Lue keskustelun säännöt.
Miten joku voi uupua lukiossa/yliopistossa?
05.09.2021 |
Pelkkää istumista, lukemista ja kirjoittamista. Mikä sen helpompaa. Raskasta työtä tekevälle on suorastaan lomaa ottaa kirja hetkeksi käteen.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen työelämässä uupunut ja APn kanssa kyllä samaa mieltä että opiskelu on kuin lomaa työelämään verrattuna.
Sittenhän sinun kannattaisi siirtyä opiskelijaksi ja valmistua jossain vaiheessa vaikka tohtoriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuvuin lukio aikaan, mutta en lukion takia vaan lapsuus ja ylä-asteen kiusaamis traumojen takia. Uuvuin myös työelämässä 30-vuotiaana edelleen samat traumat, joita en osannut yhdistää väsymyksen aiheuttajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas 80-luvulla opiskelleet k3rm4perseet haukkuu nykynuorisoa - mikä yllätys.
Sillon teidän aikaan ei yo-kirjoitusten arvosanoilla, eikä oikeastaan yliopistonkaan arvosanoilla, ollut mitään merkitystä. Jos vähän vaivautuisitte seuraamaan aikaanne, tietäisitte, että yliopistoon pääsee pääsykokeella enää pieni määrä, suurin osa valitaan yo-arvosanojen perusteella. Paine hyviin arvosanoihin on siis ymmärrettävästi valtava ja lukiolaiset vielä suurimmaksi osaksi alaikäisiä ja keskenkasvuisia.
Lisäksi lukion oppiaineiden sisällöt ovat lisääntyneet aivan valtavasti, monissa aineissa opittavat asiat vaikeutuneet huomattavasti. Esim. ne, ketkä ovat kirjoittaneet englannista C:n vuonna 85, eivät enää edes pääsisi kirjoituksia läpi. Ja te kun tyytyväisenä kirjoititte reaalin ja pari muuta, täytyy nyky-ylioppilaan valita, mitkä (yleensä suositellaan, että kirjoittaa useamman kuin yksi) aineet kannattaa kirjoittaa, jos haluaa alalle x tai y.
T. Aineenopettaja
Juu, vaatimustaso on noussut. Tällä hetkellä pidän huolta siitä, että lapseni lukee huolellisesti makefy:n, koska niillä on reaalimaailmassa vaikutusta, kun haetaaan yliopistoon ja teknisille aloille. Enkä muuten yhtään ihmettele, jos/kun oppilaat ja opiskelijat uupuvat.
Maailma muuttuu jatkuvasti. Vakivirat ovat historiaa ja osaa työpaikoistakaan ei ole enää valmistuessa. Helppoa on eläkeläisten/enne 1990-lukua valmistuneiden sanoa, että miten voi kuormittaa, kun ovat itse tulleet valmiiseen pöytään ja lähteneet eläkkeelle/ovat vakivirassa juuri kun uloste osuu muiden tuulettimeen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas 80-luvulla opiskelleet k3rm4perseet haukkuu nykynuorisoa - mikä yllätys.
Sillon teidän aikaan ei yo-kirjoitusten arvosanoilla, eikä oikeastaan yliopistonkaan arvosanoilla, ollut mitään merkitystä. Jos vähän vaivautuisitte seuraamaan aikaanne, tietäisitte, että yliopistoon pääsee pääsykokeella enää pieni määrä, suurin osa valitaan yo-arvosanojen perusteella. Paine hyviin arvosanoihin on siis ymmärrettävästi valtava ja lukiolaiset vielä suurimmaksi osaksi alaikäisiä ja keskenkasvuisia.
Lisäksi lukion oppiaineiden sisällöt ovat lisääntyneet aivan valtavasti, monissa aineissa opittavat asiat vaikeutuneet huomattavasti. Esim. ne, ketkä ovat kirjoittaneet englannista C:n vuonna 85, eivät enää edes pääsisi kirjoituksia läpi. Ja te kun tyytyväisenä kirjoititte reaalin ja pari muuta, täytyy nyky-ylioppilaan valita, mitkä (yleensä suositellaan, että kirjoittaa useamman kuin yksi) aineet kannattaa kirjoittaa, jos haluaa alalle x tai y.
