Alttarilla jätetty.
Olo on mitäänsanomaton.
Hääpäiväni piti koittaa kaksi viikkoa sitten.
Kaikki oli valmiiksi suunniteltu, ruoat pöydissä, vieraat kirkossa, minä hääpuvussa kävelemässä elämäni ihanimpaan hetkeen, kaikki meni hyvin ja olin iloinen löytämästäni miehestä, josta tulisi aviomieheni!
Tämä kaikki kaunis sortui KAHTEEN sanaan, jotka tuli mieheni suusta; EN tahdo. Silmissäni sumeni, maha meni sekaisin, oksetti. kysyin monta kertaa että, anteeksi mitä? Mies oli silminnähden itsekin lievässä paniikissa. Lähdin pois, juoksin ja itkin.
Olen elänyt pimennossa muusta maailmasta siitä lähtien, lähimmät ystävät ja sukulaiset ovat välillä käyneet ja toisinaan en ole jaksanut heitäkään päästää sisään. Ruoka ei maistu ja suihkussa käynti tuntuu rankalta.
En ole vaihtanut miehen kanssa sanaakaan, vaikka hän sitä yrittää. Miksi?! Antaisi minun olla. Olen aivan shokissa varmaan edelleen, pahalle ololle ei tule loppua, oksettaa ja puistattaa. Olen harkinnut ammattiauttajaa, jolle puhua, mutta odotan hetken jos olo tasaantuisi. Olisi kiva, jos kertoisitte jotakin vinkkiä/rohkaisua että ehkä tästä selviää, joskus.
Kommentit (76)
Provoja riittää jo tarpeeksi muutenkin joten miksi nostaa vielä vanhoja juttujakin.
Oi, tämän provo-satutädin tunnistaa jo muutaman rivin jälkeen! Hänhän vastaa myös itselleen. Ai että "suihkussa käynti tuntuu rankalta"? Just joo. Se että lukijat näkee niin paljon vaivaa lohduttaakseen tarinankertojaa, tuntuu jotenkin turhalta. Mutta vapaaehtoisestihan tälläkin sivustolla hengaillaan, minä myös, joten en valita.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:13"]Tuliko katottua sinkkuelämää?
[/quote]
Odotinkin jotain provo-vihjailua :) en ole koskaan pitänyt kyseisestä sarjasta.
Ja tahtoisin oikeasti keskustella asiasta, mutta IRL en siihen ole valmis.
Heti ammattiauttajalle. Aivan oikeasti. Olo ei tuosta yhtäkkiävain helpotu. Haluat kuitenkin tietää jossain vaiheessa syyn miehesi tekoon. Ota se häneltä vastaan, muuten ei ole pakko olla tekemisissä hänen kanssaan. Miehesi teki kaikista paskimman tempun eikä ollut arvoisesi. Ajattele, että oli tarkoitus mennä näin, mies ei olisi ollut loppupeleissä arvoisesi. Nyt tuntuu pahalle, mutta joskus huomaat että onneksi ette menneetkään sen pidemmälle. Mies ei ole tehnyt missään nimessä oikein ja hän ei ole edes mies kun ei aijemmin osannut ilmaista ettei haluakkaan naimisiin. Silloin miehessä on vika eikä sinussa kun vasta alttarilla ilmaisee ettei halua naimisiin.
Aika mulkku ukko, jos ei aikaisemmin voinut sanoa, ettei tahdo kanssasi naimisiin.
Salatuissa elämissäkin Camilla jätti Kenin aikoinaan alttarille. Lähditkö itse, ap, helikopterilla pois hääpaikalta samoin kuin Camilla?
