Lue keskustelun säännöt.
Miksi on setä ja eno, mutta täti on täti
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.
Hauskaa, että sanoit noin. Et ehkä tiennyt, että eno on samaa kantaa kuin sana enemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kvg.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-nimitykset-eno-ja-seta?language_con…
"Miksi nimitykset eno ja setä? Niin siis ajan sitä takaa(en osannut muotoilla kysymystä kunnolla) että miksi isän veli on setä ja äidin veli on eno,kun kummankin sisko on kuitenkin vain täti?
Suomalais-ugrilaisista kielistä löytyy sukulaissuhteita hyvinkin hienosyisesti kuvailevia termejä. Näissä nimityksissä ei ole kyse pelkistä sukulaisuussuhteista, vaan myös ikäsuhteet ovat heijastuneet niihin: esimerkiksi vanhempaa ja nuorempaa veljeä sekä vanhempaa ja nuorempaa sisarta on voitu nimittää eri nimillä. Monille näistä nimityksistä on vastineet suomen kielessä. Jotkut niistä ovat hyvin harvinaisia, osa on jäänyt pois käytöstä ja kaikki eivät ole koskaan kieleemme kotiutuneet.
Sille, miksi jotkut nimitykset ovat säilyneet ja jotkut jääneet pois käytöstä, ei ole esitettävissä yhtä selvää syytä. Nimistöntutkimuksemme pioneerit kuten Ahlqvist ja Setälä ovat arvelleet syyksi eurooppalaisen kulttuurin vaikutusta. On mahdollista, että vieraat kulttuurit toisenlaisine sukulaisuusnimistöineen ovat saattaneet muuntaa esi-isiemme perinnäistapoja.
Kysymyksen ongelmaan tämä ei kuitenkaan tarjoa tyydyttävää vastausta, jos otetaan huomioon se, että esimerkiksi kulttuuriimme merkittävästi vaikuttaneessa ruotsin kielessä on eri sanat äidin ja isän siskolle (moster, faster). Ehkä eno/setä-asetelmassa on jonkinlaisia kaikuja yhteiskuntamme patriarkaalisuudesta: sukulaismiesten erottaminen on ollut "tärkeämpää" kuin naisten.
Lähde:
Uno Harva, Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne. - Teoksessa Kansatieteen ongelmia : tutkielmia kansatieteen alalta. SKS, 1958"
Jotta voidaan tehdä ero setämiehen ja enomiehen välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdotonta, että tädeilläkin on ollut eri nimitykset. Onhan sellaisetkin sukulaisuussuhteet kuin nato ja kyty (aviomiehen veli ja sisko) jääneet pois, vaikka moni vielä nuo nimitykset tuntee (jos ei muualta, niin Kalevalasta).
On. Ei ole ollut eri nimityksiä tädeille.
Syy on juurikin tuossa, mitä ykkönen jo sanoikin, eli että isälinjalla on ollut perintömielessä merkitystä enemmän kuin äitilinjalla. Ja miehillä muutenkin.
Se, että muissa kielissä asia on vähän eri, ei poisselitä ilmiötä. Eri kielissä on eri tarkkuuksia eri asioille, ja vain osin erot selittyvät tarpeella olla juuri ko. asiassa tarkempi.T. Historioitsija
Mitä setä muka on perinyt? Miten eno ja setä liittyy perimiseen? Jos lapsella ei ollut muita sukulaisia kuin eno ja setä niin ei se setä lasta sen enempää perinyt kuin enokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.
Hauskaa, että sanoit noin. Et ehkä tiennyt, että eno on samaa kantaa kuin sana enemmän?
Se on muodostunut sanasta enä, kuten enää, enemmän.
Se ei silti tarkoita, että eno olisi enemmän kuin setä. Ehkä pikemminkin enemmän kuin siskonsa, siis lapsen äidin sisaret eli tädit.
Aika hoopoa väittää suomalaiste yhteskuntaa ja kulttuuria matriarkaaliseksi, pelkkä perinteisiä ja tavat kumoavat asian helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.
Ei omaisuus ole kaikki mikä periytyy. Lapset on aina osanneet äitinsä kielen ja tavat paremmin kuin isän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.
Hauskaa, että sanoit noin. Et ehkä tiennyt, että eno on samaa kantaa kuin sana enemmän?
Se on muodostunut sanasta enä, kuten enää, enemmän.
Se ei silti tarkoita, että eno olisi enemmän kuin setä. Ehkä pikemminkin enemmän kuin siskonsa, siis lapsen äidin sisaret eli tädit.
Aika hoopoa väittää suomalaiste yhteskuntaa ja kulttuuria matriarkaaliseksi, pelkkä perinteisiä ja tavat kumoavat asian helposti.
On se matriarkaalinen siinä mielessä että äidin vanhemmilla ja lähisuvulla on aina ollut lasten elämässä suurempi merkitys kuin isän vanhemmilla. Eno on lapselle tärkeämpi kuin setä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on eri tädit.
Äidin sisko - moster = täti
isän sisko - faster = täti
Ja isän siskon äiti - fastest
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.
Hauskaa, että sanoit noin. Et ehkä tiennyt, että eno on samaa kantaa kuin sana enemmän?
Se on muodostunut sanasta enä, kuten enää, enemmän.
Se ei silti tarkoita, että eno olisi enemmän kuin setä. Ehkä pikemminkin enemmän kuin siskonsa, siis lapsen äidin sisaret eli tädit.
Aika hoopoa väittää suomalaiste yhteskuntaa ja kulttuuria matriarkaaliseksi, pelkkä perinteisiä ja tavat kumoavat asian helposti.
