Lue keskustelun säännöt.
Varpajaiset, kun äiti vielä sairaalassa?
19.10.2014 |
Tuleva isä haluaisi järjestää varpajaisensa vaikka heti syntymäpäivän iltana, kun mä olen vielä sairaalassa. Mua ajatus loukkaa ja ahdistaa. Sanoo kyllä, että vain siinä tapauksessa, että synnytyksessä kaikki on mennyt hyvin. Mutta tiedän kyllä, että tässä tapauksessa vauvan ja mun pitäis joutua teholle, että miehen mielestä jokin olisi mennyt pieleen = ei varpajaisia syntymäpäivän illalle.
Miehen kanssa jo 2 viikkoa sitten asiasta sovittiin, ettei varpajaisia pariin päivään syntymän jälkeen. Loukkaa jo pelkästään sekin, että ukko on "unohtanut" asian. Lisäksi en vaan voi sille mitään, että ahdistaa ajatus, että jos vauva syntyy perjantaina klo 16, niin mies lähtisi siitä parin tunnin päästä ryyppään kavereiden kanssa. Eli synnytyslaitoksella ukon mielessä pyörisi vain kekkereiden järjestely.
Muutenkin pelottaa synnytys ja kaikenlaista stressiä muutenkin, niin sitten vielä tämä.... :( jos mies pitää varpajaisensa heti syntymän jälkeen, johtaa se siihen, että saan olla sairaalassa yksin seuraavan päivän ja vielä siivota ryyppyremmin sotkut kun tulen vauvan kanssa kotiin.
Lisätietona vielä, että ollaan molemmat aika iäkkäitä näihin vauvahommiin, ja lapsia on jo useampia. Huusi mulle asiasta kuin leijona ja ilmoitti, ettei pidä varpajaisia sitten ollenkaan. Sanoin siihen, että sitten pidät myös lupauksesi, etkä taas vaihda mielipidettäsi. Korostan vielä, että ehdotin miehelle, että pitäisi varpajaisensa sitten, kun synnytyksestä on kulunut ainakin 3 päivää.
Mielelläni kuulisin jotain lohdun sanoja :( olenko jotenkin kohtuuton?
Kommentit (90)
Mihin hittoon sitä miestä siellä sairaalassa tarvitaan? Oma mieheni koki olonsa tosi vaivautuneeksi, kun huoneessa oli 2 muutakin äitiä. Vietti varpajaisensa perjantaina (lapsi syntyi to-iltana myöhään), enkä todellakaan loukkaantunut tästä. Ihan ensiluokkainen isä hänestä tuli. Oli jopa vanhempainvapaalla, kun minä palasin töihin (hyi kauhea) lapsen ollessa 6kk.
Ymmärtäisin, jos miestä tarvittaisiin kotona vanhempien lasten luona, tai jos synnytyksessä tosiaan sattuisi jotain ikävää ja äiti tai lapsi olisi tosi huonossa kunnossa. Silloin tietty varpajaisia siirretään. Normaalin synnytyksen jälkeen, lapsen ja äidin voinnin ollessa hyvä, en näe mitään syytä nillittää varpajaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän ole parasta, että varpajaiset järjestetään juuri silloin kun äiti ja vauva ovat sairaalassa. Ja mies laittaa paikat kuntoon ja huolehtii kaikesta, kun he tulevat. En tykännyt tästä varpajaistouhusta itsekään erityisesti, mutta kun huomasin, että se oli miehelle tärkeä tapahtuma ja hän halusi juhlia ystäviensä kanssa, sovimme sitten pelisäännöt. Ikävämpää olisi odotella sitä aamuyön kulkijaa vauvan kanssa yötä myöten väsyneenä kotona. Asiaa täytyy tietysti miettiä uudelleen, jos jotain komplikaatioita tulee synnytyksen jälkeen.
