Onko kummius rasite nykypäivänä

Itse vanhempana odotan kummien olevan mukana lapsen elämässä. Ei lahja-automaatteina eikä muutenkaan hyödykkeinä, vaan kiinnostuneina ja kiintyneinä turvallisina aikuisina. Tämä keskustelu käytiin kummeja kutsuttaessa, mutta ikävä kyllä, taidettiin tehdä väärät valinnat silti.

Vierailija kirjoitti:

Itse vanhempana odotan kummien olevan mukana lapsen elämässä. Ei lahja-automaatteina eikä muutenkaan hyödykkeinä, vaan kiinnostuneina ja kiintyneinä turvallisina aikuisina. Tämä keskustelu käytiin kummeja kutsuttaessa, mutta ikävä kyllä, taidettiin tehdä väärät valinnat silti.

Ei ketään voi pakottaa kiintymään toiseen ihmiseen.

Vierailija kirjoitti:

Itse vanhempana odotan kummien olevan mukana lapsen elämässä. Ei lahja-automaatteina eikä muutenkaan hyödykkeinä, vaan kiinnostuneina ja kiintyneinä turvallisina aikuisina. Tämä keskustelu käytiin kummeja kutsuttaessa, mutta ikävä kyllä, taidettiin tehdä väärät valinnat silti.

Ei kukaan oikein kehtaa sanoa ei kun kysytään. Me onneksi kehdattiin mutta vasta siinä vaiheessa kun olisi ollut kummilapsi nro6 tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vanhempana odotan kummien olevan mukana lapsen elämässä. Ei lahja-automaatteina eikä muutenkaan hyödykkeinä, vaan kiinnostuneina ja kiintyneinä turvallisina aikuisina. Tämä keskustelu käytiin kummeja kutsuttaessa, mutta ikävä kyllä, taidettiin tehdä väärät valinnat silti.

Ei ketään voi pakottaa kiintymään toiseen ihmiseen.

No eihän sitä voi vieraaseen ihmiseen kiintyäkään, jos ei vietä aikaa yhdessä ja tutustu. Niin lapsi kummiin, kuin kummi lapseenkin.

Itsellä ei riitä millään voimavaroja hoitaa vielä kummilapsia kun on omatkin pienet lspset, tätä eivät kummilapsen vanhemnat ymmärrä..

Ei ole rasite, mutta kieltämättä helpotti, kun molemmat kummilapseni kävivät itse jo rippikoulun. Nyt ostan enää valmistujaislahjat, mutta en enää syntymäpäivä- tai joululajhoja. Nähdään sännöllisesti.

Minulle kaikki lapsiin liittyvä on rasittavaa. Pyydettiin kummiksi mutta kieltäydyin. Tuli aika yllättäin tuo pyyntö kun on sanomattakin selvää että minua ei kiinnosta.

Kyllä se rasite on ellei lapsen vanhemmat tai vanhempi ole itselle tosi läheisiä ja tärkeitä ihmisiä.

Ei voi ajatella, että toinen ihminen uhraa oman elämänsä toisen ihmisen lapsen vuoksi. Minulla on monta kummilasta, mutta myös paljon muita ihmisiä, joita haluan muistaa ja joiden kanssa haluan olla. Itse olen muistanut kaikkia kummilapsia vielä kun ovat valmistuneet ekan kerran ja senkin jälkeen, jos on kutsuttu kylään jne. Tosin on yksi jolle sekään ei riitä. Onneksi suurin osa kummilapsistani ja heidän perheistään ymmärtävät sen, että muistaminen ei ole ikuista ja säännöllistä. Pitää olla iloinen siitä, että joku on jaksanut muistaa joskus tai vuosia. Eihän sitä ennenkään muistettu kuin alle kouluikäisiä ja sitten ripille päästessä enkä ole ikimaailmassa ajatellut, että minua olisi kuulunut muistaa enemmän. Olen kiitollinen siitä, että pikkuisena sain joulupaketin. Mutta lapsen vanhemmistahan se riippuu, mitä lapsi odottaa ja vaatii.

on

Mulle tuotin hoitoon jo muutaman viikon ikäsenä.Ilman korvike maitoa tai vaippoja.Kun kasvo niin aina milläkin tekosyyllä viikonloput.Myös kummi lapsen sisko. Törkeintä oli duuninijälken tuotiin ,kun äidillä masenus ja tressi.Haki sitten pois vasta kun ala ovet sulkeitui kello 21, Oli oven takana siis kello 2055. Ja ei heti lähtenyt.Mulla kun sattu ole duuni ja kello soi 6. 2 lasta koululaista.Vuosien saaatossa selvis,sen ystävän kautta kävivät koulla jumpassa ties missä.Siinä se vaikeus oli.Härskiä hyväksi käyttöä.Loppu kun kumilapsia alko seurustelee murrosijässä.Älä ryhdy kummiksi jos henkilö ei sukuasi.

