Missä iässä alkoholin suurkuluttaminen alkaa aiheuttaa oikeita terveyshaittoja?

Vierailija kirjoitti:

Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.

Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.

Täyttä asiaa. Mutta ongelma onkin siinä, että alkoholiriippuvaiset ovat sairaita, jotka eivät joko tunnista tai tunnusta sairauttaan.

Alkoholiaddiktio on sairaus, kuten diabetes, verenpainetauti, skitsofrenia tai mikä tahansa geeneissä peritty pitkäaikaissairaus. Alkoholiriippuvuutta pitää siis hoitaa, kuten em. muitakin sairauksia.

Alkoholiriippuvainen ei näe omaa käytöstään sairautena, vaan juomisen syy on aina muissa ihmisissä tai esim. siinä, että alkoholi kuuluu jokaiseen juhlaan ja arkeen, syitä juomiselle riittää: juhannus, joulu, lapsen synttärit, mummon hautajaiset, työreissun jatkot, saunailta, räntäkeli, paukkupakkaset, kissan kuolema…. lista on loputon, ja samoin alkoholin juomisen tarve.

Sehän riippuu siitä milloin on alottanut. Alkoholistin keskimääräinen elinikä on 48 vuotta. Nuorimpana aloittaneet kuolevat jo 30 vuotiaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen juonut 32-vuotiaasta niin että joka ilta 6 isoa olutta, pe ja la enemmän, 8-12 olutta. Nyt ikää 47, ei mitään vaivoja eikä 45-vuotis terveystarkastuksessa ollut missään vikaa ei veriarvoissa, ei verenpaineessa. Lievä ylipaino ainoa toistaiseksi haitta, ja tosiaan aika lievä olen 162 cm paino 67 kg.

Sä teet hidasta itsaria. Kannattaako?

Se olisi vähän tarkoituskin. Juominen alkoi lapsen kuolemasta ja miehen jättämisestä heti perään. Päätin, että en halua enää itsekään elää. Huonoksi onneksi tuntuu olevan sellaiset geenit ettei viinalla ihan helposti henki lähde. Ei sinänsä yllätä, että äitini veli oli ihan täyspäiväinen pro-juoppo (itse käyn töissä, jossa olen selvin päin) ja eli 88-vuotiaaksi. Koronakin oli kesällä, mutta hyvin lievänä.

Ei se suru juomalla lopu. Tuhoat itseäsi turhaan sen sijaan, että hakisit oikeasti ammattiapua suruun. Lue esim. www.mielenterveystalo.fi

Täällä on ollut oikeitakin vastauksia mutta paljon myös lässynlässyä. Alkoholin aiheuttamat ongelmat voi tulla minkä ikäisenä tahansa tai sitten ei koskaan. Siihen vaikuttaa niin moni asia.

Kun katsoo iäkkäitä , yli 90 vuotiaita omaisiaan ja muita vanhuksia, jotka istuvat apaattisena  joko yksin  yksiöissään tai jotkut onnekkaat  hoivakodeissa odottamassa armahtavaa kuolemaan,  kun liikuntakyky, kuulo ja näkö on jo mennyt ja keho on raihnainen ja kipeä, ei todellakaan ole tavoitteena elää mahdollismman  pitkään  ja vanhaksi. Juu ja nämä eivät ole siis eläessään käyttäneet alkoholia, mutta surkea on vanhuksen kohtalo . Eli kannattaa nauttia ja elää  niin kauan kuin se on vielä mahdollista,  kaikki voi päättyä äkkiä  , niin viinanläträäjillä kuin muillakin. Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee.

Lähisukulaisellani (miespuolinen) joskus 30-40 v. 60-vuotiaana tuli sitten seinä vastaan, kuoli aamuyöstä kotonaan, vaimo löysi aamulla, ja ruumiinavauksessakaan ei osattu sanoa, mikä elin petti, kun niin moni niistä oli romuna.

Sukulaiseni oli pahimpia ryyppyputkia lukuunottamatta työkykyinen noin 55-vuotiaaksi ja ansaitsi yrityksillään miljoonia. Hauska seuramies. Eli ei tarvitse olla koditon rapajuoppo, jotta näin voi käydä.

Entä jos juo niin, ettei ole oikeastaan ikinä kovassa humalassa vaan vain ns. hiprakassa, eikä tule krapuloitakaan juuri koskaan? On siis vaan tapana ottaa vapaa iltoina se muutama olut, sitten tekeekin mieli pizzaa tms suolaista, syö ja juo useamman lasin vettä ja menee nukkumaan?  Kuinka kauan keho kestää tissuttelua jos on muuten terve?

Vierailija kirjoitti:

Onhan noi sun annokset melkoisia. Italialainen appiukkoni on 80v. ja juo joka päivä muutaman lasin viiniä ja kahvin kanssa grappa. Täysin terve, ei mitään lääkityksiä.

Tarkoitat kai että tuollainen pari huikkaa ei ole paha asia? Tuo onkin maistelua, eikä pitäisi rasittaa kehoa, kuten dokaaminen.