Mutta jotenkin kuulosti myös siltä, että jotakin alkoholiin liittyviä ongelmia teidän suhteessanne saattaa olla. Eivät tunnu miltään iloisilta juhlilta ainakaan sinun puheissasi, vaan juuri sellaiselta "pakko päästä ryyppäämään". Jos tällaista on ilmassa, miehesi pitäisi ottaa sinun epäilysi huomioon ja oikeasti jättää juhlimatta. Se osoittaisi, että hän kunnioittaa sinua mielipiteinesi, ja ymmärtää, että olet jotenkin huolissasi.
Kaikesta huolimatta koita ottaa rauhallisesti ja onnea synnytykseen!
No eikös ne ole parempi pitäävielä silloin kun olet sairaalassa. Voi rauhassa kutsua kavereita ja sinun ei tarvitse siivota eikä lähteä pois kotoa, jos siis pitäisikin ne kun olette jo kotiutuneet.
Ja jos ette ole perhehuoneessa, ei mies voi siellä edes olla koko aikaa. Ja sairaalassa saat kyllä apua hoitajilta.
Muista, että lapsi on uusi asia myös miehelle ja miehebkun pitää vähän purkaa ajatuksuaan. Ja yleensä miehet tekevät sen eri tavalla kuin naiset.
Vauva vaatiikin niin hirveästi huomiota sairaalassa juuri synnyttyään.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:24"]
5, no näin mäkin sen näkisin, että yhdessä asiasta pitäisi sopia. Mies voisi sen verran kunnioittaa mun toivetta, että siirtäisi kekkereitään noin viikolla. Syyksi sanoi mm sen, että lapset eivät olisi kotona häiritsemässä juhlintaa. Oikeestaan mua tässä koko asiassa harmittaa/pelottaa eniten se, että mies on valmis jättämään mut sekä vauvan selviämään yksinäni koettelemuksesta. Kipeähän ja väsynyt mä kuitenkin sitten olen. Ikään kuin meillä ei olisi mitään väliä :( sanoin miehelle, ettei sitten tartte tulla koko synnytykseen, ku kerran bileiden järkkäys on päällimmäisenä mielessä. AP
[/quote]
Sairaalassa henkilökunta auttaa sua tarvittaessa. Eihän mies yleensäkään saa olla sairaalassa yötä (paitsi jos on perhehuone).
Aika pienestä vedät hernukkaa nenuun!
[/quote]
Niin no, sittenhän voidaan yleisestikin ajatella, että miehen rooli synnytyksessä on mitätön -> eli turha miehen tulla koko synnytykseen, koska hoitohenkilökunta auttaa sekä fyysisesti että henkisesti... AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalahenkilökunnan tuki ei kyllä mielestäni korvaa läheisen (miehen) tukea. Käyvät toki auttamassa tarvittaessa, mutta mitään seuraneitejä eivät ole. Juuri synnyttänyt äiti voi olla melko tylsistynyt ja alakuloinenkin ja onhan se kiva, että mies olisi paikalla tukemassa eikä kylillä dokaamassa. Vai samalla logiikallahan miestä ei tarvita edes synnytyksessä, kun on kerta henkilökuntaa paikalla.
Varpajaiset on vaan niin huono tekosyy juomiselle. Nainen ensin kantaa lasta kuukausia sisällään ja synnyttää lapsen, hormoonitoiminta heittää,henkinen ja fyysinen väsymys painaa päälle ja kipuja on synnytyksen jälkeenkin (ainakin itselläni oli). Ja sitten mies menisi ryyppäämään sen sijaan, että siivoaisi kodin uutta perheenjäsentä varten, että äidinkin on stressittömämpi olo tulla kotiin.
