Olen 30v. kuuden lapsen äiti
lapset on 10, 9, 7, 5, 4 ja vajaa 2. Haluatko kysyä jotain. Vastaan vain asiallisiin kysymyksiin
Kommentit (82)
Ihana lukea suht asiallista keskustelua :) Kaikkea hyvää ap!
T. nuori vl 7 lapsisesta perheestä
Oletko synnyttänyt kaikki lapset alakautta ja oletko imettänyt pitkään? Minkälaisia ruokia syötte yleensä ja paljonko menee rahaa kuussa ruokaan?
Onko kaikki lasten nimet raamatusta?
Löystykö paikat kun noin monta paukahtanut pihalle pienessä ajassa?
Auttaako miehesi yhtään lastenhoidossa vai velvotatko mukulasi hoitamaan sisaruksiaan?
Olet kuin oma äitini 40 vuotta sitten. Paitsi että ei oltu lestadiolaisia ja kuusi lasta kolmekymppisellä oli siihen aikaan aika normaali juttu. Nykyään sellaista jaksetaan ihmetellä.
Miksi lopetat imetykset noin varhain, 10kk? Miksi teette lapset noin pienillä ikäerolla vaikka on varsinkin lapsen etu saada olla "vauva" useamman vuoden ilman että tarvitsee luovuttaa sitä paikkaa heti uudelle tulokkaalle? Vanhemmatkin jaksaisivat paremmin. Miten annat lapsille yksilöllistä ja kahdenkeskistä huomiota ja aikaa?
Pärjäisittekö taloudellisesti ilman lapsilisiä ja kotihoidontukea? Mitä harrastuksia lapsillanne on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa harrastaa kouluikäisinä? Esim maksullista urheilua / musiikkia ym?
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 09:09"]Sulla ei ilmeisesti ole minkäänlaista koulutusta eikä työkokemusta. Kun lapset on tehty ja nuorimmatkin menee kouluun, niin mitä teet sitten? Todennäköisesti tuolloin olet jo noin 50v - viisikymppinen ilman koulutusta ja työkokemusta... Et todennäköisesti ikinä pääse töihin. Mitä ajattelet siitä, vai eikö sinua yhtään häiritse että olet koko ikäsi muiden elätettävänä? Entä jos miehesi päättää lähteä, sä jäät ihan tyhjän päälle. [/quote] Minä en ainakaan ikinä tekisi töitä jos ei tarvitsisi. Kuulostaa kauhealta "et todennäköisesti ikinä PÄÄSE töihin". Mä oon ainakin joutunut töihin... Kaikille työnteko ei ole elämän tärkein asia. Pitäis varmaan itsekin alkaa tehdä lapsia.
[/quote]
Pitääkö kaiken olla elämän "tärkein asia" että sitä voi arvostaa? Jos sä et pääse töihin, niin sehän tarkoittaa sitä, että sulla ei ole mitään taitoja joista joku olisi valmis maksamaan. Sinä et kykene elättämään itseäsi, vaan olet täysin muiden armeliaisuuden varassa. Et pysty aidosti päättämään asioistasi itse. Siksi minä pääsen töihin enkä joudu.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:16"]Täytyyx kaikkie isoje perheitte olla aina lestoi? Mun luokalla on yks, jolla on 10 sisarusta. Ne ei ees kuulu kirkkoo. Eikä myöskää oo mitää sossupummei vaan ihan työssäkäyvii ihmisii.
[/quote]
Heh ja ikää oli?
Sulla ei ilmeisesti ole minkäänlaista koulutusta eikä työkokemusta. Kun lapset on tehty ja nuorimmatkin menee kouluun, niin mitä teet sitten? Todennäköisesti tuolloin olet jo noin 50v - viisikymppinen ilman koulutusta ja työkokemusta... Et todennäköisesti ikinä pääse töihin. Mitä ajattelet siitä, vai eikö sinua yhtään häiritse että olet koko ikäsi muiden elätettävänä? Entä jos miehesi päättää lähteä, sä jäät ihan tyhjän päälle.
Miten koet ap sen, kun lestadiolaisuudessa sanotaan olevan "panemispakko", millä tarkoitetaan sitä, että ehkäisykiellon lisäksi ei saa pitää selibaattia silloin, kun haluaisi pitää taukoa lastenteossa. Miten koet tämän yhteisön pakon?
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:16"]
Täytyyx kaikkie isoje perheitte olla aina lestoi? Mun luokalla on yks, jolla on 10 sisarusta. Ne ei ees kuulu kirkkoo. Eikä myöskää oo mitää sossupummei vaan ihan työssäkäyvii ihmisii.
[/quote]
Ei täydy, eikä olekaan. Olen kahdeksan lapsen (2-20v) vuorotyötä tekevä äiti. Kovasti ihmiset tuntevat tarvetta arvostella elämäämme. Kaikki lapset on haluttu ja toivottu, ilman uskontoa. Paljon olen saanut mutta paljon olen myös menettänyt, yhden lapsen hautaan kantanut.
Hyvä kumminkin, että näitä himoporsijoitakin löytyy, muuten velat suistaisivat Suomen turmion tielle.
Anteeksi en ole ehtinyt vastata ja nytkin minulla on tässä vain hetki aikaa. Olen kirjoittanut ylioppilaaksi, mutta sen jälkeen ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Töitä en ole tehnyt ekan lapsen syntymän jälkeen. Tätä ennen vain kesätöitä ja pari pätkää yksityisen hoidontuella isoissa perheissä ns.äidin apuna
Mieheni on diplomi-insinööri ja hän on ollut aina töissä, on minua jonkun vuoden vanhempi.
Teen itse ruoat, usein keittoja ja leipää leivon pari kolme kertaa viikossa, ainakin kerran tulee tehtyä jotain pullaa tai piirakkaa, usein enemmänkin. Lasten kanssa tulee paljon askarreltua, isommat varsinkin nauttii käsillä tekemisestä
sp
Jos mies lähtis/kuolisi niin sitten olisin yh ja hoitaisin lapset. Tiedän, että pärjäisin, nämä on mun lapset ja olen vastuussa 100% heistä ja he on mulle kaikista tärkeintä elämässä. Joka päivä koen kiitollisuutta lapsistani. Olen raskaana rv22
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 09:09"]Sulla ei ilmeisesti ole minkäänlaista koulutusta eikä työkokemusta. Kun lapset on tehty ja nuorimmatkin menee kouluun, niin mitä teet sitten? Todennäköisesti tuolloin olet jo noin 50v - viisikymppinen ilman koulutusta ja työkokemusta... Et todennäköisesti ikinä pääse töihin. Mitä ajattelet siitä, vai eikö sinua yhtään häiritse että olet koko ikäsi muiden elätettävänä? Entä jos miehesi päättää lähteä, sä jäät ihan tyhjän päälle.
[/quote]
Minä en ainakaan ikinä tekisi töitä jos ei tarvitsisi. Kuulostaa kauhealta "et todennäköisesti ikinä PÄÄSE töihin". Mä oon ainakin joutunut töihin... Kaikille työnteko ei ole elämän tärkein asia. Pitäis varmaan itsekin alkaa tehdä lapsia.