Tyhmä kysymys antibiooteista
Siis aina sanotaan, että antibioottikuuri pitää syödä loppuun jottei kehity antibioottiresistenttejä kantoja mutta eikö se mene juuri toisin päin? Tai siis jos tapan kaikki muut bakteerit kuin ne antibioottiresisitentit, niin sittenhän niillä on tilaa lisääntyä kun eivät joudu kilpailemaan elintilasta muiden bakteerien kanssa. Miten selitätte tämän?
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 15:51"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 15:30"]
"Tulikasteen"? Voisitteko käyttää sanoja joilla on jokin yleisesti hyväksytty merkitys? Miten ne bakteerit jotka eiövt ole antibioottiresistenttejä kehittävät sen antibioottiresistenssin?
[/quote]
Aikaisemmin lääkkeelle herkän bakteerin muuttuminen vastustuskykyiseksi kyseistä lääkettä kohtaan johtuu bakteerin perintötekijöissä tapahtuvista muutoksista eli mutaatioista, jotka aiheuttavat bakteerin aineenvaihdunnassa lääkkeen tehoa heikentäviä muutoksia. Osa muutoksista on satunnaisia, mutta on olemassa viitteitä myös siitä, että käytössä ollut lääke voi vaikuttaa vastustuskykyä lisäävien muutosten syntyyn - tätä siis tarkoittaa se "tulikaste". Lääkityksen aikana vastustuskykyiseksi muuttuneella bakteerikannalla on paremmat mahdollisuudet lisääntyä kuin lääkkeelle herkillä bakteereilla. Eli käy se klassinen "survival of the fittest", oloihin sopeutuneimmat eli antibioottia kestävämmät lisääntyvät ja tulevat vallitsevaksi infektion aiheuttajaksi.
[/quote]
Niin, tätähän minä sanoin. Eli kun tapetaan kaikki bakteerit ja kuten sanoit mutaatioiden määrä on lisääntynyt, niin jäljelle jää ne jotka ovat selvinneet hengissä kuurista eli ne antibioottiresistentit jotka pääsevät lisääntymään vapaasti koska eivät joudu taistelemaan elintilasta muiden bakteerien kanssa.
[/quote]
Ei. Ei vaikka ruttobakteeri taistele elintilasta ruttobakteerin kanssa. Mutta jos syöt antibiootteja niin ne heikot ruttobakteerit kuolevat ja sitä kestävät lisääntyy. Jolloin kohta kaikki ruttobakteerit ovat immuuneja sille antibiootille.
Mutta ongelma on laajempi. Sillä antibiootti ei vaikuta vain siihen yhteen bakteeriin. Ihmisessäkin on paljon bakteereja. Ne ovat normaalisti vaarattomia kun niitä on oikea määrä ja oikeassa paikassa. Mutta kun syö liikaa antibiootteja niin tappaa myös näitä bakteereja. Koska niitä ei voi tappaa kokonaan (eikä tosiaankaan halua) niin vahvimmat jää henkiin.
Sitten jos esim väärää bakteeria pääsee väärään paikkaan (esim. virtsatietulehduksissa) niin bakteeria ei olekkaan enää kovin helppo tappaa. Se kun on tullut immuuniksi niille antibiooteille mitä olet syönyt.
Antibiootit pyritään valitsemaan niin, että ne tappaisivat mahdollsimman vähän muita kuin taudinaiheuttajaksi todettua bakteeria. Tämä taudinaiheuttaja täytyy kuitenkin saada nuijittua kokonaan pois hengitä, jotta siitä ei jäisi heikentyneitä, mutta uudelleen virkoavia bakteereja elimistöön, jotka olisivat mutatoituneet. Bakteerit voivat omia geenejä tosiltaan näissä mutaatioissa. Heikon sisälle pääsee helpommin.
Antibioottikuurin jälkeen toivotaan, että jäljelle jäi riittävästi erityyppisä kilttejä siis ei taudinaiheuttaja bakteereja, että niiden välille syntyisi uudestaan tasapaino eli määrät olisivat tasapainissa keskenään ja ne suojelisivat ihmistä taudinaiheuttajabakteerien tarttumiselta. Antibioottikuurin aikana ja jälkeenkin on hyvä nauttia maitohappobakteerivalmistetta auttamaan suolistoa, jossa suurin osa bakteereista ihon lisäksi ihmisessä elelee, saavuttamaan em tasapainon.
Syö vaan ne pillerit ja ole hiljaa..
Kun syöt antibiootit loppuun, ei pääse syntymään lääkkeelle immuunia eli vastustuskykyistä bakteeria.