T. Aineenopettaja
Tämä. Korkeakoulussa sitten kannustetaan (painostetaan) nopeaan valmistumiseen mm. opintotuen ja opinto-oikeuden rajauksilla. Niin ja voihan se kasvava opintolainan määräkin vähän ahdistella, koulutus kun ei nykyään ole mikään varma pääsylippu työelämään (ja korkeakouluttautuva kyllä tietää tämän). Ja sieltä korkeakoulusta pitäisi saada hyvät paperit että pääsee ensimmäiseen työpaikkaan, ja siis mahdollisimman monipuoliset paperit, tai siis pariin vähän harvinaisempaan sivuaineeseen painottuneet paperit, eikun siis ihan mitkä vaan paperit kelpaa kun se muu osaaminen painaa työnhaussa enemmän. Eli opiskeluaikana kannattaa ottaa vastaan ihan mitä vaan työtä mahdollisimman paljon, niin siis vaan omaan alaan liittyvää työtä, tai oikeastaan ei mitään työtä kun työnantaja haluaa vaan sen hyvän tutkintotodistuksen. Sit pitäis vielä löytää kumppani ja täyttää maata.
Huomautan myös, että lukeminen yleensä voi olla jonkin verran erilaista kuin lukeminen opiskellessa. Kun luen tekstiä silkasta mielenkiinnosta, saan unohtaa kaiken lukemani vaikka heti. Kun luen opintoihin liittyvää materiaalia, valmistaudun samalla siihen, että joudun palauttamaan lukemani asiat mieleen ensin jonkin arvioitavan tehtävän (tentti, oppimispäiväkirja, lopputyö tms.) yhteydessä sekä myöhemmin työelämässä. Opiskeleminen voi olla todella hauskaa, mutta opiskellessa on tarkoitus hankkia riittävät valmiudet työelämää eli muun muassa sen luetun materiaalin soveltamista varten.
T: 2010-luvun lukiolainen, nyt yliopistossa unelma-alan parissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täs on sellanen ongelma, et lukeminen nimenomaan oli liian raskasta näille raskaan työn tekijöille - siks ne päätyi niihin raskaisiin hommiin.
Use ur brains not ur back.
Opettaja 2800 e kk
Putkimies 9000 e kk
Ilman opettajia et sinäkään sitä putkimiehen ammattia olisi saanut :)
No ei nyt millään pahalla, mutta putkialan nykyinen koulutus on varsinainen vitsi. Pikkuveljeni toimii paallikkönä firmassa x ja sanoi, että nuoret alan työntekijät ovat ihan hukassa.
Ensin pitää opettaa, kuinka yhtä asiaa ei haeta työkalupakista kolmea kerrosta alempaa ja sitten kohta toista jne, vaan se pakki haetaan kokonaan ja se on vieressä. Sitten työntekijät eivät oikein enää osaa sellaisia yksinkertaisia asioita. En ole alan asiantuntija, joten en ala pätemään terminologialla.
Summa summarum: alan opettajat ovat joko pätemättömiä tai sitten niillä on tarve vain pikakouluttaa tekijöitä, joilla ei tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku ei tiedä yhtään opiskelijaa, joka kävisi töissä? Mene esimerkiksi lähimpään Prismaan. Siellä voit tavata useammankin kassahenkilön, joka opiskelee.
Omista opiskelijoistani suurin osa tekee jotain duunia. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän.
Lapseni oli yliopistossa opiskelleensa jatkuvasti marketin X palkkalistoilla ja jakoi postia. Mulla kun ei ollut varaa kummoisesti tukea rahallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täs on sellanen ongelma, et lukeminen nimenomaan oli liian raskasta näille raskaan työn tekijöille - siks ne päätyi niihin raskaisiin hommiin.
