Lue keskustelun säännöt.
Koska päästään jälleen sellaiseen tilanteeseen, että vähemmän koulutettukin saattoi saada töitä kävelemällä sisälle yritykseen?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmänkoulutettujen kultavuodet on ohi. Aika entinen ei koskaan enää palaa
Eikös näistä juuri ole pulaa, ainakin työnantajien mukaan.
Ei ole. On pulaa vain ihmisistä, jotka suostuisivat töihin polkuhintaisellla palkalla. Niin sanottu halpatyövoimapula. Pitäisi saada Suomessakin työvoimaa samaan hintaan kuin Aasian hikipajoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TV:hen pääsee edelleen töihin kouluttamattomana - jos omaa sopivat suhteet. Onko esim. Maria Veitolalla jotain koulutusta?
Kateellisten pillityksiä, kun ei pärjätä työhaussa. Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Ennen myös kelpasi työ, nykyään ensimmäisenä hakataan työnantajaa SAK:n jäsenoppaalla päähän.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 55v ja 80- luvulla tosiaan kävelin sisään firmoihin kysymään töitä. Aina palkattiin. Jos et jossain viihtynyt, sen kun vain vaihdoit toiseen. Oi aikoja.
Voimakas noususuhdanne oli vuodet 1986-1990, sitä ennen 80-luvulla oli suurtyöttomyys, eikä todella kävelty tai vaihdettu työpaikkaa, ellei ollut it-alalla tai hammaslääkäri tai lastentarhaopettaja.
Se oli juuri näin, itse olen 58v ja uskokaa nuoret, että 80-luku on ollut parasta aikaa Suomen työllisyys historiassa, työtä oli kaikille, tosin ko. vuosikymmen päättyi sitten ei ihan niin mukavasti mutta se on toinen juttu. "Ei aika mennyt koskaan palaa" a la Raittisen veljekset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi emme palaisi 80-luvun sosiaaliturvaan samantien eli ei puhettakaan, että 18v saisi oman asunnon ja sossu maksaisi vuokran, kyllä silloin todettiin jämäkästi, että jos ei perhe maksa, niin sitten et muuta. jos tulot oli pienet, asuttiin alivuokralaisina eikä lomailtu ulkomaille. Puhelinta ei ollut kaikilla, joten miksi emme myös laskisi kulutusta, jos 80-luku muutenkin kiinnostaa?
Nykyään avustavat työtehtävät on korvannut teknologia ja harvat tyytyisi pieneen palkkaa, sillä kaikkien elintaso on noussut 80-luvulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedoksi boomereille ja vanhuksille: nykypäivänä pitää olla relevantti koulutus. Lukio on kokenut inflaation eikä ole sellainen. Ehkä joskus liitukaudella lukion koulutus oli monen mielestä korkeakoulu ja ylioppilaat suuria herroja. Tuollaiselle nauretaan nykyään. Meille nuoremmille nämä ovat itsestäänselvyyksiä emmekä me tiedä mitään jostain liitukauden täystyöllisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei tahdo v*ttu päästä mihinkään, vaikka olisi parikin korkeakoulututkintoa. Minäkin hain äskettäin yhtä viransijaisuutta Muoniossa: 66 hakemusta!
Siis koko kylä haki samaa paikkaa?
Onko teillä kaikilla siellä korkeakoulututkinto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kateellisten pillityksiä, kun ei pärjätä työhaussa. Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Ennen myös kelpasi työ, nykyään ensimmäisenä hakataan työnantajaa SAK:n jäsenoppaalla päähän.
Höpö höpö.
SAK:n Jarkko Eloranta sanoo heidän verkkosivuillaan että "emme hyväksy ammattiliittojen ohittamista työntekijöiden työehtojen määrittelyssä. Työehdoista pitää sopia neuvottelemalla, työnantajien yksipuolinen sanelu ei käy."
En näe tuossa mitään väärää ja tämän luulisi olevan jokaisen palkansaajan etua ajavaa.
Tuskin enää ikinä. Ehkä hypätään tuon ajan yli ja palataan ukkini aikaan, jolloin esim. raksamiehet menivät päivittäin hattu kourassa jonottamaan olisiko töitä tarjolla. Se oli sen ajan ”työkkäri”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TV:hen pääsee edelleen töihin kouluttamattomana - jos omaa sopivat suhteet. Onko esim. Maria Veitolalla jotain koulutusta?
Kyllä on. Hän on koulutukseltaan toimittaja. Opiskellut ammatin oppisopimuksella Radio Cityssä.
https://www.tat.fi/oppisopimus-antaa-paljon-seka-nuorelle-etta-tyonanta…
Vierailija kirjoitti:
Miksi emme palaisi 80-luvun sosiaaliturvaan samantien eli ei puhettakaan, että 18v saisi oman asunnon ja sossu maksaisi vuokran, kyllä silloin todettiin jämäkästi, että jos ei perhe maksa, niin sitten et muuta. jos tulot oli pienet, asuttiin alivuokralaisina eikä lomailtu ulkomaille. Puhelinta ei ollut kaikilla, joten miksi emme myös laskisi kulutusta, jos 80-luku muutenkin kiinnostaa?
