Miten teidän 4.-6-luokkalaiset poikanne menestyvät koulussa?

Vastaan vaikka poika onkin nyt 7. luokalla. Ala-aste pojalla meni todella hyvin kuuden viimeisessä todistuksessa muistaakseni yksi 8 ja loput 9 ja 10. Nyt huomaa mikä hyöty on ollut sillä että ala-asteella oli vielä aika tiukka opettaja ja kun pohjat on hyvät niin opiskelu on paljon helpompaa. Esimerkiksi matematiikassa poika sai ala-asteella yleensä numeroksi n. 9 nyt kokeet olleet 9 1/5 ja 10-. Kielissä opiskelee pitkää ruotsia ja englantia ja molemmissa menee hyvin koska ala-asteella menivät hyvin ja nyt esim. lukee romaaneja englanniksi, joten varsinaisesti ei edes paljon tarvitse opiskella. Eli kun ala-asteella opiskelee ja pärjää niin se helpottaa todella paljon yläastetta joka on oikeasti paljon raskaampi.

Meidän 6-luokkalaisella menestys on vaihtelevaa, nyt on syksyllä tullut fysiikasta pistarista 5:nen mutta sitten taas hissasta tuli kokeesta 9½, matikasta puhdas 10. Luonnontieteet nimenomaan kiinnostaa, tuo fyssan pistari käsitteli kalliolaatuja, joka on musta enemmän mantsaa, mutta mikäs siinä. Siinä tuntuu poika menestyvän, mistä on kiinnostunut, onneksi suurin osa asioista tuntuu kiinnostavan. Äikkä ei ole koskaan napannut, mutta tänä vuonna päätti suorittaa lukudiplomin. Keskiarvo keväältä oli 8,8, mikä on mielestäni hyvin lapselta joka kuitenkin harrastaa kolmea eri liikuntalajia. En ole pojasta huolissani. Mutta luokka tekee paljon, poika on luokalla, jossa kouluosaamista arvostetaan ja kaikki tsemppaavat tosissaan.

meillä vihaa koulua, vihaa opettajaa, vihaa oppitunteja. Kielet ovat 9 tasoa, matikka 7.

Nyt on kutosella. Kolmas luokka oli kuulemma kiva, sen jälkeen alkoi vihaaminen.

Meidän poika on vasta nelosella. Pitää koulunkäynitä ihan kivana, tykkää oppia uutta. Erityisesti pitää enkusta, käsitöistä ja matikasta. Lukuaineissa arvosanat ovat 9-10 -linjaa. Taito- ja taideaineissa 7-9. Hyvin siis menee.

Pikkuveljen koulunkäynnistä sen sijaan olen aina huolissani vaikka vielä näin ekalla ovat hommat menneetkin ihan kivasti. Luulen että jatkossa tulee olemaan vaikeaa kun jo ekan luokan matikan pulmatehtäviä saa vääntää rautalangasta eikä poika seuraavana päivänä hoksaa samantyyppistä tehtävää, vaan joka kerta pitää neuvoa uudestaan.

Poika kuudennella. Nyt huomaa alkavan murrosiän oireita. Kouluhommista yritetään päästä mahdollisimman helpolla. Kevätodistuksessa lukuaineiden keskiarvo oli vielä ysin luokkaa. Saas nähdä miten ensi keväänä? Tiukkana olen, että läksyt tehdään ennenkuin muuta aletaan touhuamaan ja kokeisiin luetaan.

Tää on OT mutta onko siis jo 4-6. luokilla kemiaa ja fysiikkaa...?! Ei oo noin isoja lapsia vielä ja vaikka itsekin opiskelen kemiaa niin vähän ihmetyttää kun se on jo melko vaikeaa vaikka kuinka perusteista lähtis... Tosin jos tuo fysiikka on enemmän maantietoa mitä tuossa joku kirjoitti niin sen tietysti ymmärrän, mutta jos ihan oikeasti fysiikkaa ja kemiaa? Koska nämä on tullut opetussuunnitelmaan?

Mun poika nelos luokalla, ja kokeista saa aina hyviä numeroita, vaikka lintsaa kaikinkeinoin läksyjen teosta tai tekee ne niin nopeaan kuin suinkin... niistä ei tykkää ei millään huvittaisi tehdä. On kyllä ihan hyvä aineissa, etenkin englanti sujuu todella hyvin samoin matikka, en ole huolissani mutta välillä ärsyttää että aina saa patistaa läksyjen teossa. Urheilu ja kaverit on paljon koulua kivampia :) 

Molemmilla kakaroilla todistus kymppejä täynnä.
-Isäntä-

Minulla poika viitosella ja on niin epämotivoitunut kuin voi olla. Harmittaa, kun ns. lahjoja olisi vaikka kuinka, oppii helposti, mutta kun ei huvita, kaikki on tylsää. Mantsa, bilsa, fysiikka ja kemia ovat ainoat, jotka kiinnostavat. On ollut ihan pikkulapsesta asti ns. hyvä oppija ja tiesi esim. luonnontieteistä paljon jo ennen koulua. Tokaluokalla alkoivat ongelmat, mikään ei kiinnosta. On pohjattoman väsynyt ja ulisee, ettei jaksa laskea esim. yksinkertaisimpia yhteenlaskuja, joita laski jo monta vuotta sitten. Uhkailu, kiristys ja lahjonta on kutakuinkin kaikki jo kokeiltu. Pelkään, että putoaa kärryiltä, mutta vielä enemmän pelkään, että kun tätä riittävän monta vuotta jatkuu, asenteet ovat jo liian lukkiutuneita, eli ei halua esim. mitään jatko-opiskeluja. Ja vielä enemmän suren sitä, että hänen elämänsä on niin negatiivista ja itsetunto rakoilee. Eli en tässä nyt murehdi mitään omia toteutumattomia toiveitani, joita haluaisin lapseni toteuttavan, vaan suren ihan lapsen itsensä puolesta.

Tyypillistä av-tasoa näköjään kaikkien lapset: heikoin numero 9 ja lukea ei tarvitse yhtään.

kuudesluokkalainen poika, kiinnostunut eniten matikasta, fysikka- kemiasta ja historiasta. Kympit matikasta, fysiikka-kemiasta ja enkusta. Muut ysejä.Pitää koulunkäynnistä ja haluaisi saada lempiaineistaan aina kympin. Enkku menee aika helposti eteenpäin, vaikka kolmosella oli takkuista, kun ei ollut vielä lukurutiinia.