Vierailija

Hän on ensinnäkin puolikuuro ja omasta mielestään kuulee ihan hyvin. Keskustelu on yhtä huutamista. Viimeksi kun sanoin puhelimessa, että tulen lauantaina ja menin sinne, hän väitti minun sanoneen, että tulen maanantaina. Tosi loogista, koska asun eri paikkakunnalla ja olen arkipäivät töissä. Lääkäri totesi kuulotutkimuksen jälkeen jo 2 v. sitten, että kuulolaitteen alkaa olla ajankohtaiset molempiin korviin. Ei äitini mielestä. Joku huijari kun sattuu soittamaan, niin sehän lupaa vaikka mitä, kun ei kuule.

Toinen juttu, että on kaksi kertaa kesällä kaatunut, kun huimaus iskenyt. Minä sanoin, että nyt lääkäriin. Ei suostu lähtemään. Eikä anna tilata lääkäriä kotiinkaan. Sellainenkin yksityislääkäri olisi.

Mitä tässä pitää tehdä? Antaa äitinsä olla omillaan. Tulee syyte pian heitteillejätöstä, jos jotain sattuu ja me ollaan tiedetty, että terveys heikentynyt.

  • ylös 15
  • alas 2

Kommentit (20)

Vierailija

Neuvottele että ottaa toiseen korvaan ensin, kysy lääkäriltä miten se asennettaisi, tarvitseeko kipulääkkeitä ja missä. Jos ei käy niin OK. Älä sovi puhelimessa aikoja, neuvotelkaa sähköpostilla, kirjeellä tai viestillä niin että kumpikin näkee kellonajan ja päivän selkeästi. Huuto ei auta, jos hän ei kuitenkaan saa selvää. Ellet anna listaa A, B, C, D, E, F tyyliin ja siihen eri aikoja, että äänteillä varmennetaan.

Vierailija

Tee huoli-ilmoitus äitisi kotikunnan sosiaalitoimeen. Tulevat sieltä tarkistamaan pärjäämisen. Oikein muuta et voi tehdä, jos äiti on vastahankainen mutta vielä kykenevä päättämään omista asioistaan, vaikkakin huonoja päätöksiä.

  • ylös 34
  • alas 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tuo kuurous aiheuttaa muitakin ongelmia, kun jos sillä on TV päällä, se ei kuule puhelinta tai ovikelloa. Useamman kerran joutuu soittamaan, että se vastaa. Onneksi tiedän suunnilleen, moneltako se illalla laittaa telkun kiinni. Sen jälkeen vastaa. Kerran ajoin sinne illalla kotoa toiselta paikkakunnalta, kun ei vastannut puhelimeen koko päivänä. Väitti olleensa vessassa. Aivan, kuka on koko päivän vessassa. Mutta kuulossa ei hänestä ole vikaa.

-ap

  • ylös 25
  • alas 0
Vierailija

Sano äidillesi että jos kerran kuulossa ei ole vikaa niin älyssäkö se vika onkin? Että sitten pitäisi lääkäriin mennä tutkituttamaan pääkoppa. Taidat olla pahasti dementoitunut.

Vierailija

Ap, et varmaan uskokaan kuinka moni on samassa tilanteessa. Mun rollaattoria käyttänyt 80 % näköinvalidi isäni kiukutteli loppuun asti siitä kuinka häntä ei päästetä mökille ja ihan hyvin hän voisi sinne mennä yksinään. Fakta: matka rannoiltaan kiviseen saareen veneellä oli niin hankala, että pariin viimeiseen vuoteen häntä oli mahdoton saada sinne enää edes avustettuna. Ikävähän se oli, että rakkaalle mökille ei päässyt, mutta´: Parkkipaikalta kävelyä, vene rannassa (tutun maita, luvalla), jossa ei laituria, vaan vene piti työntämällä laittaa vesille, matka kivikkoinen ja se pitää tietää mistä menee, ettei aja kiville, saaressa vene pitää saada laituriin kiinni, sen jälkeen kävellä ylös jyrkkä rinne, rinne ei ole pitkä, mutta jyrkkä. Isä ei aikoinaan ollut ajatellut vanhuudenpäiviä mökkiä laittessaan. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Huoli-ilmoitus

Mene lääkäriin mukaan, kerro lääkärille kaikki ongelmat.

