Lue keskustelun säännöt.
Mitä et olisi valmis luopumaan/tekemään rakkauden vuoksi?
07.09.2021 |
Jos löytäisit unelmien täydellisen miehen/naisen ja rsalamarakastuisit, niin mikä asia olisi silti sellainen asia, minkä vuoksi et olisi valmis tekemään tai olisi valmis luopumaan rakkauden vuoksi? Asia, joka menisi parisuhteen edelle.
Olemassa olevista lemmikeistä ja lapsista luopumista ei lasketa, kun ovat niin ilmeisiä.
Aloitan: Koska olen ollut jo kerran naimisissa ja tiedän mitkä asiat minulle on toimivan parisuhteen kannalta kaikkein tärkeimmät ominaisuudet, niin vastaan, että yhteiset mielenkiinnon aiheet. Oma parisuhde kaatui siihen, että vietimme kaiken vapaa-ajan erillään, kun kumpikaan ei viihtynyt toistensa harrastuksissa. Meillä ei oikein ollut mitään muuta yhteistä kuin lapset ja melkein samaammatti. Olimme naamakaksoset ja tienasimme melkein saman verran. Kaipasin avioliitossa aina ihmistä, joka tulisi kanssani mukaan konsertteihin (ihan mihin vaan), mökille, pyöälenkille, jne. Miehen harrastukset olivat aivan jotain muuta. Patikoi ja rassasi mopoa. Yhteislomista tuli aina riitaa. Mitä tehdään yhdessä ja loppuvaiheessa emme enää edes yrittäneet sopia mitään yhteistä.
Kommentit (47)
Kysymys on vähän outo, koska eihän tunne edes syvenisi rakkaudeksi, jos olisi isoja keskinäisiä eroja tarpeissa, elämäntavoissa tms.
Mutta en olisi valmis luopumaan vapaudesta matkustella yksin(kin), erillisistä rahoista (yhteiset kulut maksetaan 50/50) ja siitä, että molemmat hoitavat itse suhteet omiin ystäviinsä ja sukulaisiinsa eikä toisella ole velvollisuutta osallistua tapaamisiin tai yhteydenpitoon tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea kuvitella että pystyisin täysin rakastumaan jos kokisin että jostain tärkeästä on luovuttava.
Omasta urasta en luovu toisen ihmisen takia. Se on minun työ, toimeentuloa ja elämäntapa. Silti elämässäni on paljon muitakin asioita. Mutta tuosta en luopuisi.
Rakastumisen vai rakkauden vuoksi? Vissi ero. Hyvä kun tuo lapsi-juttu on rajattu pois niin tukee vähän tiiviimpää.
Vain rakastumisen vuoksi en olisi valmis tekemään paljoakaan muuta takin nauttimaan tuotteesta. En nyt tahallani antaisi tunteen palaa loppuun ja kuolla, mutta pelkän rakastumisen perässä en alkaisi elämääni kauheasti muuttamaan, unelmia ja tavoitteita, ne tahtoisin pitää. Terveessä suhteessa se ei olisi mahdottomuus. Rakkaudesta olisi valmis sitten vaikka mihin. Kun on syvemmin sitouduttu ja luotu erityislaatuinen suhde. Vähättelemättä rakastumista, se vain ei läheskään aina kestä juuri kummempia haasteita yhdessä tai ulkopuolelta. Toki rakastumisessa on se hassu juttu, että unelma toisesta voimistuu, mitä enemmän välillenne tulee esteitä. Tai sitten se ei olekaan enää rakastumista eikä varsinkaan rakastumista. Mutta rakastaessani toista ei kyllä haittaa vaikka ei tehdä kaikkea yhdessä tai mies rassaisi prätkiä tms... Tosin harkitessaan mihin olisi valmis rakkauden vuoksi ap taisi juuri puhua rakastumisesta. En minäkään alkaisi muuttamaan elämääni kovin paljon sen eteen. Mitä jos suhde ei syvene rakastamiseksi vaan rakastuminen vain hiipuu? Sitten jaat elämäsi moponrassaajan kanssa, jota et arvosta omana itsenään ja jonka kanssa et tunne yhteenkuuluvuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on vähän outo, koska eihän tunne edes syvenisi rakkaudeksi, jos olisi isoja keskinäisiä eroja tarpeissa, elämäntavoissa tms.
Mutta en olisi valmis luopumaan vapaudesta matkustella yksin(kin), erillisistä rahoista (yhteiset kulut maksetaan 50/50) ja siitä, että molemmat hoitavat itse suhteet omiin ystäviinsä ja sukulaisiinsa eikä toisella ole velvollisuutta osallistua tapaamisiin tai yhteydenpitoon tms.
