekemistä kun porukkaa on paljon.
Ja voihan nuoret/ teini-ikäiset itekin laittaa ruokaa?
Tai vaikka relaa vähän, pitääkö kaikkien tulla _joka päivä_ syömään samaan aikaan? Tai voiko kaikki syödä samaa erikoisruokaa? Tai syödä samaa ruokaa useampana päivänä? Tai tekee jättisatseja, osa pakkaseen?
Siis se on miehen periaate, että vaimon tehtävä on ruokkia perhe lämpimällä ruualla joka ilta. Otan kyllä omia lapsiani mukaan ruuanlaittoon, olin pitkään yh ja meillä on aina ollut sellainen tapa että syödään alkuillasta yhdessä, koska minusta se on muutakin kuin se ruoka. Rakkautta ja yhdessäoloa, kuulumisten vaihtoa jne. Mies harvoin syö meidän kanssa ja tosiaan hänen lapset myös, koska heillä ei ole sellaista kulttuuria koskaan ollut. Kaikille lapsille pitää kuitenkin valmistaa ruoka ja soittaa ruokakutsu, se on miehen määräys. Tulevat sitten kun tulevat ja syövät jos syövät.
Ruokamäärät on niin isoja meillä, että on vaikea tehdä monen päivän ruokia, välillä toki yritän. Sitten voi olla, että jos sattuu kaikki syömään niin seuraavaksi päiväksi on 4 hengen ruuat ja jotain pitää loihtia lisäksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keittiövuorot kaikille perheenjäsenille. Yksi laittaa ruuan ja muut siivoaa sen keittiön, vie roskat, pyörittää astianpesukonetta. Kaikki vuorollaan. Tee kahden päivän satsi kerrallaan ja tähteet tokana päivänä pakastimeen. Sieltä saa jokainen nälkäinen ottaa ja lämmittää tarvittaessa. Viikonloppuna noutoruokaa kerran tai pari. Kerran viikossa, yleensä sunnuntaina, on vaatimus että koko perhe syö yhdessä. Viikolla onnistuu jos onnistuu, ei paineita tästä.
Meitä on vain yksi vähemmän (Vanhemmat ja kolme nuorta) ja hyvin onnistuu näin.
Isoimpaan ongelmana tuossa kuulostaa olevan miehen suhtautuminen tilanteeseen. Lähtisin muuttamaan sitä reiluksi ja jos ei onnistu niin sitten harkitsisin tavalla tai toisella asian pidempää ratkaisua. Esimerkiksi ero, tai omat asunnot, tai ehdotat että kumpikin tekee itselleen ja omille lapsilleen ruuat ja ostaa myös ainekset ruuanlaittoon.
Meillä viiden hengen perhe. Kaikilla allergioita. Teen jokapäivä ainakin yhden lämpimän ruuan. Kaikki eivät ole aina syömässä samaan aikaan. Mutta valittamatta lämmittävät sitten vaikka jääkaapista itselleen sopivaa ruokaa. Pyrin tekemään isoja annoksia ruokaa ja usein on parin päivän välein sitäsuntätä ruoka missä jokainen syö jotain jämiä. Usein me vanhemmat otetaan töihin tai syödään kotona jämäruokia. Minä en stressaa jos joku lapsista on syönytkin grillillä jne. Yleensä kyllä ilmoittavat jos eivät tarvi ruokaa normaaliin aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olet valinnan tehnyt. Miksi uusperhe?
Minä en kestäisi miestä joka vaatii tuollaisia asioita. Sitten ei kuitenkaan syö teidän kanssa yhdessä. Mitä hyvää tuossa miehessä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
671Mä en lähtis tohon, mutta mä en ookaan mikään ruuanlaittaja tai kodinhengetär.
Laita mies tekemään viikoksi ruuat. Siinähän kokeilee "käytännöllistä" ajattelua. Tai vsikka että tekis viikonloppuna parin päivän ruuat, onhan siinäkin tekemistä kun porukkaa on paljon.
Ja voihan nuoret/ teini-ikäiset itekin laittaa ruokaa?
Tai vaikka relaa vähän, pitääkö kaikkien tulla _joka päivä_ syömään samaan aikaan? Tai voiko kaikki syödä samaa erikoisruokaa? Tai syödä samaa ruokaa useampana päivänä? Tai tekee jättisatseja, osa pakkaseen?