Ajattelin samaa. Kai senverran voit ottaa vapaata työstä. Huoli-ilmoitus myös hyvä asia. Voi herättää kun tulee ulkopuolinen arvioimaan. Kuulo on tärkeä ja huimaus on jo oire jostakin,kuulossa tai muussa.

Vierailija

Aikuisena hän on vastuussa itsestään. Hän on myös oikeustoimikelpoinen joten itsemääräämisoikeutta et voi ylittää mitenkään. Hän haluaa elää kuurona niin hän elää kuurona.

Vierailija

Me tehtiin huoli-ilmoituksia ja saatiin myös pari naapuria tekemään kun mummo oli muutaman kerran harhaillut yöllä rapussa.

Joihinkin kokeisiin mummon sai huijattua, juuri kuulotestiin vähän asenteella että kun sinä kerran kuulet niin hyvin niin testissähän ei ole mitään tekemätöntä. Sai sitten kuulolaitteet.

Muistitestit löi kaksi kertaa ihan leikiksi ja pilasi ne, kolmannella kerralla saatiin puhuttua napakka mieslääkäri mummon seuraksi joka tiukasti sanoi että tämä tehdään nyt ja että on epäkohteliasta tuhlata hoitohenkilökunnan aikaa.

Mummo sai siis lopulta apua, kunhan vain kohtasimme oikeat ihmiset että asioita saatiin edistymään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Aikuisena hän on vastuussa itsestään. Hän on myös oikeustoimikelpoinen joten itsemääräämisoikeutta et voi ylittää mitenkään. Hän haluaa elää kuurona niin hän elää kuurona.

Näin on. Lain mukaan ihmisellä on oikeus tehdä myös haitallisia valintoja. Huoli-ilmoituksen voi toki tehdä, mutta ei sosiaalityöntekijä ihmisiä pakota mihinkään, koska jokaisella on itsemääräämisoikeus, joka menee yli muiden lakien.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Neuvottele että ottaa toiseen korvaan ensin, kysy lääkäriltä miten se asennettaisi, tarvitseeko kipulääkkeitä ja missä. Jos ei käy niin OK. Älä sovi puhelimessa aikoja, neuvotelkaa sähköpostilla, kirjeellä tai viestillä niin että kumpikin näkee kellonajan ja päivän selkeästi. Huuto ei auta, jos hän ei kuitenkaan saa selvää. Ellet anna listaa A, B, C, D, E, F tyyliin ja siihen eri aikoja, että äänteillä varmennetaan.

Mitä ihmettä? Kuulolaite on ääntä vahvistava koje. Miten siihen tarvitaan särkylääkettä? Se laitetaan korvaan päiväksi ja otetaan yöksi pois. Etkö ole muka ikinä kuullut puhuttavan kuulolaitteesta?

Toinen juttu, että jos kuulo on heikentynyt, niin moni kuulee, kun äänenvoimakkuutta lisätään. Kokeile itse peittää korvasi. Kuuletko paremmin hiljaisen vai kovan äänen? Tuota äänneasiaa en ymmärrä ollenkaan. Kaikkein vaikein on erottaa aakkosia, jos kuulee huonosti. Esim. äm, äl ja än kuulostaa ihan samalta. Samoin oo ja uu sekä per ja tee.

Minulla on synnynnäisesti toisessa korvassa huonompi kuulo kuin toisessa. Olen törmännyt monta kertaa luuloon, että ihminen luulee minun saavan paremmin selvää, kun luettelee kirjaimet. Ei todellakaan. Käytän kuulolaitetta toisessa korvassa, mutta meluisissa tiloissa en pysty käyttämään, kun ääni hajoaa.