Use ur brains not ur back.
Opettaja 2800 e kk
Putkimies 9000 e kk
Haha, sun pitää miettiä asia näin:
-putkimiehen keskipalkka vs opettajan keskipalkka
-vertaatko yrittäjää ja kunnan palveluksessa olevaa virkahenkilöä (not smart)
-mikä on todennäköisyys sille, että opettajana pääset vaikkapa 4500e kuukausiansioihin, kuinka kauan tässä kestää ja lasketko pitkille lomille jonkin arvon
-mikä on todennäköisyys sille, että juuri sinä voitat kaikki kyläsi kilpailutukset (ensin tarttis tuntea ne päättäjät) ja/tai saat parhaat yksityisasiakkaat, ja kuinka moni muu yrittäjä jää rannalle
<—mitään tuosta sinä et ymmärrä, johtuen mm matalista kognitiivisista kyvyistäsi, joiden eräs indikaattori on alhainen koulutustaso ilmaisen koulutuksen maassa.
Arvioiminen toisen kognitiiviset kyvyt alhaisiksi ei tee sinusta sen parempaa ihmistä. Ja kyllä, riippuu paljon siitä, saako putkiasentaja parhaat keikat, urakkalisät, mainetta, verkostoja, kestävätkö polvet tai selkä you name it.
Haasteellista on myös opettajien tilanne. Riittääkö oppilaiden lukumäärä, vai lopetetaanko koulu? Pääseekö vakivirkaan vai kitkutellaanko opettaen kahta ainetta ilman vakipestiä? Kestääkö pää huutavia teinejä ja valittavia vanhempia? Miltä tuntuu vastata Wilma-viesteihin su klo 22? Kuinka kauan luetaan, että on kasvatustieteiden maisteri? Siinä vaiheessa pätevä putkari on tienannut jo jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täs on sellanen ongelma, et lukeminen nimenomaan oli liian raskasta näille raskaan työn tekijöille - siks ne päätyi niihin raskaisiin hommiin.
Use ur brains not ur back.
Opettaja 2800 e kk
Putkimies 9000 e kk
Saako putkimies 9000€ kk palkkaa? Pitääkö mennä paskaputkeen tuolla palkalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä väsyin varmaan jo 9-luokalla ensimmäistä kertaa. En ollut edes mikään tosi hyvä oppilas, mutta yritin parhaani ja jotkut aineet vaikeita ja niihin meni voimia. Halusin parempaan lukioon, mutta sinne en päässyt, kun keskiarvo ei riittänyt. Kaiken lisäksi olin yksinäinen ja kiusattiin. Sitten saman porukan kanssa lähilukioon ja kaikki sama jatkui. Jotkut aineet edelleen vaikeita ja olin jo alussa ihan loppu. Sain jotenkin lukion käytyä ja selvisin kirjoituksista. Jouduin uusimaan kursseja paljon. En tiedä vieläkään miten selvisin sieltä läpi. Sen jälkeen kunto olikin sitten huono. Olen varmaan monesta heikko ja surkea. En jaksa silti välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täs on sellanen ongelma, et lukeminen nimenomaan oli liian raskasta näille raskaan työn tekijöille - siks ne päätyi niihin raskaisiin hommiin.
Use ur brains not ur back.
Opettaja 2800 e kk
Putkimies 9000 e kk
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Putkiasentaja on 2 487 euroa kuukaudessa.
Palkka oli kuntasektorilla 2 609 € (101 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 2 486 € (10757 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020."
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Aineenopettaja on 3 664 euroa kuukaudessa.
Palkka oli kuntasektorilla 3 501 € (47 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 3 675 € (718 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020."
Miksi näitä juttuja pitää keksiä, kun ne on niin helposti selvitettävissä?
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoruudessa lepääminen tuli ilmeiseksi kun telkkariohjelmat loppui ajoissa ja radion lähetyksetkin päättyi puoleltaöin.
