Tajusin, miksi pelkään, jos ovikello soi. Maalla-asumistrauma.
Kun olin lapsi, jäin joskus yksintai sisarusten kanssa kotiin kauppareissujen tms. ajaksi. Aika usein, oikeastaan kummallisen usein meille tuli aina silloin joku vieras auto pihaan. Ovet (etu- ja takaovi) oli lukossa, ja meitä oli kielletty avaamasta ovea, jos joku tulee. No, se tulija soitti ovikelloa, mutta ei avattu. Okei, ei siinä mitään, jos olisi sitten lähtenyt pois, mutta nää tyypit sen jälkeen, jos ovea ei avattu, kiersi talon ja tuli siihen terassin ovelle ja kurkisteli sisälle ikkunoista! Tämän takia otin tavaksi mennä aina piiloon johonkin pöydän alle, jos joku tuli pihaan. En halunnut, että se näkee mut. Usein nämä kävijät jäi sinne pihaan pidemmäksi aikaa pyörimään. En tiennyt keitä olivat, ehkä jotain isän tuttuja jotkut mutta myös erilaisia pölynimurikauppiaita yms. Elettiin siis aikaa ennen kännyköitä.
.
Vielä nykyäänkin, jos ovikello soi, mä meen kauhusta kankeaksi ja alan tähyillä piilopaikkaa ja meen pois ikkunan edestä. Mutta eihän nyt kaupungissa kukaan tuu seuraavaksi kurkkimaan sisälle, jos ovea ei avata, vai? Ja joo, en avaa ovea tuntemattomille edelleenkään.
.
Onko muilla vastaavia traumoja? Onko muille tultu kurkkimaan sisälle, jos ovea ei avata?
Kommentit (15)
Mun on aivan pakko kertoa tähän, että asun maalla, ja täällä ei ole yleensä ihmisillä ovikelloja. Miksihän? Ei meilläkään, aluksi ajattelin, että kyllä mä sellaisen hankin, mutta en tiedä, mitä sellaisella tekisi (ok, tämä on nyt karrikoitua). Eilen kävin yhdessä tilaisuudessa erään puolitutun kotona ja heillä oli ovikello. Pähkäilin hetken aikaa, että pitääköhän mun nyt soittaa tuota vai ei. En soittanut :D
Unohtui mainita, että tää oli kans 90-luku mistä aloituksessa puhutaan. Silloin kierteli ainakin maaseudulla kaikkia ihme kauppiaita ja puolalaisia vesilasin pyytäjiä.
ap
Meillä kanssa pikkukylässä kiersi taulu-, imuri-, matto-, vakuutusmyyjiä. Mitä milloinkin.
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 21:57"]
Kun olin lapsi, jäin joskus yksintai sisarusten kanssa kotiin kauppareissujen tms. ajaksi. Aika usein, oikeastaan kummallisen usein meille tuli aina silloin joku vieras auto pihaan. Ovet (etu- ja takaovi) oli lukossa, ja meitä oli kielletty avaamasta ovea, jos joku tulee. No, se tulija soitti ovikelloa, mutta ei avattu. Okei, ei siinä mitään, jos olisi sitten lähtenyt pois, mutta nää tyypit sen jälkeen, jos ovea ei avattu, kiersi talon ja tuli siihen terassin ovelle ja kurkisteli sisälle ikkunoista! Tämän takia otin tavaksi mennä aina piiloon johonkin pöydän alle, jos joku tuli pihaan. En halunnut, että se näkee mut. Usein nämä kävijät jäi sinne pihaan pidemmäksi aikaa pyörimään. En tiennyt keitä olivat, ehkä jotain isän tuttuja jotkut mutta myös erilaisia pölynimurikauppiaita yms. Elettiin siis aikaa ennen kännyköitä. . Vielä nykyäänkin, jos ovikello soi, mä meen kauhusta kankeaksi ja alan tähyillä piilopaikkaa ja meen pois ikkunan edestä. Mutta eihän nyt kaupungissa kukaan tuu seuraavaksi kurkkimaan sisälle, jos ovea ei avata, vai? Ja joo, en avaa ovea tuntemattomille edelleenkään. . Onko muilla vastaavia traumoja? Onko muille tultu kurkkimaan sisälle, jos ovea ei avata?
[/quote]Joo on tultu kurkkimaan ikkunoista. Eka kerroksessa asuttiin. Pelättiin sairaasti ja ryhmittiin eteiseen piiloon. Jotain isän firman asiakkaita olivat.