Kautta aikain tädit ovat kyllä olleet lapsille tärkeämpiä ja läheisempiä kuin enot ja sedät. Ja koska lapset on enemmän äidin vaikutuspiirissä, on enolla enemmän merkitystä kyin sedällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.
Hauskaa, että sanoit noin. Et ehkä tiennyt, että eno on samaa kantaa kuin sana enemmän?
Se on muodostunut sanasta enä, kuten enää, enemmän.
Se ei silti tarkoita, että eno olisi enemmän kuin setä. Ehkä pikemminkin enemmän kuin siskonsa, siis lapsen äidin sisaret eli tädit.
Aika hoopoa väittää suomalaiste yhteskuntaa ja kulttuuria matriarkaaliseksi, pelkkä perinteisiä ja tavat kumoavat asian helposti.
Niin, eli juuri kuten minä sanoin.
Mutta siis, eno ei ole mikään vähäisempi setä, enon ja sedän merkitys ei ole mitenkään erilainen. Jos väität noin, varmasti sulla on lähdekin sille.
En väittänyt suomalaista yhteiskuntaa matriarkaaliseksi. Kerron vain tuon enon etymologian.
Joo siis naisillahan ei ole ollut esimerkiksi oikeutta periä tai hallita omaisuuttaan itsenäisesti kuin vasta reilut sata vuotta.
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/lait-ja-politiikka/tasa-arv…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain kulttuuripiireissä, esim. Pohjois-Amerikan intiaanien parissa äidin veljen, siis enon, merkitys on ollut lapselle isää merkittävämpi.
Muissakin kulttuureissa samanlaisia painotuksia. No, meillä on se perinteinen stereotypia ”juoposta enosta”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.
Hauskaa, että sanoit noin. Et ehkä tiennyt, että eno on samaa kantaa kuin sana enemmän?
Se on muodostunut sanasta enä, kuten enää, enemmän.
Se ei silti tarkoita, että eno olisi enemmän kuin setä. Ehkä pikemminkin enemmän kuin siskonsa, siis lapsen äidin sisaret eli tädit.
Aika hoopoa väittää suomalaiste yhteskuntaa ja kulttuuria matriarkaaliseksi, pelkkä perinteisiä ja tavat kumoavat asian helposti.
Niin, eli juuri kuten minä sanoin.
Mutta siis, eno ei ole mikään vähäisempi setä, enon ja sedän merkitys ei ole mitenkään erilainen. Jos väität noin, varmasti sulla on lähdekin sille.
En väittänyt suomalaista yhteiskuntaa matriarkaaliseksi. Kerron vain tuon enon etymologian.
Juu, mutta ymmärsit sen väärin viittavan setään eikä täteihin.
Kyllä eno ON vähäisempi setä, kun puhutaan siis verrattuna isän puoleisiin setiin. Eikä perheen sisäisessä hallinnassa äidin puolen sedillä ole ollut isoa merkitystä, heidän omaisuutensakin periytyi (sikäli kun kuolivat lapsettomina) veljille ja veljien lapsille, ei siskojen.
Ja jos kuvitellaan tilanne, jossa talossa on useita poikia ja tyttäriä, ne nuoremmat veljet jäivät talon perimmän vanhimman veljen nurkkiin pyörimään, tai heille lohkottiin tilasta oma pientila. Tyttäret naitiin suvusta ULOS tai harvinaisissa tapauksissa, joissa eivät löytäneet miestä, he jäivät ilmaisiksi lapsenlikoiksi isoveljensä kotinurkkiin.
Eli naiset eivät jatkaneet talonpitoa eivätkä sukua. Heidät naitettiin suvusta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eno – äidin veli
Setä – isän veli
tätä ei kysytty!
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.
Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.
Puhdasta kukkua.
Suomensukuisilla kansoilla (mukaanlukien saamelaiset) on ollut vielä tiukempi patriarkkaalinen systeemi kuin mitä tänne on tullut kristinuskon mukana. Isättömällä ei ole ollut mitään asemaa, siksi isättömät lapset on jopa tapettu. Tai jätetty uhrilehtoon poimittavaksi tai kuolemaan (mistä nimitys lehtolapsi).
Esittämäsi kaltaista fantasiaa jotkut kiihkeästi levittelevät. Samaa kuuluu puheet eläinten mukaan nimetyistä naisten johtamista klaaneista. Suomensukuisilla ei ole ollut klaaneja. Täysin newagekakkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen äidin veljellä ja isän veljellä oli erilainen asema yhteiskunnassa monin tavoin, esim. perintöasioissa. Naisilla vastaavaa erottelua ei ollut, siksi ei ollut merkitystä oliko täti isän vai äidin puolelta.
Tai sitten se on sattumaa. Useimmissa Euroopan kielissä ei ole tätä erottelua. Ruotsissa on, mutta siinä erotellaan kaikki muutkin (morfar, farfar, mormor, farmor, farbror, morbror, faster, moster).
Olen tietenkin aina tiennyt fasterin ja mosterin, mutta vasta nyt nelikymppisenä tajusin, että se tulee tietenkin sanoista mors syster ja fars syster. Höhöö!
Vierailija kirjoitti:
Eno ja setä on mies. Täti on nainen. Mies ei voi olla täti eikä eno ja setä voi olla nainen. Näin yksinkertaisuudessaan.
Mistä erottaa että kumman puolelta täti tulee , isän vai äidin puolelta ?
Enemmän hämmentää se, että englanninkielessä sanotaan sedäksi, tädiksi ja enoksi myös näiden puolisoita, jotka eivät siis oiikeasti ole sukulaisia.
Kerrankin hyvä ja sivistävä keskustelun aihe, kiitos!
Juu ei. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Perinnön ja hallinnan kannalta isälinja on nimenomaan ollut se tärkeä. Ja siksi enolle, vähäisemmälle sedälle, on eri nimitys.