Ehdotelkaa muita koirarotuja näiden vaihtoehtojen lisäksi!
*Espanjanvesikoira
*Lagotto
*Griffon
Sellaista koiraa mietitään, mistä lähtee vain vähän karvaa (tai ei ollenkaan). Muitakin toiveita rodulle tietenkin on, mutta ei niistä vielä tässä vaiheessa enempää. Ja ennen kuin joku ehtii kuittailla, niin ei olla ottamassa lelukoiraa (niitä on jo riittämiin) vaan mahdollisesti ihan oikeaa koiraa. Yksi oleellinen asia nyt vaan on se, etten halua koiraa, mistä irtoaa karvoja vaatteisiin, huonekaluihin yms. aina kun menee niiden ohi. Ja kun niitäkin rotuja on, mistä ei juuri irtoa karvaa (osa nypittäviä, osa leikattavia, osa trimmattavia), kiinnostaisi käydä ne kaikki rodut läpi.
Kommentit (72)
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:47"]Kääpiösnautseri oli aikoinaan yhdellä kaverilla ja siitä ei tosiaan lähtenyt karvaa. Luonnekuvauksen perusteella ("ei mikään sylikoira") ei kuitenkaan vaikuta meidän koiralta, koska halutaan just sellainen sylikoira, joka kyhnyttää tossa kyljessä rapsutettavana, mutta silti innostuu kaikista leikeistä yms.[/quote]
Tuo luonnekuvaus tarkoittaa sitä, että kääpiörodut on usein seurakoiria, "sylikoiria" jotka eivät ole niinkään liikunnallisia ja aktiviteettia paljon vaativia, vaan tyytyvät pieneen liikuntamäärään ja aktivointiin.
Tästä kääpiösnautseri poikkeaa, se onkin aktiivinen koira kutistettuna pieneen vartaloon joka vaatii kokoonsa nähden liikuntaa, monipuolista aktivointia ja tekemistä. Siitä ei ole vain rauhalliseksi "sylikoiraksi".
Mutta omasta kokemuksesta sanoisin, että käppänät on todella ihmisiä rakastavia, eli kaipaavat rapsutusta, paijaamista, hellittelyä ja mieluusti tulevat sohvalle rapsutettavaksi. :)
Espanjanvesikoirasta sen verran, että jotkut yksilöt saattavat olla hieman pidättyväisiä, ei välttämättä suuna päänä leikkimässä ja riehumassa. Vieraita kohtaan voi olla etäinen, olisiko huono, jos teillä käy esim. Lasten kavereita? Meidän oma espis ei myöskään ole kauhean miellyttämisenhaluinen.
Käyppä katsastamas schapendoes. Itselläni on 3 semmoista ja karvaa ei lähde. Turkki vaatii toisilla vähän enemmän harjaamista ja toisilla vähön vähemmän. Keskikokoinen, iloinen ja reipas ja tykkää touhiluista mutta osaa olla myös rauhassa. Suosittelen! :)
Meillä on chihuahua-mäyräkoirasekoitus ("chiweenie"), jolla on tosi lyhyt, sileä karva. Erittäin helppo hoitaa ja karvaa irtoaa todella vähän. Koiralla on muutenkin todella mahtava luonne, kiltti, älykäs, helppo kouluttaa, vaikka voikin olla joskus hieman itsepäinen, rakastaa lapsia. Eli näistä roduista (tai tästä yhdistelmästä) voisi löytyä pari uutta vaihtoehtoa.
Myös aiemmin mainittu bichon frise ja kääpiövillakoira ovat hyviä vaihtoehtoja. Bichoneilla on usein järkyttävän hauska luonne, melko helppoja kouluttaa ja ne sopii tosi hyvin lapsiperheeseen. Omaa kokemusta villakoirista ei ole, mutta haaveilen, että joskus hankkisin ison puudelin, ne ovat niin ylväitä ilmestyksiä!
Karkeakarvaiset terrierit ja snautserit ovat myös hyviä koiria, mutta saattavat vaatia hieman enemmän kouluttajaltaan eivätkä kaikkien rotujen kaikki edustajat oikein sovi lasten käsiin, koska ne voivat olla yllättävän vahvoja, niillä voi olla vahva metsästysvietti tai taipumus yrittää dominoida.
Sivusta toyvillakoiraa seuranneena mun mielestä toi koiran trimmaus on asia joka ei ole mikään ilo elämässä. Siihen menee kuulema koko päivä kun se ensin pestään ja sitten pitää kai vielä jostain syystä föönätä kuivaksi ennen parturointia jne. Ja ainakin tuolla villakoiralla on ihan jumalattoman kovaääninen ja kimeä haukku, raastaa oikeasti hermoja.