Itse olen onnekas, mieheni on keskittynyt kodin laittoon,kun itse olen vauvan kanssa ollut sairaalassa, ja mieheni on osallistunut lasten hoitoon aina. Ja tunnen miehiä, jotka ovat varpajaiset järjestäneet ja olleet myöhemminkin oman edun kannattajia, lastenhoito jäänyt vaan naisen vastuulle ja vielä on vaimoakin petetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin todella vastaan varpajaisia vielä silloin kun olin raskaana. Tuntui, että se oli miehelle tärkein asia siinä esikoisen syntymässä ja hehkutti sitä etukäteen kun kaikilla kavereillakin aina varpajaiset oli. Tunsin, että mies hylkää minut ja ehkä siinä oli jotain kateuttakin kun mies sai juhlia lastamme ja minä makasin puolikuntoisena ja suunnattomassa univelassa hormonihuuruisena sairaalassa. Synnytys oli ollut aika traumaattinen ja olin vain kiitollinen, että lapsemme oli kunnossa. Siksi tunsin, että mies ei ole kiitollinen minusta ja vauvasta vaan ajattelee vain ryyppäystä kaverien kanssa.
Mies piti sitten kuitenkin ne varpajaiset heti samana iltana kun vauva syntyi, oli osastolla niin kauan kuin illalla sai vain olla ja tuli seuraavana päivänä heti aamusta taas sairaalaan. Myöhemmin kuulin kaverilta, jonka mies oli ollut noissa varpajaisissa, että mieheni oli puhunut todella rakastavasti minusta ja sanoi sellaisia rakkauden tunnustuksen asioita kevereilleen mitä en olisi ikinä uskonut kuulevani. Mies ei ole kehdannut näitä minulle sanoa, ettei ole "nössö" mutta minua lämmittää, että hän puhui niin kauniisti minusta ja vauvasta kavereilleen. Jälkeenpäin ei siis harmittanut vaikka hän varpajaiset pitikin.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:24"]
5, no näin mäkin sen näkisin, että yhdessä asiasta pitäisi sopia. Mies voisi sen verran kunnioittaa mun toivetta, että siirtäisi kekkereitään noin viikolla. Syyksi sanoi mm sen, että lapset eivät olisi kotona häiritsemässä juhlintaa. Oikeestaan mua tässä koko asiassa harmittaa/pelottaa eniten se, että mies on valmis jättämään mut sekä vauvan selviämään yksinäni koettelemuksesta. Kipeähän ja väsynyt mä kuitenkin sitten olen. Ikään kuin meillä ei olisi mitään väliä :( sanoin miehelle, ettei sitten tartte tulla koko synnytykseen, ku kerran bileiden järkkäys on päällimmäisenä mielessä. AP
[/quote]
Sairaalassa henkilökunta auttaa sua tarvittaessa. Eihän mies yleensäkään saa olla sairaalassa yötä (paitsi jos on perhehuone).
Aika pienestä vedät hernukkaa nenuun!
[/quote]
Aika vittumainen persläpi olet. Ihan kuin olisi jotenkin normaalia, että pientä, viatonta lasta juhlitaan ryyppäämällä. Ei todellakaan ole. Ainoastaan suomalaiset ovat niin idiootteja, että keksivät syytä ryyppäämiseen mistä vain, ja kaltaisesi lässynläät vielä tsemppaavat sellaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on päättänyt olla kipeä ja väsynyt synnytyksen jälkeen. Monissa kulttuureissa noustaan ylös ja ruvetaan töihin kun on synnytetty. Meidän kermapyllymaassamme synnytyksestä on tehty sairauteen verrattava tapahtuma. Varpajaiset nimenomaan on tarkoitus viettää kun äiti ja vauva ovat vielä sairaalassa. Vastasyntyneen kunniaksihan niitä sikareita poltellaan. Äiti voi pyytää kavereita käymään sairaalassa ja istua hienoksi laitettuna juoruilemassa sillä aikaa. Älkää ruvetko potilaaksi kun olette saaneet vauvan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:41"]Varpajaiset on vaan niin huono tekosyy juomiselle. Nainen ensin kantaa lasta kuukausia sisällään ja synnyttää lapsen, hormoonitoiminta heittää,henkinen ja fyysinen väsymys painaa päälle ja kipuja on synnytyksen jälkeenkin (ainakin itselläni oli). Ja sitten mies menisi ryyppäämään sen sijaan, että siivoaisi kodin uutta perheenjäsentä varten, että äidinkin on stressittömämpi olo tulla kotiin.