Vierailija kirjoitti:
Onko aloituksesi provo vai oletko oikeasti ap noin tyhmä?
Joo on provo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku varmaan voi väsyä siitä mikä toisia energisoi entisestään.
Itse valmistuin luokattomasta lukiosta 2000-luvulla ja opiskelin 3 yliopistotutkintoa, siinä samalla 3 lasta tein ja opetin avoimessa. Gradun tein äitiyslomilla. Myöhemmin tein ekstraa sivuaineapproja ja pedagogiset samalla kun tein täyttä työaikaa + iltaopetusta.
Lukion jälkeen ollut sellainen jatkuva keskimäärin 5op kuukaudessa, mikä on päätoimisen opiskelijan määrä.
Välillä oli itkunaurua , kun kävin tenttimässä useampaa kurssia ja noin 7000 sivun kirjapaketteja samalta istumalta. Mutta kyllä tämä nykyopiskelu vain on helppoa kun ei enää tarvitse tilailla kirjoja tai ottaa kopioita. Kaiken saa sähköisesti omalle koneelle. Kirjoittaminen ja taulukointi tekstinkäsittelyohjelmalla ja excelillä on kuin leikkiä entiseen verrattuna, ja palautteet tulee nopeasti. Eikä matkustamiseenkaan enää kulu aikaa, kun etänä onnistuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täs on sellanen ongelma, et lukeminen nimenomaan oli liian raskasta näille raskaan työn tekijöille - siks ne päätyi niihin raskaisiin hommiin.
Use ur brains not ur back.
Opettaja 2800 e kk
Putkimies 9000 e kk
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Putkiasentaja on 2 487 euroa kuukaudessa.
Palkka oli kuntasektorilla 2 609 € (101 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 2 486 € (10757 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020."
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Aineenopettaja on 3 664 euroa kuukaudessa.
Palkka oli kuntasektorilla 3 501 € (47 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 3 675 € (718 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020."
Miksi näitä juttuja pitää keksiä, kun ne on niin helposti selvitettävissä?
ohis
No jotain tota luokkaa taitaa olla asentajarengin liksa, mutta kyllä kunnon putkari vetää yli yheksää tonttua kuussa, jos oikeen tekemään ruvetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täs on sellanen ongelma, et lukeminen nimenomaan oli liian raskasta näille raskaan työn tekijöille - siks ne päätyi niihin raskaisiin hommiin.
Use ur brains not ur back.
Opettaja 2800 e kk
Putkimies 9000 e kk
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Putkiasentaja on 2 487 euroa kuukaudessa.
Palkka oli kuntasektorilla 2 609 € (101 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 2 486 € (10757 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020."
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Aineenopettaja on 3 664 euroa kuukaudessa.
Palkka oli kuntasektorilla 3 501 € (47 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 3 675 € (718 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020."
Miksi näitä juttuja pitää keksiä, kun ne on niin helposti selvitettävissä?
ohis
No jotain tota luokkaa taitaa olla asentajarengin liksa, mutta kyllä kunnon putkari vetää yli yheksää tonttua kuussa, jos oikeen tekemään ruvetaan.
No asentajarenkinäkin kyllä saa yli 60 000€/vuosi, jos tekee töitä urakalla.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen työelämässä uupunut ja APn kanssa kyllä samaa mieltä että opiskelu on kuin lomaa työelämään verrattuna.
Työssä ihmisen on paljon helpompi rajata työ ja vapaa-aika kuin opiskellessa. Kyllä itse koen sen, että mulla on työssä työaika, jonka jälkeen mun ei tarvitse tehdä mitään, jos en itse halua. Opiskelijalla ei ole 8-16 opiskelua vaan se on ympäripyöreät päivät. Toki voi opiskella vähän sinne päin, mutta sit se työelämäkin on kompromissi.
Ilman opettajia et sinäkään sitä putkimiehen ammattia olisi saanut :)