Tottakai kaksi erilaista voi rakastaa toisiaan. Pitää vain olla kunnioitusta. Kaikki eivät voiai rakastaa erilaista,
Minua on aina ällöttänyt se biisi jossa lauletaan ”otan sinun uskontosi jos sä tahdot niin”. En ikinä voisi tuota tehdä enkä haluaisi että kukaan minunkaan vuoksi luopuisi omastaan tmv. Jotenkin niin merkittävä asia itselleni että jos tuollaista muuttaisi toisen tähden, ei olisi enää sama ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suostuisi muuttamaan maalle. Tarvitsen kaupungin äänet, ihmiset ja tunnelman ympärilleni
En luopuisi mistään. Mä joko kelpaan tälläisenä, kuin oon tai lähteköön käpälämäkeen. Vaikea rakastaa ketään, joka vaatii muuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kompromissejä voi tehdä, ja parisuhteessahan niitä kyllä molemminpuolin tehdäänkin, mutta että luopuminen jostain? Miksi? Ei harrastusten tarvitse samoja ollakkaan, ainakaan kaikkien, mutta jos ei ole mitään yhteistä, niin sitten pitää miettiä että rakkauden kohde oikea.
Mistään arvoistani/periaatteistani en luopuisi. Samalla joutuisin luopumaan myös itsekunnioituksestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirista en luopuisi. Tosin ei se toiselta osapuolelta olisi rakkautta jos sellaista vaatisi.
Lapsia en sietäisi, tosin en lapselliseen rakastuisikaan.
En suostuisi elämään arvojeni vastaisesti.
Todellisuudessa en muuttaisi mitään. Olen mikä olen ja jos en kelpaa tällaisena, niin ei ole syytä aloittaa parisuhdetta kanssani. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suostuisi luopumaan työstäni vaikka miehen varallisuus sen sallisi.
En luopuisi mistään itselleni merkityksellisestä ja tärkeästä. Näitä asioita ovat mm. itsenäisyys ja mahdollisuus päättää omista asioista, ura/työpaikka ja omat tulot, perhe, ystävät, harrastukset, omat mielipiteet, arvot, ihmisarvo yms.
Toisin sanoen en siedä minkäänlaista kontrollointia ja rajoittamista puolison taholta, osaan kyllä päättää omat asiani ja seurani itse.
Minäkin olen kerran eronnut, ja mitä silloin parisuhteesta opin on tämä: rakkaus antaa toiselle täyden vapauden.
Aiemmassa avioliitossani teimme kaiken yhdessä, myös liki kaikki harrastukset, vaikka minua ei miehen harrastukset oikein kiinnostaneetkaan. Ei, ei sen niin pidä mennä.
Jos siis mies pyytäisi minua luopumaan jostain, niin se ei olisi rakkautta. Sen puoleta kysymys on absurdi. Ne asiat taas, mistä itse voisin luopua, niin ne riippuvat monesta eri tekijästä. Ei niihin ole yksiselitteistä vastausta.
Vierailija kirjoitti:
En luopuisi mistään. Mä joko kelpaan tälläisenä, kuin oon tai lähteköön käpälämäkeen. Vaikea rakastaa ketään, joka vaatii muuttumaan.
Mä ajattelen, että ihmisellä on aina kehittymisen varaa ja huonojakin puolia niiden hyvien puolien vastapainona.
Itse ainakin olen hyvinkin epätäydellinen ja mielestäni suhteessa tulee tehdä myös kompromisseja puolin ja toisin.
Olisipa kamala olla ihmisen kanssa, joka pitää itseään kaikin puolin täydellisenä.
Kyllä mä etsin ja haluan ihmisen heikkouksineen ja kaikessa epätäydellisyydessään, en mä mitään jumalan kuvaa halua. Ahdistaa ajatellakin sellaista.
Liharuoasta luopuminen, tosin voisin kyllä radikaalisti vähentää lihansyöntiä mut nollalinjalle en lähtis.
Rakastuminen ei ole aina Rakkautta.
Rakkaus ei ole täyttä rakkautta, jos on jotain mikä on enemmän rakkautta. Silloin se missä rakkautta on vähemmän ei ole täyttä rakkautta.
Rakastumisella ei ehkä täyttä rakkautta löydy.
Rakkauden vuoksi tekisin kaiken. Aidon rakkauden vuoksi. Rakkauden.