Jos lopetat kuurin kesken, syntyy bakteereja joihin lääke ei tehoa. Ja kun se sairastuttaa sinut ja läheisesi, toivot että olisit vain tyhmiä kyselemättä syönyt karamellisi.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 17:00"]
Syö vaan ne pillerit ja ole hiljaa..
[/quote]
Miksi pitäisi olla hiljaa?
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 16:56"]
Antibiootit pyritään valitsemaan niin, että ne tappaisivat mahdollsimman vähän muita kuin taudinaiheuttajaksi todettua bakteeria. Tämä taudinaiheuttaja täytyy kuitenkin saada nuijittua kokonaan pois hengitä, jotta siitä ei jäisi heikentyneitä, mutta uudelleen virkoavia bakteereja elimistöön, jotka olisivat mutatoituneet. Bakteerit voivat omia geenejä tosiltaan näissä mutaatioissa. Heikon sisälle pääsee helpommin.
Antibioottikuurin jälkeen toivotaan, että jäljelle jäi riittävästi erityyppisä kilttejä siis ei taudinaiheuttaja bakteereja, että niiden välille syntyisi uudestaan tasapaino eli määrät olisivat tasapainissa keskenään ja ne suojelisivat ihmistä taudinaiheuttajabakteerien tarttumiselta. Antibioottikuurin aikana ja jälkeenkin on hyvä nauttia maitohappobakteerivalmistetta auttamaan suolistoa, jossa suurin osa bakteereista ihon lisäksi ihmisessä elelee, saavuttamaan em tasapainon.
[/quote]
Nuo mutatoituneet tai lateraalisessa geeninsiirrossa matskua saaneet bakteerit eivät ole millään tavoin heikentyneitä, vaan ihan elämänsä voimissa. Tiettyä bakteeria ei useinkaan saada täysin pois, vaan vähennettyä määrä niin pieneen, että oma immuunijärjestelmä ehtii ajan tasalle ja normaalifloora pääsee taas vallalle. Esim. suolistoinfektioita aiheuttavat bakteerit ovat tyypillisesti tällaisia, esim. C. difficile, "sairaalaripuli", joka leimahtaa usein aina uudelleen ja uudelleen vallalle antibioottikuurien aikana ja vaatii oman, tietyn ab:nsä mennäkseen taas omalle paikalleen suoliston ekosysteemissä, jotta potilas saadaan oireettomaksi.
"Heikon sisälle pääsee helpommin". Höpsis, bakteerit, ihan hyvinvovat bakteerit ottavat jatkuvasti geenimateriaalia sisäänsä, se on niiden elämää ja ne päättävät siitä transduktiota lukuun ottamatta itse.
Antibioottikuurin aikana nautitut maitohappobakteerit eivät auta yhtään mitään, koska ne ovat hyvin herkkiä kaikille ihmisillä käytetyille antibiooteille. Ab-kuurin jälkeen niitä voi ottaa, mutta vaikutuksen on todettu olevan pääosin tuotteen valmistajaa hyödyttävää. Saccharomyces boulardii -valmisteet tehoavat hyvin antibioottiripuliin kuurin aikana, koska eivät ole bakteereita vaan aitotumaisia joihin eivät antibiootit vaikuta. Itse otus mm. tuottaa ja erittää solustaa ulos aineita jotka haittaavat useiden ripulia aiheuttavien bakteerien erittämien yhdisteiden toimintaa, jopa hajottaen joitain bakteeritoksiineja.
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/bakteeri_uhrautuu_toisten_puolesta
Antibioottia hyvin sietävä bakteeri pelastaa heikompansa - omalla kustannuksellaan.
Bakteerit eivät ole itsekkäitä antibioottien vastaisessa sodassa. Yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat, että muutama antibiooteille vastustuskykyinen patogeeni voi suojella koko yhdyskuntaa, vaikka pelastusoperaatio nielee niiltä paljon energiaa.
Tähän asti on ajateltu, että antibioottiresistenssi leviää siten, että jokin bakteeri mutatoituu sietämään antibioottia ja lisääntyy, kun taas vastustuskyvyttömät kuolevat pois.
Nyt Naturessa julkaistu tutkimus paljastaa, että antibioottia sietävät bakteerit harjoittavat populaatiotason altruismia. Antibiootit saavat nimittäin niille resistentit Escheria coli -bakteerit tuottamaan proteiinia, joka auttaa vastustuskyvyttömiä bakteerinaapureita pysymään hengissä.