Itse olen onnekas, mieheni on keskittynyt kodin laittoon,kun itse olen vauvan kanssa ollut sairaalassa, ja mieheni on osallistunut lasten hoitoon aina. Ja tunnen miehiä, jotka ovat varpajaiset järjestäneet ja olleet myöhemminkin oman edun kannattajia, lastenhoito jäänyt vaan naisen vastuulle ja vielä on vaimoakin petetty.
[/quote]
Mä taas tunnen miehiä, jotka ovat varpajaisia järjestäneet ja olleet myöhemmin erinomaisia osallistuvia isiä eivätkä ole eksyneet vieraille pesille
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:45"]Ap on päättänyt olla kipeä ja väsynyt synnytyksen jälkeen. Monissa kulttuureissa noustaan ylös ja ruvetaan töihin kun on synnytetty. Meidän kermapyllymaassamme synnytyksestä on tehty sairauteen verrattava tapahtuma. Varpajaiset nimenomaan on tarkoitus viettää kun äiti ja vauva ovat vielä sairaalassa. Vastasyntyneen kunniaksihan niitä sikareita poltellaan. Äiti voi pyytää kavereita käymään sairaalassa ja istua hienoksi laitettuna juoruilemassa sillä aikaa. Älkää ruvetko potilaaksi kun olette saaneet vauvan!
[/quote]
Aina ei mee ihan niinkun strömsössä ja äiti on synnytyksen jälkeen juurikin potilas. Meillä mies ei omasta tahdostaanbpitänyt varpajaisia, mutta ei se kyllä siivonnutkaan. Silti osallistuu vauvan hoitoon ja on hyvä isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies piti varpajaiset kun vauva oli noin kaksi viikkoa. Piti juhlat läheisen ravintolan kabinetissa, ei meillä kotona. Asuttiin siihen aikaan Helsingin keskustassa. Tasan varpajaisten alkamisen aikaan paikalla ollut varpajaisporukka pyörähti meillä kotona eteisessä kurkkaamassa vauvaa. Ja toivat ihanat kukat mulle ja vähän muutakin muistoa. Muistan vieläkin miten otettu olin huomiosta. Mulle jäi tosi hyvä mieli. Ja oli ne varpajaisetkin vissiin olleet aika hauskat.
Miehestä sen verran, että juominen häntä kiinnostaa, vaikkei putkesta kyllä pelkoa ole. On paljon työmatkoilla / tekee pitkää päivää. Todennäköisesti ei pysty pitään täyttä isyyslomaa.
Täytyy kai hänet päästää sinne varpajaisiinsa. Pitäköön huolen sitten edes siitä, että seuraavana päivänä klo 12 on sairaalalla hyväntuulisena ja on valittamatta väsymystään / krapulaansa. Tai ihan sama. Olkoon tai olkoon olematta. Kyllähän mä tiesin, ettei hän täydellinen ole ihmisenä, enpä muuten ole mäkään... Täytyy muistaa elämän ykkösohje, eli odotukset kun on vähäiset siippaa kohtaan, niin ei voi pettyäkään. Jos sitten jotain plussaa tulee, niin voi sitten olla iloisen yllättynyt. Onneksi mulla on nää lapset, niin tiedän kyllä keihin itse panostan isoimmat panostukseni... Niin ja miehestähän voi luopua, jos sen suoritteet ei miellytä tarpeeksi. Tosin ei se kyllä kiva oo yksinkään olla. AP
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:09"]
Oot kyllä vähän nipo.
