Lue keskustelun säännöt.
Ehdotelkaa muita koirarotuja näiden vaihtoehtojen lisäksi!
14.10.2014 |
*Espanjanvesikoira
*Lagotto
*Griffon
Sellaista koiraa mietitään, mistä lähtee vain vähän karvaa (tai ei ollenkaan). Muitakin toiveita rodulle tietenkin on, mutta ei niistä vielä tässä vaiheessa enempää. Ja ennen kuin joku ehtii kuittailla, niin ei olla ottamassa lelukoiraa (niitä on jo riittämiin) vaan mahdollisesti ihan oikeaa koiraa. Yksi oleellinen asia nyt vaan on se, etten halua koiraa, mistä irtoaa karvoja vaatteisiin, huonekaluihin yms. aina kun menee niiden ohi. Ja kun niitäkin rotuja on, mistä ei juuri irtoa karvaa (osa nypittäviä, osa leikattavia, osa trimmattavia), kiinnostaisi käydä ne kaikki rodut läpi.
Kommentit (72)
Havannankoira. Ei lähde karvaa kuin harjatessa. Turkki on tosin raskas hoitaa, jos sitä ei tee säännöllisesti. Monet myös trimmaa havannat jos vaan kotikoirana on. Jaksaa lenkkeillä ja riehua koko päivän, mutta ei tee tuhoja, jos ei pääsekään joku päivä lenkille. Luonteeltaan tosi oppivainen, miellyttää omistajaansa ja rakastaa lapsia. Ei hauku turhaan, mutta vahtikoira kun on niin ilmoittaa vieraista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kääpiösnautserista sanottava kyllä, että viihtyvät hyvin sylikoirinakin vallan mainiosti, vaikka ovat tempperamenttisia ja vativat aktiviteettiakin:) Ihan mietinnän arvoinen rotu varmasti! Suosittelen käymään jollain kasvattajalla katomassa (oli rotu sitten mikä tahansa), jos on kiinnostusta, muttei esim. tuttavapiiristä löydy sen rotuisia koiria. Usein kasvattajat kertovat mielellään rodun ominaisuuksista ja saa paremman käsityksen siitä, olisiko tietty rotu juuri itselle sopiva:)
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:47"]Kiitos asiallisista vastauksista!
Tota Tiibetinterrieriä en ole aiemmin edes googlannut, mutta nyt kävin tutustumassa rotuun. Luonne vaikutti kyllä aika sopivalta, mutta turkinhoito vaikutti ehkä vähän liian vaativalta. Ollaan siis ihan valmiita käyttämään aikaa siihen koiran turkinhoitoon, mutta mielummin kuitenkin sellainen rotu, missä turkinhoito ei vie ihan hirveästi aikaa.
Kääpiösnautseri oli aikoinaan yhdellä kaverilla ja siitä ei tosiaan lähtenyt karvaa. Luonnekuvauksen perusteella ("ei mikään sylikoira") ei kuitenkaan vaikuta meidän koiralta, koska halutaan just sellainen sylikoira, joka kyhnyttää tossa kyljessä rapsutettavana, mutta silti innostuu kaikista leikeistä yms.
Ja pakko sanoa vielä noista toyvillakoirista, että onhan ne pentuina tosi suloisia =) Joku niiden ulkonäössä vaan tökkii sitten, kun ovat isompia, mutta tosiaan voihan turkki olla erinäköinenkin trimmauksesta riippuen. Ja just yks päivä itse asiassa näin kaksi toyvillakoiraa, joita en ensiksi villakoiriksi edes tunnistanut. Yksi miinuspuoli noissa on lisäksi kuitenkin vielä se, että koira tuntuu tosi hauraalta. Meidän lapset ovat jo suht vanhoja, eivätkä kohtelisi koiraa kovakouraisesti, mutta ehkä vähän pieni koira meidän makuun. Tosin se yksi vaihtoehtomme Griffon ei taida olla kovin paljon isompi, mutta on jotenkin skrodempi.
Lisää koirarotuja, joista ei irtoa peruselämässä karvaa?
ap
[/quote]
Keskikokoinen villakoira ei ole mikään hauras. Ja kääpiökin voi olla ok lapsiperheeseen. Toy on vähän liian pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Snautseri?:)
mikä se koirsrotu olikaan joka ei osaa haukkua
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 00:10"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:47"]Kääpiösnautseri oli aikoinaan yhdellä kaverilla ja siitä ei tosiaan lähtenyt karvaa. Luonnekuvauksen perusteella ("ei mikään sylikoira") ei kuitenkaan vaikuta meidän koiralta, koska halutaan just sellainen sylikoira, joka kyhnyttää tossa kyljessä rapsutettavana, mutta silti innostuu kaikista leikeistä yms.[/quote]
Tuo luonnekuvaus tarkoittaa sitä, että kääpiörodut on usein seurakoiria, "sylikoiria" jotka eivät ole niinkään liikunnallisia ja aktiviteettia paljon vaativia, vaan tyytyvät pieneen liikuntamäärään ja aktivointiin.