Avun antaminen kuitenkin maksaa auttajille itselleen."Ne eivät kasva niin hyvin kuin voisivat, koska ne tuottavat suojamolekyylejä kaikille muille", sanoo tutkimusta johtanut James Collins Bostonin yliopistosta.
Tulos auttaa ymmärtämään, miksi MRSA ja muut superbakteerit ovat niin vaikeita nitistää. "Jatkossa voimme ehkä kehittää lääkkeitä, jotka pysäyttävät apumolekyylien jakeluketjun."
Penisilliini on pelastanut ihmisiä 1940-luvulta lähtien sellaisilta bakteerien aiheuttamilta sairauksilta, jotka olisivat aikaisemmin todennäköisesti johtaneet kuolemaan. Ajan kuluessa bakteerien vastustuskyky antibiootteja vastaan on kuitenkin kasvanut. Ennen toimineista lääkkeistä ei välttämättä ole enää nujertamaan kaikkia bakteerien aiheuttamia sairauksia. Seuraukset voivat olla jopa tappavia. Bestnursingmasters.com listasi vaarallisimpia "superbakteereja".
Staphylococcus aureus
MRSA on superbakteereista ehkä tunnetuin. Se tulee sanoista metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus. Terveellä ihmisellä stafylokokki on aivan tavallinen iholla tai nenän limakalvolla viihtyvä bakteeri, joka voi kuitenkin ihon tai limakalvon vaurioituessa aiheuttaa infektion. Harmittomimpia stafylokokeista johtuvia vaivoja ovat ilman antibiootteja parantuvat, märkänäppylöiden ja paiseiden kaltaiset ihoinfektiot.
Vakavampana stafylokokki voi johtaa esimerkiksi leikkaushaavainfektioon tai keuhkokuumeeseen, joita hoidetaan antibiooteilla. Antibiooteille vastustuskykyisiä stafylokokkeja kutsutaan MRSA:ksi. Koska MRSA saa helposti yliotteen sairaasta ihmisestä, se voi kylvää paljon tuhoa sairaaloissa ja hoitokodeissa. Bestnursingmasters.com ja Medpagetoday.com kertovat MRSA:n voivan aiheuttaa myös nekrotisoivaa faskiittia, joksi kutsutaan hengenvaarallista ihon alle tunkeutuvaa "lihansyöjäbakteeria".
Valtaosa MRSA-infektioista saadaan sairaalahoidossa kosketustartuntana. Tartuntaa voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla.
Streptococcus pneumoniae
Streptococcus pneumoniae eli pneumokokki on bakteeri, jota löytyy terveen ihmisen ylähengitysteistä. Vastustuskyvyn heiketessä bakteeri voi muuttua patogeeniseksi eli tautia aiheuttavaksi. Lievä pneumokokki-infektio voi ilmetä kuumeiluna tai korvatulehduksen kaltaisina oireina. Vakavampana infektio saattaa johtaa esimerkiksi verenmyrkytykseen, aivokalvontulehdukseen, keuhkokuumeeseen, sydämen sisäkalvon tulehdukseen, vatsakalvon tulehdukseen, niveltulehdukseen tai aivopaiseisiin.
Jos bakteeri on antibiooteille vastustuskykyinen, hoito vaikeutuu. Pneumokokkia on totuttu hoitamaan penisilliinillä, mutta bakteerin vastustuskyky sille ja muille antibiooteille on yleistymässä.
Pneumokokki voi tarttua pisaratartuntana yskiessä tai kosketuksen kautta.
Hyvä käsihygienia suojaa bakteereilta.
Pseudomonas aeruginosa
Pseudomonas aeruginosa on vedessä, maassa, keinotekoisilla pinnoilla ja ihmisen iholla elävä yleinen sauvabakteeri. Jos elimistön vastustuskyky ei toimi kunnolla, bakteeri voi aiheuttaa esimerkiksi korva- ja silmätulehduksia, virtsatieinfektioita tai verenmyrkytyksen.
Bakteeri on luonnostaan resistentti monille antibiooteille ja kehittää jatkuvasti uusia keinoja vastustaa niitä. Pseudomonas voi selviytyä esimerkiksi sairaalavälineissä, kuten katetreissa. Sen on havaittu säilyvän aggressiivisena jopa siivoamisen jälkeen, minkä vuoksi se saattaa tarttua potilaasta toiseen.
Jos bakteeri pääsee elintärkeisiin elimiin, kuten keuhkoin, potilas voi kuolla.