Itse olen kummi ja ityse olen määritellyt sen miten tai kuinka toimin kummina. - Kun olen ollut aistivinani ja huomaavinani, että minun ja minua kummiksi pyytäneen arvomaailmat ja ajatukset siitä, mitä minulta kummina odotetaan ovat olleet liian etäällä toisistaan, niin olen kieltäytynyt ryhtymästä kummiudesta.- Toki vosin olla kummina vain paperilla kun ei kukaan minua voi minua mitenkään pakottaa toimimaan millään erityisellä tavoin kummina, mutta minusta lapsi voi myös saada hyvin paljon kummilta (tai kummi -kummilapselta) mutta se saattaisi käydä hankalaksi, jollei tulisi toimeen kummilapsen huoltajien kanssa. Enkä haliua olla se, jolle kummilapsen huoltajat osoittelevat ja sanovat, miten ääliö ja typerä kummi sulla on kun ei toimi ja käyttäydy toivomallamme tavalla. 

Kummiuksia ei ole olemassakaan.

Rasite.

Jos olisin nuorena tiennyt, mitä erään lapsen kummiudesta seuraa, olisin ehkä pystynyt sanomaan pontevammin ei, vaikka ennen ei "ei" saanutkaan sanoa ja kiltti olin. Minulla on useampia kummilapsia, mutta onneksi vain yksi, joka on ollut todella rasite. Itse en olisi pyytänyt kummiksi kuin sisaria tai läheisintä ystävääni. Enkä olisi odottanut yhtikäs mitään heiltäkään...saati kommennellut ja morkannut. Muistin tätäkin lasta mielestäni ihan hyvin, kävin kylässä paljon, mutta mikään ei ollut tarpeeksi paljon. Muuta elämää ei olisi saanut olla kuin tämän lapsen kummin elämä.

Kummin tehtävä on tukea lapsen kristillisessä kasvatuksessa, ei ostella lahjoja tai olla ilmainen lapsenvahti. Tämän teen selväksi, jos joku pyytää kummiksi - eli minulta on odotettavissa lahjaksi Lasten Raamattuja ja muuta uskonnollista kirjallisuutta, ja voin viedä lapsen kirkkoon, sitten kun on tarpeeksi iso käyttäytymään siellä.

Mun tapauksessa kummilapsen vanhemmat alkoi suhtautua meihin niin oltaisiin palvelijoita. Se oli outoa ja inhottavaa.

Nainen käänteli lahjoja kädessään arvostellen ja naamasta näki ettei kelpaa. Pari vaatetta ostin huolella valiten. Tuskin pääsivät käyttöön.

Ei kiitos enää yhtään kummilasta.

Onneksi tästä on jo päässyt eroon.

On se sellainen rasite, että pyydettiin kummeiksi vain omat sisarukset ettei tarvinnut ketään kaveria rassata. Sukulaiset nyt tulevat sukujuhliin mukaan muutenkin.

On rasite. Tällä tietämyksellä en suostuisi enää kummiksi. Ja tuon tavan voisi lopettaa kokonaan

Ei nykypäivän ihmiset halua/jaksa sitoutua ainakin 15 vuoden ajaksi.

Rasite on vanhemmat jotka odottaa kummilta ihan liikaa. Minulla on pelkästään lämpimiä muistoja omista kummeistani. Sain joinakin vuosina kummeilta synttärilahjan, osallistuivat rippijuhliini ja kyläilin heillä varmaan 3-4 kertaa yksin lapsuuteni aikana. Nykyään osalla on niin korkeat odotukset, kummin pitää olla koko ajan kiinnostunut ja osallistuva, hoitaa lasta ja tuoda lahjoja. Kuka ehtii ja jaksaa?