Siis se on miehen periaate, että vaimon tehtävä on ruokkia perhe lämpimällä ruualla joka ilta. Otan kyllä omia lapsiani mukaan ruuanlaittoon, olin pitkään yh ja meillä on aina ollut sellainen tapa että syödään alkuillasta yhdessä, koska minusta se on muutakin kuin se ruoka. Rakkautta ja yhdessäoloa, kuulumisten vaihtoa jne. Mies harvoin syö meidän kanssa ja tosiaan hänen lapset myös, koska heillä ei ole sellaista kulttuuria koskaan ollut. Kaikille lapsille pitää kuitenkin valmistaa ruoka ja soittaa ruokakutsu, se on miehen määräys. Tulevat sitten kun tulevat ja syövät jos syövät.
Ruokamäärät on niin isoja meillä, että on vaikea tehdä monen päivän ruokia, välillä toki yritän. Sitten voi olla, että jos sattuu kaikki syömään niin seuraavaksi päiväksi on 4 hengen ruuat ja jotain pitää loihtia lisäksi.
Ap
Mikä ihme miehen määräys? Anna sinä vuorostasi sellainen määräys, että kaikki jotka syö, osallistuu ruuanlaittoon.
Meillä on perheen whatsapp- ryhmä johon se, joka on laittanut ruuan, laittaa viestin että ruoka on valmista. Sen enempää ei kenenkään perään soitella tai kysellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Croc pot. Siihen hautumaan ruoka ja jokainen syö kun syö. Meillä käytössä tosi usein. Meillä kolme työssäkäyvää ja koululainen. Tällä viikolla yksi on syönyt klo 13, toinen klo 14.30, kolmas siinä jossain välissä ja viimeinen klo 17. Viime viikolla kolme söi klo 15 ja viimeinen klo17. Ei meillä ole yhteistä päivällistä kuin silloin kun kaikki työssäkäyvät ovat vapaapäivällä, tai ainakin miesväki on.
Aaa, Insta ei kerro mitään tosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo kaikki yhdessä pöytään ei kerran toteudu, mikä teiniperheessä varmaan ymmärrettävää, itse tekisin varmaan näin:
Pyytäisin ilmoittamaan esim juuri whatsapissa, kuka on tulossa syömään, ja tekisin ruokaa sen mukaan. Ei tarvi sitten kaikkia erikoisruokia huomioida joka päivä.
Jos tulee ylimääräisiä, voivat syödä mitä jää jos jää, tai sitten kokkaavat itse. Ja tietty joku takaraja tuolle ilmoittautumiselle, jos myöhästyy niin keksii itse itselleen syötävää.
Jos ilmoittautuu syömään eikä saavu paikalle sovitusti, saa seuraavan päivän kokkausvuoron.
Siis miten voi olla mahdollista että mies vaan yksipuolisesti määrää, että ap tekee kaikille aina kaikki ruuat? Ei kuulu tasapuoliseen parisuhteeseen tuollainen määräily.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
671Mä en lähtis tohon, mutta mä en ookaan mikään ruuanlaittaja tai kodinhengetär.
Laita mies tekemään viikoksi ruuat. Siinähän kokeilee "käytännöllistä" ajattelua. Tai vsikka että tekis viikonloppuna parin päivän ruuat, onhan siinäkin tekemistä kun porukkaa on paljon.
Ja voihan nuoret/ teini-ikäiset itekin laittaa ruokaa?
Tai vaikka relaa vähän, pitääkö kaikkien tulla _joka päivä_ syömään samaan aikaan? Tai voiko kaikki syödä samaa erikoisruokaa? Tai syödä samaa ruokaa useampana päivänä? Tai tekee jättisatseja, osa pakkaseen?
Siis se on miehen periaate, että vaimon tehtävä on ruokkia perhe lämpimällä ruualla joka ilta. Otan kyllä omia lapsiani mukaan ruuanlaittoon, olin pitkään yh ja meillä on aina ollut sellainen tapa että syödään alkuillasta yhdessä, koska minusta se on muutakin kuin se ruoka. Rakkautta ja yhdessäoloa, kuulumisten vaihtoa jne. Mies harvoin syö meidän kanssa ja tosiaan hänen lapset myös, koska heillä ei ole sellaista kulttuuria koskaan ollut. Kaikille lapsille pitää kuitenkin valmistaa ruoka ja soittaa ruokakutsu, se on miehen määräys. Tulevat sitten kun tulevat ja syövät jos syövät.
Ruokamäärät on niin isoja meillä, että on vaikea tehdä monen päivän ruokia, välillä toki yritän. Sitten voi olla, että jos sattuu kaikki syömään niin seuraavaksi päiväksi on 4 hengen ruuat ja jotain pitää loihtia lisäksi.
Ap
Miehen periaate? Miksi ihmeessä elät miehen älyttömn periaatteen mukaan?
Miehen määräys soittaa ruokakutsu?
Ylipäätänsä kysyisin, että mitä muita vain toisia koskevia periaatteita ja määräyksiä miehellä on?
Nuori osaa jo itsekin tehdä ruokaa.