Tästä kääpiösnautseri poikkeaa, se onkin aktiivinen koira kutistettuna pieneen vartaloon joka vaatii kokoonsa nähden liikuntaa, monipuolista aktivointia ja tekemistä. Siitä ei ole vain rauhalliseksi "sylikoiraksi".
Mutta omasta kokemuksesta sanoisin, että käppänät on todella ihmisiä rakastavia, eli kaipaavat rapsutusta, paijaamista, hellittelyä ja mieluusti tulevat sohvalle rapsutettavaksi. :)
[/quote]
Juuri näin se minustakin kolmen käppänän kokoisen kokemuksen perusteella menee. Kääpiösnautseri ei ole sellainen hauras kääpiö, jota pitäisi kanniskella kassissa/sylissä paikasta toiseen, vaan se kulkee mielellään reippaasti mukana metsälenkeillä siinä missä isommatkin. Mutta sitten kun sen oma perhe istahtaa sohvalle, käppänä käpertyy syliin tai vähintään tulee siihen kylkeen nojailemaan. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 16:39"]Jotkut ei vissiin lukenut kokonaan mun ekaa viestiä. Siinä kirjoitin, että se, ettei koirasta lähtisi karvaa, ei todellakaan ole ainoa kriteeri, mutta yksi sellainen. Ja oli se oikein tai ei, mä lähden selvittämään sopivaa rotua niin, että ensin selvitän tämän karva-asian ja sen jälkeen kaiken muun.
Muita tärkeitä kriteereitä koiralle/koirarodulle on mm. seuraavat asiat:
*Pieni- tai maksimissaan keskikokoinen, jotta koiran kanssa on helppo liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ja jotta ala-asteikäiset lapsetkin (10 v +) voivat koiraa itsenäisesti ulkoiluttaa.
*Sellainen keskiaktiivinen rotu eli ei sellainen, mikä vaatii ihan tolkuttomasti liikuntaa ja harrastuksia, mutta kuitenkin sellainen, joka jaksaa/haluaa käydä pitkilläkin lenkeillä, metsäretkillä, erilaisissa harrastuksissa.
*Ei näyttelykoiraksi, ei vaan kiinnosta.
*Asutaan kerrostalossa, joten haukkuherkkä koira ei ole paras mahdollinen. Griffon on ymmärtääkseni juuri tuollainen ilmoittava koira ja siksi pitäisi miettiä tosi tarkkaan, voitaisko sellainen ottaa eli kuinka helppo se on kouluttaa pennusta asti olemaan haukkumatta jokaista oven takana kulkijaa. Eri asia on haukkua, jos ovikello soi, mutta olisi naapureille aika ikävää, jos koira haukkuisi koko päivän kaikkia, jotka rappukäytävässä liikkuvat. Riistaviettiä ei tarttisi välttämättä olla, ettei joskus vapaana ollessaan (lähinnä maalla, täällä kaupungissa tuskin koskaan olisi vapaana koirapuistoa lukuunottamatta) lähde jonkun linnun tms. perään. Ja yksi tärkein kriteeri on se, että rodun pitäisi olla sellainen, että koira olisi luonteeltaan tottelevainen ja kiltti eli ns. miellyttämisenhaluinen. Koira saa sen sijaan olla energinen touhottajakin, mielummin kuin sellainen makoilija.
Oliko nyt jo tarpeeksi kriteerejä tuon karvan lähtemättömyyden lisäksi?
ap
[/quote] Älä ota espanjanvesikoiraa. Jo tuo haukkukriteeri sulkee sen pois. T. Viimeiset 10 vuotta rodun parissa ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Villiksistähän on useampi kokomuunnos :)
Meillä on naapurissa portugalin vesikoira, joka on äärimmäisen epäsosiaalinen ja räyhää kaikille, erityisesti perheen äidin kuljettaessa sitä. Ja ystäväperheen käppänäsnautseri on räksy räyhääjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lagotto/vesikoira ei sovi kriteereihin. Ovat oikeasti aktiivisia (pk-oikeudet molemmilla) enkä ole koskaan tavannut hiljaista vesikoiraa -> haukkuvat paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä suosittelisin Cairnterrieriä, ainakin kannattaa tutustua. Lähes samanlainen kuin valkoinen länsiylämaanterrieri, mutta terveempi.
Tiibetinterrierin turkinkin voi pitää lyhyenä jos ei näyttelyt kiinnosta. Ei se sillon oo hankala. Itse ajelen kesäksi partakoneella kun ne on muuten ihan raatoja helteet ja talvella annan kasvaa. Näyttelykuntoon sen turkin hoitaminen ja kasvattaminen vie aikaa.
Yorkie?