Meillä mies piti varpajaiset toisena iltana vauvan syntymän jälkeen, kun lähti luotamme sairaalasta. Mielestäni oli vain hienoa, että hän sai kavereidensa kanssa juhlia vauvaa, ja muut jo aiemmin isäksi tulleet kuulemma jakoivat kokemuksistaan. Isäksi tulo on suuri mullistus, ja on hyvä, että sitä saa isä muiden miesten kanssa rauhassa juhlia ja pohtia.
Ja parempi juhlia silloin kun vauva on vielä sairaalassa, eikä silloin kun ollaan kaikki kotona.
[/quote]
Aika järkyttävää, että miehen pitää isäksi tulemista juhlia kavereidensa kanssa. Eihän äiditkään tee niin! Miksei voi juhlistaa uutta vauvaa vaikka sen vauvan äidin kanssa?
varpajaiset?? se on vaan yksi tekosyy vetää pää täyteen
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:45"]
Ap on päättänyt olla kipeä ja väsynyt synnytyksen jälkeen. Monissa kulttuureissa noustaan ylös ja ruvetaan töihin kun on synnytetty. Meidän kermapyllymaassamme synnytyksestä on tehty sairauteen verrattava tapahtuma. Varpajaiset nimenomaan on tarkoitus viettää kun äiti ja vauva ovat vielä sairaalassa. Vastasyntyneen kunniaksihan niitä sikareita poltellaan. Äiti voi pyytää kavereita käymään sairaalassa ja istua hienoksi laitettuna juoruilemassa sillä aikaa. Älkää ruvetko potilaaksi kun olette saaneet vauvan!
[/quote]
Missä maassa? Katsos kun ei niin tehdä. Ei ennen Suomessakaan synnytetty pellonlaidassa ja jatkettu töitä, vaan vietettiin lapsivuodeaika.
Eikä tarvitse rueta potilaaksi, mutta useimpien synnytys on hyvin vaativa homma fyysisesti ja ennen kaikkea henkisesti. Miksi ihmeessä pitäisi istua hienoksi laitettuna juoruilemassa kavereiden kanssa, kun voisi vain tutustua uuteen ihmeeseen perheenä?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:33"]
Mun mies ei ole pitänyt varpajaisia ollenkaan. Pitää sellaista kakaroiden touhuna. Joku töissä oli vänkännytkin asiasta, johon mieheni oli sanonut, että joo voin tuoda sulle viinapullon, mutta juo se ilman minua jossain ihan muualla...
[/quote]
Minä pidän varpajaisia myös typerinä. Siksi että minä itse päätän milloin juon viinaa enkä tarvitse siihen mitään erityistä tekosyytä. Miehesi sanoi todella ääliömäisesti työkaverilleen.
Saatan juoda viinaa heti tiistaina aamulla jos tekee mieli. En tarvitse jouluaattoa siihen. Ja vaimon on ihan turha inistä mitään siiihen. Otan niin harvoin viinaa ( kerran viikossa).
Kovat työt ja kotityöt vaatii raskaat huvit niinhän sitä sanotaan.
Ymmärrän kyllä, jos sinua harmittaa. Asia olisi mielestäni ok, jos mies osaisi ottaa kohtuudella muutaman ja olisi taas seuraavana päivänä tukenasi ja apunasi hoitamassa vauvaa. Vauvan saaminen on yhteinen projekti ja sen pitäisi sitoa ja kiinnostaa yhtälailla molempia. Vauvan syntymän läheinen ajankohta pitäisi rauhottaa ja keskittää perheelle, ryypätä ehtii kyllä myöhemminkin. Ja kyllä varmaan sisaruksetkin haluavat mahdollisimman pian katsomaan uutta perheenjäsentä. Krapulaisesta isästä ei taida olla heitäkään kuskaamaan synnärille. Mitäpä jos isukki laittaisi itsekkyytensä hetkeksi sivuun ja keskittyisi sen sijaan tukemaan äitiä, jolla kovimmat ponnistukset ovat edessä?