Clostridium difficile
Normaalisti ihmiskehossa elää monia eri bakteerilajeja rinnakkain. Jos antibioottien käyttö tuhoaa nämä normaalit bakteerit, clostridium difficile -niminen suolistobakteeri voi alkaa aiheuttaa ongelmia. Osa clostridium difficilen kannoista erittää suoleen ripulia aiheuttavia myrkyllisiä aineita. Vesiripuliin liittyy monesti vatsakipuja ja kuumeilua.
2000-luvulla C. difficile -kannan on todettu aiheuttavan aiempaa rajumpia ja vaikeampia tautimuotoja erityisesti vanhuksilla. Vakavimmassa ja hengenvaarallisessa tautimuodossa suolen seinämissä on tulehtuneita alueita. Tällöin mikrobilääkehoidon lopettamisen tai suun kautta annettavan lääkityksen sijaan voidaan joutua jopa poistamaan paksusuoli.
Antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja on raportoitu läpi 2000-luvun. Nyt pelätään, että vankomysiinin käyttö voisi johtaa antibiooteille entistä vastustuskykyisempien organismien kehittymiseen.
Vaikka sairastuminen yleensä liittyy edeltävään mikrobilääkehoitoon, tauti voi tarttua hoitolaitoksissa myös kosketustartuntana. Tartunnan ehkäisemiseksi kädet on pestävä saippualla, sillä C. difficile -itiöt eivät kuole käsihuuhteen alkoholista.
Neisseria gonorrhoeae
Suojaamattomassa seksissä tarttuva neisseria gonorrhoeae eli gonokokki on tippuria aiheuttava bakteeri. Tippuri saattaa johtaa silmän sidekalvon, virtsaputken, kohdunkaulan, peräsuolen tai nielun tulehdukseen. Se voi tarttua myös käsien välityksellä silmiin tai synnytyksessä äidiltä lapselle.
Tippurin oireita ovat esimerkiksi virtsaamisvaivat, kurkkukipu, silmän sidekalvon punoitus ja rähmiminen sekä peräsuolen kirvely. Hoitamattomana seurauksena voi olla nivel- tai aivokalvontulehdus. Koska monilla naisilla ei ole mitään oireita, he voivat tartuttaa bakteerin tietämättään toisiin.
Koska tippuribakteerien vastustuskyky antibiootteja kohtaan on kasvanut, hoidossa on jouduttu siirtymään osittain uusiin antibiootteihin, jollainen on esimerkiksi kefalosporiineihin kuuluva keftriaksoni. Vuonna 2011 Japanissa löydettiin bakteerikanta, joka on kehittänyt vastustuskyvyn myös kefalosporiineja vastaan.
Acinetobacter baumannii
Acinetobacter baumannii on luontaisesti antibiooteille resistentti bakteeri. Terve ihminen ei huomaa sitä kehossaan, mutta jos henkilö sairastuu tai tartuttaa sen jo sairaisiin ja vastustuskyvyltään heikentyneisiin ihmisiin, seuraukset voivat olla hengenvaarallisia. Joidenkin tiedemiesten mukaan bakteeri tappaa Yhdysvalloissa vuosittain kymmeniä tuhansia potilaita.
Koska bakteeri pystyy elämään viisi kuukautta ympäristössään, se on yhä useammin syy sairaaloista saatujen infektioiden ja keuhkokuumeiden taustalla. Esimerkiksi Irakissa haavoittuneiden ja kenttäsairaalassa hoidettujen yhdysvaltalaissotilaiden keskuudessa bakteeria esiintyi niin paljon, että tautia alettiin kutsua nimellä Iraqibacter, vapaasti suomennettuna "irakilaisbakteeri". Jotkin kannat ovat vastustuskykyisiä lähes kaikkia antibiootteja kohtaan.
Mycobacterium tuberculosis
Mycobacterium tuberculosis -bakteeri aiheuttaa tuberkuloosia. Tuberkuloosin yleisin muoto on keuhkotuberkuloosi, jonka oireena on jopa kuukausia kestävä limainen yskä. Tauti voi tarttua, jos oleskelee samassa tilassa jo sairastuneen ja yskivän potilaan kanssa. Maailmanlaajuisesti tauti on erittäin merkittävä ja tappava, mutta Suomi luokitellaan nykyään niin sanottuihin matalan tuberkuloosin esiintyvyyden maihin. Tuberkuloosia vastaan on olemassa rokote, mutta sitä annetaan Suomessa vain riskiryhmille.
Bakteerin vastustuskyky antibiootteja vastaan on kasvussa. Jotkin kannat ovat jo vastustuskykyisiä kahta tehokkainta hoitomuotoa, isoniatsidia ja rifampisiinia, vastaan. Vastustuskykyisiä kantoja on esiintynyt toistaiseksi lähinnä Itä-Euroopassa ja kehitysmaissa.