Vierailija

Minä olen ymmärtänyt, että huoli-ilmo on sitä varten, jos ihminen ei pysty asumaan omassa kodissa. Esim. ei osaa syödä tai eksyy. Ei kai ketään pysty lääkäriin pakottamaan tai ottamaan kuulolaitetta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Huoli-ilmoitus

Mene lääkäriin mukaan, kerro lääkärille kaikki ongelmat.

Eikös tässä ollut se ongelma, ettei äiti suostu lähtemään lääkäriin eikä siihenkään, että lääkäri tulisi kotiin. Miten se ongelma mahtaa ratketa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Huoli-ilmoitus

Mene lääkäriin mukaan, kerro lääkärille kaikki ongelmat.

Lääkäriin saa täysi-ikäisen ihmisen mukana tulla saattaja, jos hän antaa luvan. Meillä terveysasemalla kysytään aina potilaalta, saako omainen tulla mukana. Ei tänne voi marssia huoneeseen sisään, jos potilas ei anna lupaa. Olen huomannut, että monelle omaiselle tämä Suomen laissa kerrottu asia ei ole sisäistynyt.

Toinen juttu, että lääkäriin voi varata ajan omaisensa pyynnöstä, mutta ei ilman lupaa.

Meillä on lähes viikoittain terveysasemalla tilanteita, joissa potilas ei halua noudattaa lääkärin ohjeita. Esim. ei suostu hakemaan apteekista lääkärin määräämää lääkettä tai ei mene lääkärin suosittelemiin lisätutkimuksiin tai kieltäytyy hoidosta. Sekin on potilaan oikeus.

Pakkohoitolainsäädäntö on hyvin tiukka. Käytännössä Suomessa hyvin harvoin pakotetaan mihinkään hoitoon, ja jos pakkohoitolähete laitetaan, se on lähinnä psykiatrisella puolella, jossa henkilö on akuutissa vaarassa tai aiheuttaa toisten henkilöiden henkeen kohdistuvaa uhkaa.

Vierailija

Meillä oli sama tilanne. Paheneva muistisairaus ja totaalinen kieltäytyminen avusta ja lääkäriinmenosta. Tehtiin se huoli-ilmoitus ja tilattiin kotihoidon arviokäynti. Ei päästänyt näitä sisään.
Käytiin hänen luonaan sen jälkeen pari kertaa viikossa, asutaan eri paikkakunnilla. Sitten kerran oli kaatunut ja kutsuttiin ambulanssi, sairaalassa yli kuukausi. Onneksi alkoi olla se muistisairaus edennyt niin, että kotiutumisen jälkeen saatiin toimimaan kotihoito, ei enää vastustellut.
Tuo itsemääräämisoikeus on monissa tapauksissa ihan vitsi vain, toimii usein mielenterveyspotilailla ja muistisairailla vanhuksilla täysin omaa etua vastaan, kun ymmärrys ei toimi. Edunvalvontaakaan ei saa hoidettua kun DVV:llä on kuukausien jonot eikä edes lääkärintodistusta saa kun ei vanhus suostu lääkäriin.
Ei taida auttaa muu kuin odottaa, että jotain sattuu. Valitettavasti.
On tämä hieno maa.

Vierailija

Äitini oli samanlainen. Saatiin hommattua palvelua, kuulolaite, turvaranneke, kotihoitoa jne. Isä hoiti 24/7. Lääkäriin ei suostunut lähtemään jne. Oli rankkaa aikaa. Meille kävi huonosti. Äidin ongelmiensa kieltäminen johti äidin kuolemaan. Vieläkin mietitään, että mitä olisi voinut tehdä toisin. Ei kai mitään.

Vierailija

Ikääntyneet kaatuilee, näin se vaan on. Sadat mummot ja papat oottelee nytkin lonkkaleikkausta, kun on tullut pyllähdettyä.

Huimaukseen vaikuttaa moni asia, mutta ikääntyessä yksinkertaisesti tasapainoaisti myös heikkenee.

Suostusiko ap:n äiti käyttämään esim rollaattoria?

Ette saa syytettä heitteillejätöstä, äitisi saa kuitenkin itse päättää asioistaan, kunnes lääkäri kirjoittaa toisenlaisen lausunnon.