Nyt puhut 70-luvusta. En keksi mitään tämän päivän tukea tai etuutta, mitä ei olisi ollut 80-luvulla. Eikä kukaan enää asunut alivuokralaisena.
Minulla oli ensimmäinen kännykkä 1986 ja tietokone kotona vuoden pari muöhemmin ja tämä palstakin oli olemassa jo 90-luvun alussa ja internet toimi lankapuhelimella.
Ja olin ihan tavis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 55v ja 80- luvulla tosiaan kävelin sisään firmoihin kysymään töitä. Aina palkattiin. Jos et jossain viihtynyt, sen kun vain vaihdoit toiseen. Oi aikoja.
Keksitehdas, vaneritehdas ja leipomon pakkaamo. Nykyään kaikki lopetettu. Ei kannata tehä vissiin Suomessa. N55+
Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”
Vierailija kirjoitti:
Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”
Saahan sitä tavoitteita olla. Suurin osa tavoitteista ei muutenkaan toteudu.
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi boomereille ja vanhuksille: nykypäivänä pitää olla relevantti koulutus. Lukio on kokenut inflaation eikä ole sellainen. Ehkä joskus liitukaudella lukion koulutus oli monen mielestä korkeakoulu ja ylioppilaat suuria herroja. Tuollaiselle nauretaan nykyään. Meille nuoremmille nämä ovat itsestäänselvyyksiä emmekä me tiedä mitään jostain liitukauden täystyöllisyydestä.
Isäni on boomeri. Piti mennä 16- vuotiaana kansakoulun jälkeen teurastamoon ruhoja kantelemaan, kun ei ollut vara kouluttautua. Lopulta kävi amiskan, teki raksoilla päivätyön ja illat, viikonloput ja lomat lisätöitä toisilla raksoilla. Saatiin sitten itse tehty velkainen omakotitalo hankittua. 40- vuotiaana kävi töiden ohessa korkeakoulutuksen ja eteni pomoksi. Eläkkeelle päästyään on teki vuosia töitä, kunnes syöpä iski. Voidaan toki palata noihinkin aikoihin isäni nuoruusaikoihin, jos se tuntuu paremmalta.
T: entinen pätkätyöläinen, nykyään 50- vuotias yliopisto-opiskelija ja täyttä työviikkoa tekevä.
Meillä on iso joukko työttömyyteen jumiutuneita ja siinä porukassa on myös koulutettuja pitkän työhistorian omaavia ihmisiä. Nyt menee taloudessa suht hyvin mutta vaikka vuoden päästä voi olla se tilanne että asiantuntija töistä irtisanotaan porukkaa ja osa jumiutuu työttömyyteen. Asiantuntija työt muuttuu koko ajan vaativammiksi sekä myös työnantajien vaatimukset kovemmiksi, yhä useampi joutuu pois töistä ennen 50v ikää. Yhä harvempi jaksaa tehdä aina vaan tehokkaammin lukea ja lähettää mihin klo aikaan tahansa työmeilejä jne
Ihan tuollaiseksi maailma tuskin menee vielä vuosikymmeniin. Mutta se on selvää, että sellaiset mekaaniset suorittavat työt, joissa kouluttamaton älyllisesti alimpaan 20% kuuluva ihminen pärjää, katoavat tai ovat jo kadonneet. Nuo tehtävät on joko automatisoitu tai siirretty etevämpien tehtäviksi muiden töiden ohessa. Päättäjien pitäisi keksiä, mitä tuolle ihmisryhmälle tehdään. Tarjolla oleviin töihin heistä ei ole ja heitä on ihan turha roikottaa työnhakijoina, koska heille sopivaa kannattavaa työtä ei ole, eikä tule.
Vaihtoehtoja on oikeastaan vain kaksi:
1) yhteiskunta maksaa heille tukea, jolla he elävät tai
2) yhteiskunta keksii heille jotain työtä, vaikka heidän tekemällään työllä ei voi kattaa työstä syntyviä kuluja.
Ensimmäinen vaihtoehto johtaa helposti siihen, että syntyy katkeroitunut syrjäytyneiden joukko, joka taitavan puhujan on helppo puhua tekemään typeryyksiä. Jälkimmäinen taas merkitsee sitä, että tuolla joukolla on tekemistä, joka pitää heidät poissa pahanteosta ja josta on ainakin jotain hyötyä. Jälkimmäisen vaihtoehdon valinta tarkoittaa toisaalta sitä, että yritysten ja yhteisöjen pitää ainakin jossain määrin luopua tehokkuusvaatimuksista. Voi olla, että yhteiskunnan pitää maksaa yrityksille jonkinlaista pitkäaikaista työlllistämistukea työttömyyskorvausten sijasta.
Tarkemmin ajatellessa huomaa, että monet varsin yksinkertaisilta kuulostavat työtkin ovat sellaisia, että niiden tekeminen kunnolla (laatu, nopeus, turvallisuus) vaatii vähintään keskinkertaisia hoksottimia. Miten kouluttamaton ja selvästi keskimääräistä kyvyttömämpi ihminen kykenisi niitä tekemään itsenäisesti ilman jatkuvaa valvontaa ja ohjausta?