Enemmistöllä tartunnan saaneista ei koskaan ilmene oireista tautia, mutta toisaalta tartunnan saanut voi myös saada ensimmäiset oireensa vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun vastustuskyky ikääntymisen, perussairauksien tai puolustuskykyä heikentävien lääkehoitojen takia heikkenee.
Vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE)
Enterokokit ovat suoliston normaalimikrobistoon kuuluvia bakteereja. Tavallisimmin enterokokki aiheuttaa virtsatietulehduksen, mutta se voi johtaa myös vakavaan yleisinfektioon. VRE voi tarttua kosketustartuntana, ja suurimmassa riskissä ovat sairaalahoidossa olevat potilaat.
Enterokokit ovat luonnostaan resistenttejä monille antibiooteille, ja tehokkaimpia hoitokeinoja ovat vankomysiini- ja ampisilliini-antibiootit. Vankomysiinille vastustuskykyiset kannat ovat kuitenkin yleistymässä, ja vankomysiinille vastustuskykyistä enterokokkia kutsutaankin VRE:ksi. Jotkin VRE-kannat ovat vastustuskykyisiä myös toiselle antibiootille, teikoplaniinille.
Koska VRE-kantoja ei voi häätää mikrobilääkkeillä, kantajana voi säilyä loppuelämänsä. Sairaalassa tapahtuneen eristyshoidon jälkeenkin kotona on totuttava kylpyhuone- ja wc-tilojen erityisen huolelliseen siivoamiseen.
Salmonella
Salmonelloiksi kutsutaan yleisiä eläinten kantamia, mahdollisesti suolisto- ja yleisinfektioita aiheuttavia bakteereja. Salmonellaa on olemassa yli 2 000 erilaista tyyppiä. Se tarttuu helposti nauttimalla sellaista ruokaa tai vettä, jonka ihmisen tai eläimen ulosteet ovat saastuttaneet. Myös huonosta käsihygieniasta johtuva kosketustartunta on mahdollinen.
Salmonella voi aiheuttaa esimerkiksi ripulia, kuumetta, reaktiivisen niveltulehduksen tai aivokalvontulehduksen. Se voi olla hengenvaarallinen hyvin nuorille, hyvin vanhoille tai immuunijärjestelmältään heikoille ihmisille. Salmonellabakteerien antibioottiresistenssi on kasvussa eikä tautia suositella hoidettavaksi antibiooteilla.
E. coli
Tautia aiheuttavat Eschericia coli -suolistobakteerit saadaan yleensä ulosteella saastuneesta ruoasta, huonosti kypsennetystä ruoasta tai juoma- tai uimavedestä. Tartunta voi tarttua myös kosketuksen kautta. E. coli aiheuttaa virtsatieinfektioita. EHEC-lyhenteellä viitataan sellaiseen E. coliin, joka aiheuttaa esimerkiksi veristä ripulia ja vatsakramppeja. Sen mahdollisiin seurauksiin kuuluu myös pysyvä munuaisvaurio, jopa kuolema.
Antibiootteja ei suositella EHECin hoitoon. Bakteerien vastustuskyky esimerkiksi fluorokinoloneja kohtaan on kasvussa. Antibioottiresistentin E. colin kerrotaan jopa levittävän geenejä, jotka auttavat toisia bakteerilajeja vastustamaan antibiootteja.
Lähteet: Bestnursingmasters.com, Thl.fi, Edc.europa.eu, Rokote.fi, Pneumokokki.fi, Medpagetoday.com, Wikipedia, Hivtukikeskus.fi, Oireet.fi, Laakarilehti.fi
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva
Juttu on julkaistu alun perin marraskuussa 2013.
Sota bakteereja vastaan on jo hävitty.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 15:33"]
Jos jätät kuurin kesken ja elimistössäsi sattuu olemaan vielä sitä bakteeria, joka sillä oli tarkoitus tuhota, niin se voi riehaantua sitten uudestaan ja sillä kertaa se voikin olla vaikeammin tuhottava bakteeri, koska se on voinut tulla jo vastustuskykyiseksi aikaisemmin käytetylle antibiootille. Sinua on siis vaikeampi hoitaa sitten toisella kerralla.
Antibiooteille resistentit bakteerit yleistyvät jo muutenkin, joten ei kannattaisi lisätä niitä tahallaan, vaan syödä määrätyt kuurit loppuun.
[/quote]
No syön syön mutta miten se on voinut tulla vastustuskykyisemmäksi? On ihan ok myöntää ettei tiedä.
[/quote]
Yksi sana: evoluutio