Kamala tilanne. Tiedän samanlaisen tositapauksen. Mutta...kysymykseen tahdotko on tietysti vastattava jotain. Rehellinen mies oli.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:17"]Heti ammattiauttajalle. Aivan oikeasti. Olo ei tuosta yhtäkkiävain helpotu. Haluat kuitenkin tietää jossain vaiheessa syyn miehesi tekoon. Ota se häneltä vastaan, muuten ei ole pakko olla tekemisissä hänen kanssaan. Miehesi teki kaikista paskimman tempun eikä ollut arvoisesi. Ajattele, että oli tarkoitus mennä näin, mies ei olisi ollut loppupeleissä arvoisesi. Nyt tuntuu pahalle, mutta joskus huomaat että onneksi ette menneetkään sen pidemmälle. Mies ei ole tehnyt missään nimessä oikein ja hän ei ole edes mies kun ei aijemmin osannut ilmaista ettei haluakkaan naimisiin. Silloin miehessä on vika eikä sinussa kun vasta alttarilla ilmaisee ettei halua naimisiin.
[/quote]
Kiitos! Miehen kohtaaminen, tai edes hänelle puhuminen tuntuu tällähetkellä todella vaikealta, edes ajatuksena. Jossakin syvällä aivoissani on syyllisyydentunne joka myöskin varmasti vaikuttaa asiaan, vaikka tiedän, että mies teki väärin, todella väärin, enkä hyväksy sitä mutta silti!! Pelottavia ajatuksia pää täynnä - tai pelkkää tyhjää.
Minä kyllä vetelisin turpaa, iha oikiasti! Anna sille retkulle kunnon opetus!
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:19"]Kamala tilanne. Tiedän samanlaisen tositapauksen. Mutta...kysymykseen tahdotko on tietysti vastattava jotain. Rehellinen mies oli.
[/quote]
Olisi voinut olla rehellinen vähän aiemmin, ennenkuin nöyryyttää minua noin.
Päästä ne lähimmät ystävät ja sukulaiset sisään, anna niiden tukea sua. Ei sun tarvii nyt pärjät yksin. Voimia! <3
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:21"]Minä kyllä vetelisin turpaa, iha oikiasti! Anna sille retkulle kunnon opetus!
[/quote]
Kyllä siinä alttarilla ollessa, tunnemyrskyn keskellä ehdin vähän huitaista järkytyksen syövereissä, jonka jälkeen en keksinyt kuin lähteä paikalta. Tämä kaikki noin 15sec sisään.. Mutta ei huono idea, jos tästä joskus vielä kykenee hänet kohtaamaan.. Niin vihainen olen.
Mun serkulle kävi just näin! Kutsutkin lähetettiin ja kaikki pitiolla valmista sitä H-hetkeä varten. Mieellä tuli cold feet ja peru koko homman yhdella sanalla. Sitä en tiedä mikä sai koko homman siihen tilanteeseen mutta meni aika tovi kun serkku palas sosiaaliseksi ja alkoi tapailemaan ihmisiä. Että kyllä näin voi käydä todellakin IRL!
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:23"]Päästä ne lähimmät ystävät ja sukulaiset sisään, anna niiden tukea sua. Ei sun tarvii nyt pärjät yksin. Voimia! <3
[/quote]
Kiitos paljon:) olen yrittänyt jaksamiseni mukaan heitä tavata ja jutella, mutta tuntuu että he eivät käsitä miten väsynyt voin olla! Vaikka hyväähän he varmasti tarkoittaa.
En tiedä miten kuuluisi käyttäytyä, ikinä en ole vastaavanlaisessa tilanteessa ollut edes verrannollisesti, tai edes kuullut.
Voi kauhea, voi onpa sinulla ap ollut aivan kauhea kokemus. Toivottavasti saat itsesi kasaan. Kannattaa karmean kokemuksesi jälkeen ehdottomasti hakeautua psykiatrin tai jonkin muun paappojan vastaanotolle, jotta saat traumasi käsiteltyä! Ei ole hyvä tuollaisessa tilanteessa olla yksin.
On niin teennäistä paskatekstiä, että ei kai kukaan, edes kännissä, ota tuota todesta?
eikös täällä naiset ehdotelleet samanlaista kostoa jollekin miehelle jonkun miehen tempun jälkeen....
"Jätä se alttarilla!!!"
Kannattiko painostaa mies vihille?