Onko tää ikkunoista kurkkiminen maalaisten tapa? Mä itse ajattelin, että se on jotain yliuteliaisuutta, mutta toisaalta ihan hämäräveikkojen hommaa. Jos ovea ei avata, niin miksi pitää mennä kurkkimaan sisälle? Tästä mulle on jäänyt sellanenkin kammo, että jos ovikello soi, ja sisällä on valot ja kuuluu elämän ääniä, mutta ei avata. Nimittäin nää sisällekurkkijat varmaan hakikin sitä että ne näkis jonkun ja siksi oli ainut keino olla piilossa, ja esittää ettei kotona oo ketään. Mua hirvittää olla avaamatta ovea jos valot ja liike kielii, että ollasn sisällä. Sittenhän ne tietää, että siellä ollaan ja seuraavaksi ne tulee ikkunaan kopistelemaan.... :( ap
Vähän ot, mut kiertelee ne kauppiaat vieläkin maalla. Musta tuo on ahdistavaa, kun on päivällä yksin kotona ja lähin naapurikin näkö- ja kuuloetäisyyden ulkopuolella. Nimim. vähän aikaa sitten maalle muuttanut kaupunkilainen..
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 22:33"]
Vähän ot, mut kiertelee ne kauppiaat vieläkin maalla. Musta tuo on ahdistavaa, kun on päivällä yksin kotona ja lähin naapurikin näkö- ja kuuloetäisyyden ulkopuolella. Nimim. vähän aikaa sitten maalle muuttanut kaupunkilainen..
[/quote]
Kiertelee niitä. Kaiken maailman imurikauppiaita, ihan oikeasti! Aika harvoin onneksi, mutta kuitenkin. Ja sitten on näitä ulkomaalaisia, jotka kauppaa koriste-esineitä ym.
Oho, mä oon miettinyt miksi mulla aina hyppää sydän kurkkuun, kun ovikello soi. En ole koskaan ajatellut, että olisi tuosta lähtöisin, mutta maalta olen minäkin ja aina välillä tuli jotain tuntemattomia pihaan. En kyllä muista soittelivatko ovikelloa hirveästi. Itse asiassa mun ovikellokammo varmaan tuli niistä 8 vuodesta kun elin ilman tv-lupaa :D
Meilläkin oli lähin naapuri kilometrin päässä ja se lisäsi sitä kammottavuutta. Ja se, kun kyhjötti piilossa ja välillä uskalsi kurkata, että joko se tyyppi on lähtenyt, niin se oli edelleen siellä. Hyi, pelottais vielä näin aikuisenakin. Lapsena vielä enemmän, eikä voinut edes soittaa vanhemmille, tai ei olisi voinut soittaa sitä poliisiakaan itse asiassa, koska lankapuhelin oli siinä ikkunan alla, niin että soittaakseen olisi joutunut sen ikkunastakurkkijan näkyville.
ap
Ovikello maalla on todella epätavallinen. Samoin se, että lapset jätetään lukittujen ovien taakse vanhempien mennessä kauppaan.
Muuten, ei maalaiset kurki ikkunoista vaan ne kaupunkilaiset, jotka luulee, että maalla voi noin tehdä. Meillä on kameravalvonta ja huvitellaan joskus katsomassa, miten lähiseudun kesämökkiläiset käy kurkkimassa kotiimme.
>>Ovikello maalla on todella epätavallinen. Samoin se, että lapset jätetään lukittujen ovien taakse vanhempien mennessä kauppaan.
.
Miten niin? Maallako voi vaan lompsia sisälle ilman mitään ilmoitusta ja ovikello siksi tarpeeton? Vai pitääkö maalla olla joku sianpääkolkutin? Ei siinä ollut mitään outoa että jäätiin yksin kotiin, ei ainakaan ysärillä maalla.
ap
Nykyään ne ei tyydy kurkkimaan ikkunoista, vaan kokeilee josko ovet auki. Kerran oli yksi ulkomaalainen oven takana soittamassa ja minä seisoin hiljaa toisella puolella pitämässä lapsia etteivät mene ovelle.
Kun en avannut tämä hyväkäs avasi itse ja astui sisään, kunnes hoksasi minut ja sanoi ei, nyt ulos, aika rivakasti lähti!
Itse en asu maalla, mutta mummoni asui. Hänellä oli jostain syystä tapana, että jos joku tuntematon tulee ovelle niin mummo kiertää kellarin oven kautta ulos ja tulee sitä kautta kysymään, mitä hakevat. Kerran sitten talvella oven takana oli kai lunta tai ovi oli turvonnut kiinni tms. Mitä tekee mummo 90 v? Kiipeää kellarin ikkunasta ulos :D
Ei sitä kyllä pelottanut. Eikä muakaan, kun tuo mielikuva mummosta pistää aina hymyilyttämään kun tuntematon on ven takana! Tuolla ikkuna-kerralla taisi olla nimenomaan puolalainen vesilasinpyytäjä kyseessä.
Hitto miten härskiä porukkaa! Mä kyllästyin keskisuomessa ihan landella siihen, että jos joku vessapaperia kauppaava koululaisten lauma huomasi, että auto oli mökin pihassa, niin ovea piti tulla rykimään ja sen taakse huutamaan niin kauan että joku tuli avaamaan. Kiva kun oli miehen kanssa hommat kesken kun koululainen tulee ikkunoiden taakse kyttäämään miksei kukaan tuu ovelle..:/ Ihmettelen myös kuskina olevia aikuisia, miksei voinut toppuutella niitä pentuja sitten yhtään.
Jehovat -90 luvulla