Onko ap:n kunnassa neuvontaa ikäihmiselle ja heidän omaisille? Voit soittaa sinne ja purkaa mieltäsi.

Vierailija

Et sinä ole velvollinen huolehtimaan hänestä eikä kukaan muu. Aikuisella on oikeus kieltäytyä hoidosta.
Älä siis riitele vaan anna äitisi elää omaa elämäänsä niin kuin haluaa.

Vierailija

Kokemuksesta annan vinkin, tosin oma vanhempi ei ihan noin jääräpäinen ollut mutta välillä kieltäytyi lääkäriin menosta. Me lapset yksinkertaisesti sanottiin että jos et lääkäriin suostu niin meille on täysin turha sitten soitella jos olo on huono, käsi ei toimi (tulehdus) tai kaadut ja loukkaat itsesi. Mitä vaivoja nyt milloinkin oli. Ja jos alussa soitti ja valitti jotain, me todettiin puhelimessa vain että vai niin ja todettiin että ei voida asialle mitään.

Kuulostaa kylmältä mutta sitä se ei ollut. Huolehdittiin silti ja käytiin usein. Me emme vaan piitanneet jos omalla jääräpäisyydellään teki asiat vaikeiksi. Aika pian kyllä hoksasi ettei kannata leikkiä marttyyriä ja me ollaan tosissamme. Joten asiat alkoi sujumaan ja vanhempi lähti lääkäriin aina kun tarve oli.

Et sä vastuuseen joudu vaikka et äitisi pillin mukaan menisi, jos on täysjärkinen niin itse on vastuussa toiminnastaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama tilanne. Paheneva muistisairaus ja totaalinen kieltäytyminen avusta ja lääkäriinmenosta. Tehtiin se huoli-ilmoitus ja tilattiin kotihoidon arviokäynti. Ei päästänyt näitä sisään.
Käytiin hänen luonaan sen jälkeen pari kertaa viikossa, asutaan eri paikkakunnilla. Sitten kerran oli kaatunut ja kutsuttiin ambulanssi, sairaalassa yli kuukausi. Onneksi alkoi olla se muistisairaus edennyt niin, että kotiutumisen jälkeen saatiin toimimaan kotihoito, ei enää vastustellut.
Tuo itsemääräämisoikeus on monissa tapauksissa ihan vitsi vain, toimii usein mielenterveyspotilailla ja muistisairailla vanhuksilla täysin omaa etua vastaan, kun ymmärrys ei toimi. Edunvalvontaakaan ei saa hoidettua kun DVV:llä on kuukausien jonot eikä edes lääkärintodistusta saa kun ei vanhus suostu lääkäriin.
Ei taida auttaa muu kuin odottaa, että jotain sattuu. Valitettavasti.
On tämä hieno maa.

Missä maassa on asiat paremmin? Kerro se ennenkuin alat Suomen järjestelmää haukkua. Missään maassa ei voi pakottaa ihmistä ottamaan kuulolaitetta. Monessa maassa ei edes ole mitään kotihoitoa olemassa, ne on omaiset, jotka hoitaa!

Kun meidän mummi sairastui Alzheimerintautiin Espanjassa asuessaan, ketään ei liikuttanut pätkän vertaa. Se maa on byrokratian ja paperien pyörittelyn kehto. Mummin rahoilla palkattiin kotiin hoitaja, joka kävi antamassa lääkkeet, kunnes ei enää käynytkään. Aina jotain: kurkku kipeä, poika pitää viedä lääkäriin, bussi ei kulje jne. Viranomaisilta Espanjassa ei saatu mitään apua, ei yhtään mitään. Siivooja kävi varastamassa esim. ruokaa ja rahaa. Sekin tuli ilmi, kun enoni kävi lomamatkalla siellä ja seurasi, mitä tapahtuu. Mummi haettiin lopulta Suomeen ja valitettavasti ainut vaihtoehto oli palvelutalopaikka. Myöhemmin sen sisällä siirtyi muistisairaiden ryhmäkotiin. Ilman Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää olisi jäänyt ilman mitään apua.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla