Lue keskustelun säännöt.
PERHE Neljän lapsen äiti Susanna, 38, ei pidä negatiivisesta puheesta lapsiperhe-elämästä: ”Meillä ei ole ollut ikinä raskasta arkea”...
04.09.2021 |
No nämä Susannat ovatkin parhaita asiantuntijoita millaista perhe-elämän tulisi olla:
https://www.is.fi/perhe/art-2000008232685.html
Kommentit (615)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyönpä minäkin lusikkani soppaan. Olin kerran seminaarissa, jossa käsiteltiin lasten erityistarpeisuuksia. Siellä mainittiin kuinka adoptiolapsilla on aikuisina matalampi koulutustaso kuin adoptiovanhemmillaan. Yleisöstä nousi katsoja, joka oli eri mieltä tutkimustuloksen kanssa. Ilmeni että tämä vastarannankiiski kertomansa mukaan odotti adoptiolasta. Kai hän ajatteli, että jos hän kasvattaa lapsen taitavasti niin lapsesta tulee hänen toivomustensa kaltainen (toivoi ilmeisesti lapselleen jo etukäteen korkeakoulutusta). Tämä sivuhuomiona siihen, ettei kasvatus poista ihmisten ominaisuuksia ja haasteita.
No sehän on ihan maakohtaista.
Esim Kiinasta tulleista tutkimuksissa on todettu että menestyvät koulussa paremmin kuin biolapset.
Mun adoptiolapseni on molemmat olleet kympin oppilaita, käyneet huippulukion ja opiskelevat nyt yliopistossa.
Adoptiolapsia ei pidä niputtaa sen kummemmin kuin muitakaan.
Yleensä muuten adoptiovanhemmat tietää nää asiat paremmin kuin ulkopuoliset…
Jopa paremmin kuin puolueettomat tutkijat. Mutta voisiko olla, että osa adoptiolasten mielenterveysongelmista johtuu myös siitä, ettei vanhempi hyväksy lasta sellaisena kuin hän on? Aika kovat paineet varmaan sellaisella lapsella jonka vanhemmat ajattelee opintomenestyksen olevan vain tahdon asia.
Laitapa se tutkimuslinkki tänne sitten.
Ja kyllä, adoptiovanhemmat tietää nämä asiat paremmin kuon joku random kouluttaja.
No ilmeisesti tällä kouluttajalla on ollut tuo tutkimus käytännössä? Tuskinpa asia hänelle on mikään agenda?
Sekä omani että puolisoni sisaruksella on adoptiolapsia, yhteensä heitä on viisi. Vanhempien esimerkistä huolimatta, kukaan heistä ei ole korkeakoulutettu. En tiedä miksi.Ai nytkö et edes tiedä oliko sillä tutkimus käytössä. Vakuuttavaa.
Laitapa se linkki ko tutkimukseen. Muuten on mahdoton keskustella siitä.
Epäilenpä että nuo sukulaislapset keksit nyt päästäsi.
En ole tuo seminaarissa ollut. Oletan että joku tilasto on ollut takana.
Sinulla meni näköjään tunteisiin. Sinun lapsesi on yhtä arvokas ja toivottavasti rakastettu, hankkii hän korkeakoulutusta tai ei. Älä unohda sitä.
Oletat? Joku varmaan sanoi? Ilmeisesti?
Tutkimusta ei näy, ei kuulu.
Mutta adoptiolapsia ja -perheitä kohtaan kohdistetaan kollektiivisesti solvaamista ja vihapuhetta.
Ei mennyt tunteisiin, ei. Järkeeni koskee kamala käytöksenne.
No kyllä tämä tunteisiin menemiseltä vaikuttaa.
Aijaa. Kun kysyy että mistä tutkimuksesta on kyse ja saa vastaukseksi että varppina oli koska oletan niin. Ilmeisesti.
Ja aika normaali reaktio vihapuheeseen on alkaa penätä faktoja.
Saisko sen tutkimuksen nyt? Linkki, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se muiden raskas elämä häiritsee hänen huippuelämääsä ? Selittäkää tyhmälle.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisilla tyypeillä on tosi yksioikeinen kuva maailmasta ja ihmisyydestä. Oma totuus ei välttämättä ole yleispätevä. Lapsia on erilaisia, perheitä on erilaisia, voimavaroja on erilaisia. Itsekin tiedän monia insinööriluonteisia, suorittajatyyppejä, joiden on mahdotonta käsittää miten esim. tunteiden käsittely saattaa viedä paljon energiaa. Itselleni äidiksi tulo oli kriisi, joka laukaisi omat lapsuuden traumat. Minulle oli suuri ponnistus päästä pelkälle päivittäiselle vaunulenkille. Jotkut tutut ihmettelivät, että miten nyt voi olla niin vaikeaa pelkän yhden lapsen kanssa, mutta niin vain oli. Tuo kokemus onneksi opetti sen verran nöyryyttä, etten ikinä lähtisi lesoilemaan omalla jaksamisellani missään tilanteessa.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Voi hyvä luoja.
Minä vain sanoin että hänellä ei ole uraa.
Ei ole.
Mitä helvetin heikon itsetunnon lukkoa se sinulla kolhaisi?
Itsehän tuossa suutuit ja alat solvaamaan, kun et osaa selkeämmin kertoa minulle, mikä se "ura " sitten sinun mielestäsi on? Juoksupojasta-johtajaksi oli joskus esimerkkinä urasta, mutta tuo on kyllä jo mennyttä maailmaa. Kyllä yliopistokoulutuksella ( mikä opettajan koulutus on) voi lisäopinnoilla päästä monenlaisiin tehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Voi hyvä luoja.
Minä vain sanoin että hänellä ei ole uraa.
Ei ole.
Mitä helvetin heikon itsetunnon lukkoa se sinulla kolhaisi?
Itsehän tuossa suutuit ja alat solvaamaan, kun et osaa selkeämmin kertoa minulle, mikä se "ura " sitten sinun mielestäsi on? Juoksupojasta-johtajaksi oli joskus esimerkkinä urasta, mutta tuo on kyllä jo mennyttä maailmaa. Kyllä yliopistokoulutuksella ( mikä opettajan koulutus on) voi lisäopinnoilla päästä monenlaisiin tehtäviin.
Eli se luokanope ei ole ura.
Lisäkoulutus ei ole uran luomista vaikka sinisenä jankuttaisit.
Sitäpaitsi tuo Susanna on jo nelikymppinen ja ihan vaan pelkkä luokanope.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyönpä minäkin lusikkani soppaan. Olin kerran seminaarissa, jossa käsiteltiin lasten erityistarpeisuuksia. Siellä mainittiin kuinka adoptiolapsilla on aikuisina matalampi koulutustaso kuin adoptiovanhemmillaan. Yleisöstä nousi katsoja, joka oli eri mieltä tutkimustuloksen kanssa. Ilmeni että tämä vastarannankiiski kertomansa mukaan odotti adoptiolasta. Kai hän ajatteli, että jos hän kasvattaa lapsen taitavasti niin lapsesta tulee hänen toivomustensa kaltainen (toivoi ilmeisesti lapselleen jo etukäteen korkeakoulutusta). Tämä sivuhuomiona siihen, ettei kasvatus poista ihmisten ominaisuuksia ja haasteita.
No sehän on ihan maakohtaista.
Esim Kiinasta tulleista tutkimuksissa on todettu että menestyvät koulussa paremmin kuin biolapset.
Mun adoptiolapseni on molemmat olleet kympin oppilaita, käyneet huippulukion ja opiskelevat nyt yliopistossa.
Adoptiolapsia ei pidä niputtaa sen kummemmin kuin muitakaan.
Yleensä muuten adoptiovanhemmat tietää nää asiat paremmin kuin ulkopuoliset…
Jopa paremmin kuin puolueettomat tutkijat. Mutta voisiko olla, että osa adoptiolasten mielenterveysongelmista johtuu myös siitä, ettei vanhempi hyväksy lasta sellaisena kuin hän on? Aika kovat paineet varmaan sellaisella lapsella jonka vanhemmat ajattelee opintomenestyksen olevan vain tahdon asia.
Laitapa se tutkimuslinkki tänne sitten.
Ja kyllä, adoptiovanhemmat tietää nämä asiat paremmin kuon joku random kouluttaja.
No ilmeisesti tällä kouluttajalla on ollut tuo tutkimus käytännössä? Tuskinpa asia hänelle on mikään agenda?
Sekä omani että puolisoni sisaruksella on adoptiolapsia, yhteensä heitä on viisi. Vanhempien esimerkistä huolimatta, kukaan heistä ei ole korkeakoulutettu. En tiedä miksi.Ai nytkö et edes tiedä oliko sillä tutkimus käytössä. Vakuuttavaa.
Laitapa se linkki ko tutkimukseen. Muuten on mahdoton keskustella siitä.
Epäilenpä että nuo sukulaislapset keksit nyt päästäsi.
En ole tuo seminaarissa ollut. Oletan että joku tilasto on ollut takana.
Sinulla meni näköjään tunteisiin. Sinun lapsesi on yhtä arvokas ja toivottavasti rakastettu, hankkii hän korkeakoulutusta tai ei. Älä unohda sitä.
Oletat? Joku varmaan sanoi? Ilmeisesti?
Tutkimusta ei näy, ei kuulu.
Mutta adoptiolapsia ja -perheitä kohtaan kohdistetaan kollektiivisesti solvaamista ja vihapuhetta.
Ei mennyt tunteisiin, ei. Järkeeni koskee kamala käytöksenne.
No kyllä tämä tunteisiin menemiseltä vaikuttaa.
Aijaa. Kun kysyy että mistä tutkimuksesta on kyse ja saa vastaukseksi että varppina oli koska oletan niin. Ilmeisesti.
Ja aika normaali reaktio vihapuheeseen on alkaa penätä faktoja.
Saisko sen tutkimuksen nyt? Linkki, kiitos.
Mikä ihmeen vihapuhe? Jos joku toteaa, vaikka omana mielipiteenään että adoptiolapsilla on adoptiovanhempiaan matalampi koulutustaso, niin ei kait se ole vihapuhetta? Onko ihminen parempi kun silläon korkeampikoulutus, onko epäonnistunut kun ei ole? Puhutko siis sinä vihapuhetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyönpä minäkin lusikkani soppaan. Olin kerran seminaarissa, jossa käsiteltiin lasten erityistarpeisuuksia. Siellä mainittiin kuinka adoptiolapsilla on aikuisina matalampi koulutustaso kuin adoptiovanhemmillaan. Yleisöstä nousi katsoja, joka oli eri mieltä tutkimustuloksen kanssa. Ilmeni että tämä vastarannankiiski kertomansa mukaan odotti adoptiolasta. Kai hän ajatteli, että jos hän kasvattaa lapsen taitavasti niin lapsesta tulee hänen toivomustensa kaltainen (toivoi ilmeisesti lapselleen jo etukäteen korkeakoulutusta). Tämä sivuhuomiona siihen, ettei kasvatus poista ihmisten ominaisuuksia ja haasteita.
No sehän on ihan maakohtaista.
Esim Kiinasta tulleista tutkimuksissa on todettu että menestyvät koulussa paremmin kuin biolapset.
Mun adoptiolapseni on molemmat olleet kympin oppilaita, käyneet huippulukion ja opiskelevat nyt yliopistossa.
Adoptiolapsia ei pidä niputtaa sen kummemmin kuin muitakaan.
Yleensä muuten adoptiovanhemmat tietää nää asiat paremmin kuin ulkopuoliset…
Jopa paremmin kuin puolueettomat tutkijat. Mutta voisiko olla, että osa adoptiolasten mielenterveysongelmista johtuu myös siitä, ettei vanhempi hyväksy lasta sellaisena kuin hän on? Aika kovat paineet varmaan sellaisella lapsella jonka vanhemmat ajattelee opintomenestyksen olevan vain tahdon asia.
Laitapa se tutkimuslinkki tänne sitten.
Ja kyllä, adoptiovanhemmat tietää nämä asiat paremmin kuon joku random kouluttaja.
No ilmeisesti tällä kouluttajalla on ollut tuo tutkimus käytännössä? Tuskinpa asia hänelle on mikään agenda?
Sekä omani että puolisoni sisaruksella on adoptiolapsia, yhteensä heitä on viisi. Vanhempien esimerkistä huolimatta, kukaan heistä ei ole korkeakoulutettu. En tiedä miksi.Ai nytkö et edes tiedä oliko sillä tutkimus käytössä. Vakuuttavaa.
Laitapa se linkki ko tutkimukseen. Muuten on mahdoton keskustella siitä.
Epäilenpä että nuo sukulaislapset keksit nyt päästäsi.
En ole tuo seminaarissa ollut. Oletan että joku tilasto on ollut takana.
Sinulla meni näköjään tunteisiin. Sinun lapsesi on yhtä arvokas ja toivottavasti rakastettu, hankkii hän korkeakoulutusta tai ei. Älä unohda sitä.
Oletat? Joku varmaan sanoi? Ilmeisesti?
Tutkimusta ei näy, ei kuulu.
Mutta adoptiolapsia ja -perheitä kohtaan kohdistetaan kollektiivisesti solvaamista ja vihapuhetta.
Ei mennyt tunteisiin, ei. Järkeeni koskee kamala käytöksenne.
No kyllä tämä tunteisiin menemiseltä vaikuttaa.
Aijaa. Kun kysyy että mistä tutkimuksesta on kyse ja saa vastaukseksi että varppina oli koska oletan niin. Ilmeisesti.
Ja aika normaali reaktio vihapuheeseen on alkaa penätä faktoja.
Saisko sen tutkimuksen nyt? Linkki, kiitos.
Mikä ihmeen vihapuhe? Jos joku toteaa, vaikka omana mielipiteenään että adoptiolapsilla on adoptiovanhempiaan matalampi koulutustaso, niin ei kait se ole vihapuhetta? Onko ihminen parempi kun silläon korkeampikoulutus, onko epäonnistunut kun ei ole? Puhutko siis sinä vihapuhetta?
Hän väitti että on nimenpmama jokin tutkimustulos kansanryhmästä. Ei esittänyt omaa mielipidettä vaan nimenomaan editti leimaavan väittwen ihmisryhmästä.
Sen jälkeen solvasi myös adoptiovanhempia.
Syrjintää, vihapuhetta, solvaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SIis eihän tässä edes tiedetä onko hän oikeasti vaeltanut metriäkään. Saattoi käydä ottamassa kuvat tuolla kansallispuistossa ja siinä se. Keksi koko jutun.
Joku voisi aloittaa ketjun kuinka feikata extreme, tai edes super aktiivinen sportti elämä tekemättä yhtään urheiluliikettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Mikä tahansa tuottava työ, jossa on tulosvastuu on vaikeampaa ja stressaavampaa. Koulu ei kaipaa yhtä opettajaa ja virkavapaata saa helposti. Virasta ei joudu pois muuta kuin ahdistelemalla seksuaalisesti oppilaitaan. Kun viran onnistuu kerran saamaa siitä voi nauttia huoleti eläkeikään saakka. Puhumattakaan siitä, että millä muulla alalla tosiasiallisesti nen työaika per vuosi on niin lyhyt kuin koulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Tällä ihmisellä on vielä pitkä taival siihen että on saanut kasvatettua 4 lastaan kunnon kansalaisiksi. Henkseleitä ei kannata etukäteen paukutella.
Niin, kannattaa varautua kaikkiin mahdollisiin uhkiin ja lopettaa eläminen! Onneksi on vielä noita positiivisia ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä lapsia, eikä pelkästään näitä henkselin paukuttelusta varottelijoita.
Olihan tuossa jutussa vähän sellainen oman kehän kiillotuksen maku. Että kun nyt vaan lähdette luontoon se auttaa kipuihin ja masennukseenkin.. sinne vaan kaikki metsään. Mutta eihän se mene niin. Tämä on sama kuin sanot masentuneelle että piristyt nyt vaan!
Synnärille pyöräillään kesällä ja hiihdetään talvella, kuten kunnon nainen. Onnistuu jos synnytys ei ole nopea ja asut sairaalan naapurissa. Helppo siinä kehuskella kun toinen tulee vauhdilla synnyttämään kymmenien kilometrien päästä.
Jutun naisen elämän tavassa ei ole mitään väärää. Hienoa että on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Mutta samalla tämä juttu oli muita, erilaisia äitejä dissaava. Sellainen "minun tyyli on hyvä, jos vaan elät kuten minä, sinunkin elämäsi on hyvä."
Se että joku nainen kertoo lehdessä miten synnytys oli vaikea ja pitkä ja masennuskin siitä tuli, ei tee hänen koko lapsiperhe elämästä aivan p*skaa. On hyvä tuoda esiin niitä huonojakin kokemuksia, niitä tulee joillekin eikä se ole kenenkään syy. Eikä sekään että se synnytyksen jälkeinen masennus ei jää sinne metsään tai laavulle.
Asenne ei auta aivan kaikkeen. Kaikki sellainen "jokaiselle annetaan vain sen verran kuin jaksaa kantaa" -p*ska masentaa lisää kun se kuorma voi tulla oikeasti liian painavaksi yhden ihmisen kantaa. Tätä ei älyä ne joille ei ole tullut sitä kestämätöntä kuormaa..
Elämä saa tuntua raskaalta kun se on sitä. Jos se ei koskaan hellitä, saa hakea apua ja se olisi tosi suotavaakin. Avun hakeminen ei tee kenestäkään heikkoa tai huonoa, oli lapsia tai ei.
Ollaan kaikki hyviä just tälleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyönpä minäkin lusikkani soppaan. Olin kerran seminaarissa, jossa käsiteltiin lasten erityistarpeisuuksia. Siellä mainittiin kuinka adoptiolapsilla on aikuisina matalampi koulutustaso kuin adoptiovanhemmillaan. Yleisöstä nousi katsoja, joka oli eri mieltä tutkimustuloksen kanssa. Ilmeni että tämä vastarannankiiski kertomansa mukaan odotti adoptiolasta. Kai hän ajatteli, että jos hän kasvattaa lapsen taitavasti niin lapsesta tulee hänen toivomustensa kaltainen (toivoi ilmeisesti lapselleen jo etukäteen korkeakoulutusta). Tämä sivuhuomiona siihen, ettei kasvatus poista ihmisten ominaisuuksia ja haasteita.
No sehän on ihan maakohtaista.
Esim Kiinasta tulleista tutkimuksissa on todettu että menestyvät koulussa paremmin kuin biolapset.
Mun adoptiolapseni on molemmat olleet kympin oppilaita, käyneet huippulukion ja opiskelevat nyt yliopistossa.
Adoptiolapsia ei pidä niputtaa sen kummemmin kuin muitakaan.
Yleensä muuten adoptiovanhemmat tietää nää asiat paremmin kuin ulkopuoliset…
Jopa paremmin kuin puolueettomat tutkijat. Mutta voisiko olla, että osa adoptiolasten mielenterveysongelmista johtuu myös siitä, ettei vanhempi hyväksy lasta sellaisena kuin hän on? Aika kovat paineet varmaan sellaisella lapsella jonka vanhemmat ajattelee opintomenestyksen olevan vain tahdon asia.
Laitapa se tutkimuslinkki tänne sitten.
Ja kyllä, adoptiovanhemmat tietää nämä asiat paremmin kuon joku random kouluttaja.
No ilmeisesti tällä kouluttajalla on ollut tuo tutkimus käytännössä? Tuskinpa asia hänelle on mikään agenda?
Sekä omani että puolisoni sisaruksella on adoptiolapsia, yhteensä heitä on viisi. Vanhempien esimerkistä huolimatta, kukaan heistä ei ole korkeakoulutettu. En tiedä miksi.Ai nytkö et edes tiedä oliko sillä tutkimus käytössä. Vakuuttavaa.
Laitapa se linkki ko tutkimukseen. Muuten on mahdoton keskustella siitä.
Epäilenpä että nuo sukulaislapset keksit nyt päästäsi.
En ole tuo seminaarissa ollut. Oletan että joku tilasto on ollut takana.
Sinulla meni näköjään tunteisiin. Sinun lapsesi on yhtä arvokas ja toivottavasti rakastettu, hankkii hän korkeakoulutusta tai ei. Älä unohda sitä.
Oletat? Joku varmaan sanoi? Ilmeisesti?
Tutkimusta ei näy, ei kuulu.
Mutta adoptiolapsia ja -perheitä kohtaan kohdistetaan kollektiivisesti solvaamista ja vihapuhetta.
Ei mennyt tunteisiin, ei. Järkeeni koskee kamala käytöksenne.
No kyllä tämä tunteisiin menemiseltä vaikuttaa.
Aijaa. Kun kysyy että mistä tutkimuksesta on kyse ja saa vastaukseksi että varppina oli koska oletan niin. Ilmeisesti.
Ja aika normaali reaktio vihapuheeseen on alkaa penätä faktoja.
Saisko sen tutkimuksen nyt? Linkki, kiitos.
Mikä ihmeen vihapuhe? Jos joku toteaa, vaikka omana mielipiteenään että adoptiolapsilla on adoptiovanhempiaan matalampi koulutustaso, niin ei kait se ole vihapuhetta? Onko ihminen parempi kun silläon korkeampikoulutus, onko epäonnistunut kun ei ole? Puhutko siis sinä vihapuhetta?
Hän väitti että on nimenpmama jokin tutkimustulos kansanryhmästä. Ei esittänyt omaa mielipidettä vaan nimenomaan editti leimaavan väittwen ihmisryhmästä.
Sen jälkeen solvasi myös adoptiovanhempia.
Syrjintää, vihapuhetta, solvaamista.
Ei tuossa kyllä mitään solvaamista ole. Sitä voisi pitää solvaamisena, että matalampaa koulutusta pitää solvaamisena. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyönpä minäkin lusikkani soppaan. Olin kerran seminaarissa, jossa käsiteltiin lasten erityistarpeisuuksia. Siellä mainittiin kuinka adoptiolapsilla on aikuisina matalampi koulutustaso kuin adoptiovanhemmillaan. Yleisöstä nousi katsoja, joka oli eri mieltä tutkimustuloksen kanssa. Ilmeni että tämä vastarannankiiski kertomansa mukaan odotti adoptiolasta. Kai hän ajatteli, että jos hän kasvattaa lapsen taitavasti niin lapsesta tulee hänen toivomustensa kaltainen (toivoi ilmeisesti lapselleen jo etukäteen korkeakoulutusta). Tämä sivuhuomiona siihen, ettei kasvatus poista ihmisten ominaisuuksia ja haasteita.
No sehän on ihan maakohtaista.
Esim Kiinasta tulleista tutkimuksissa on todettu että menestyvät koulussa paremmin kuin biolapset.
Mun adoptiolapseni on molemmat olleet kympin oppilaita, käyneet huippulukion ja opiskelevat nyt yliopistossa.
Adoptiolapsia ei pidä niputtaa sen kummemmin kuin muitakaan.
Yleensä muuten adoptiovanhemmat tietää nää asiat paremmin kuin ulkopuoliset…
Jopa paremmin kuin puolueettomat tutkijat. Mutta voisiko olla, että osa adoptiolasten mielenterveysongelmista johtuu myös siitä, ettei vanhempi hyväksy lasta sellaisena kuin hän on? Aika kovat paineet varmaan sellaisella lapsella jonka vanhemmat ajattelee opintomenestyksen olevan vain tahdon asia.
Laitapa se tutkimuslinkki tänne sitten.
Ja kyllä, adoptiovanhemmat tietää nämä asiat paremmin kuon joku random kouluttaja.
No ilmeisesti tällä kouluttajalla on ollut tuo tutkimus käytännössä? Tuskinpa asia hänelle on mikään agenda?
Sekä omani että puolisoni sisaruksella on adoptiolapsia, yhteensä heitä on viisi. Vanhempien esimerkistä huolimatta, kukaan heistä ei ole korkeakoulutettu. En tiedä miksi.Ai nytkö et edes tiedä oliko sillä tutkimus käytössä. Vakuuttavaa.
Laitapa se linkki ko tutkimukseen. Muuten on mahdoton keskustella siitä.
Epäilenpä että nuo sukulaislapset keksit nyt päästäsi.
En ole tuo seminaarissa ollut. Oletan että joku tilasto on ollut takana.
Sinulla meni näköjään tunteisiin. Sinun lapsesi on yhtä arvokas ja toivottavasti rakastettu, hankkii hän korkeakoulutusta tai ei. Älä unohda sitä.
Oletat? Joku varmaan sanoi? Ilmeisesti?
Tutkimusta ei näy, ei kuulu.
Mutta adoptiolapsia ja -perheitä kohtaan kohdistetaan kollektiivisesti solvaamista ja vihapuhetta.
Ei mennyt tunteisiin, ei. Järkeeni koskee kamala käytöksenne.
No kyllä tämä tunteisiin menemiseltä vaikuttaa.
Aijaa. Kun kysyy että mistä tutkimuksesta on kyse ja saa vastaukseksi että varppina oli koska oletan niin. Ilmeisesti.
Ja aika normaali reaktio vihapuheeseen on alkaa penätä faktoja.
Saisko sen tutkimuksen nyt? Linkki, kiitos.
Mikä ihmeen vihapuhe? Jos joku toteaa, vaikka omana mielipiteenään että adoptiolapsilla on adoptiovanhempiaan matalampi koulutustaso, niin ei kait se ole vihapuhetta? Onko ihminen parempi kun silläon korkeampikoulutus, onko epäonnistunut kun ei ole? Puhutko siis sinä vihapuhetta?
Hän väitti että on nimenpmama jokin tutkimustulos kansanryhmästä. Ei esittänyt omaa mielipidettä vaan nimenomaan editti leimaavan väittwen ihmisryhmästä.
Sen jälkeen solvasi myös adoptiovanhempia.
Syrjintää, vihapuhetta, solvaamista.
Ei tuossa kyllä mitään solvaamista ole. Sitä voisi pitää solvaamisena, että matalampaa koulutusta pitää solvaamisena. -eri
Kyllä on.
Koko ryhmään kohdistuvaa vihapuhwetta. Oikein tyypillistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Voi hyvä luoja.
Minä vain sanoin että hänellä ei ole uraa.
Ei ole.
Mitä helvetin heikon itsetunnon lukkoa se sinulla kolhaisi?
Itsehän tuossa suutuit ja alat solvaamaan, kun et osaa selkeämmin kertoa minulle, mikä se "ura " sitten sinun mielestäsi on? Juoksupojasta-johtajaksi oli joskus esimerkkinä urasta, mutta tuo on kyllä jo mennyttä maailmaa. Kyllä yliopistokoulutuksella ( mikä opettajan koulutus on) voi lisäopinnoilla päästä monenlaisiin tehtäviin.
Eli se luokanope ei ole ura.
Lisäkoulutus ei ole uran luomista vaikka sinisenä jankuttaisit.
Sitäpaitsi tuo Susanna on jo nelikymppinen ja ihan vaan pelkkä luokanope.
Mikäs hänen sitten pitäisi olla?
Kiva työ, lyhyet työpäivät ja pitkät lomat. Saa nauttia runsaasta vapaa-ajasta ja olla paljon perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Tällä ihmisellä on vielä pitkä taival siihen että on saanut kasvatettua 4 lastaan kunnon kansalaisiksi. Henkseleitä ei kannata etukäteen paukutella.
Niin, kannattaa varautua kaikkiin mahdollisiin uhkiin ja lopettaa eläminen! Onneksi on vielä noita positiivisia ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä lapsia, eikä pelkästään näitä henkselin paukuttelusta varottelijoita.
Ei hän ole positiivinen vaan todella negatiivinen. Rasittavasti räsäsmäisen tyhmä.
Sitäpaitsi jos on just vasta aloittanut jotain, ei ole mikään asiantuntija siinä asiassa.
Vardinkin kun heillä mies taitaa tehdä kaiken. Hattarapää huitelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Mikä tahansa tuottava työ, jossa on tulosvastuu on vaikeampaa ja stressaavampaa. Koulu ei kaipaa yhtä opettajaa ja virkavapaata saa helposti. Virasta ei joudu pois muuta kuin ahdistelemalla seksuaalisesti oppilaitaan. Kun viran onnistuu kerran saamaa siitä voi nauttia huoleti eläkeikään saakka. Puhumattakaan siitä, että millä muulla alalla tosiasiallisesti nen työaika per vuosi on niin lyhyt kuin koulussa?
Eli sinä olet katkera julkisen puolen työntekijöitä kohtaan? Kaikki eivät kuitenkaan voi tehdä sitä uraa yksityisellä puolella, kun niitä yhteiskunnan palveluita tarvitset myöskin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Voi hyvä luoja.
Minä vain sanoin että hänellä ei ole uraa.
Ei ole.
Mitä helvetin heikon itsetunnon lukkoa se sinulla kolhaisi?
Itsehän tuossa suutuit ja alat solvaamaan, kun et osaa selkeämmin kertoa minulle, mikä se "ura " sitten sinun mielestäsi on? Juoksupojasta-johtajaksi oli joskus esimerkkinä urasta, mutta tuo on kyllä jo mennyttä maailmaa. Kyllä yliopistokoulutuksella ( mikä opettajan koulutus on) voi lisäopinnoilla päästä monenlaisiin tehtäviin.
Eli se luokanope ei ole ura.
Lisäkoulutus ei ole uran luomista vaikka sinisenä jankuttaisit.
Sitäpaitsi tuo Susanna on jo nelikymppinen ja ihan vaan pelkkä luokanope.
Kerropa sitten, mikä on ura.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Voi hyvä luoja.
Minä vain sanoin että hänellä ei ole uraa.
Ei ole.
Mitä helvetin heikon itsetunnon lukkoa se sinulla kolhaisi?
Itsehän tuossa suutuit ja alat solvaamaan, kun et osaa selkeämmin kertoa minulle, mikä se "ura " sitten sinun mielestäsi on? Juoksupojasta-johtajaksi oli joskus esimerkkinä urasta, mutta tuo on kyllä jo mennyttä maailmaa. Kyllä yliopistokoulutuksella ( mikä opettajan koulutus on) voi lisäopinnoilla päästä monenlaisiin tehtäviin.
Eli se luokanope ei ole ura.
Lisäkoulutus ei ole uran luomista vaikka sinisenä jankuttaisit.
Sitäpaitsi tuo Susanna on jo nelikymppinen ja ihan vaan pelkkä luokanope.
Mikäs hänen sitten pitäisi olla?
Kiva työ, lyhyet työpäivät ja pitkät lomat. Saa nauttia runsaasta vapaa-ajasta ja olla paljon perheen kanssa.
En ole ottanut kantaa siihen että hänen pitäisi olma jotain. Todennut vain että hänellä ei ole uraa.
Se on hänen valintansa. Luuhuta pusikoissa pätemässä.
Kaikki ei halua sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiva.
Hän elää elämää jossa ei pyriyä mihinkään sen kummempaan. Ei ole uraa eikä muutakaan. Lähilaavu riittää.
Monelle jo tommoseen tyytyminen on kriisi itsessään.
Hänhän on opettaja koulutukseltaan.
Aivan. Töistä ei tarvitse stressata. Virkavapaata järjestyy ja kesältä palkka juoksee.
No eihän tänä päivänä kukaan muukaan lähde töihin vielä, jos on 4kk:n ikäinen vauva.
Vastasin tuohon kommenttiin, kun joku kirjoitti, ettei hänellä ole uraa. Hänellä on hyvä koulutus.
Luokanopettaja. Ei ole kummoinen koulutus.
Ja uraahan siinä ei ole ollenkaan.
Jaa, ja millainen ura pitäisi olla? Eikö riitä, että on hyvä koulutus ja työpaikka. Saa palkkaa ja maksaa siitä verot? Kasvattaa neljä lasta kunnon kansalaisiksi, mitä ihmeen uraa tarkoitat? Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä väitöskirjaa, koska sen jälkeen olet ylikoulutettu lähes kaikkeen.
Totesin vain että hänellä ei ole uraa.
Fakta.
Mitä sinä riehut?
Ja minä kysyin, että mikä ura hänellä pitäisi olla?
Kerro nyt, minkälainen ura olisi sinusta sellainen, että hän olisi tehnyt "uran"?
En minä ole sanonut että pitäisi olla. Sanoin että hänellä ei ole uraa, mikä osaltaan toki tekee elämän helpoksi. Varsinkin kun virasta on helppo olla poissa ja jopa nostaa palkkaa tekemättä töitä.
Mikä ihme tämä "ura-ajattelu "on? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ne vuodet, mitä kukin tekee. Opettajat tekevät opettajan töitä, joku voi edetä rehtoriksi asti tai voi tehdä vaikka väitöskirjan myöhemmin. Avaisit nyt hieman, mikä se sinun urasi on, mikä tekee elämän vaikeammaksi kuin tämä Sannan elämä on? Miten se "ura" estää elämästä?
Mikä tahansa tuottava työ, jossa on tulosvastuu on vaikeampaa ja stressaavampaa. Koulu ei kaipaa yhtä opettajaa ja virkavapaata saa helposti. Virasta ei joudu pois muuta kuin ahdistelemalla seksuaalisesti oppilaitaan. Kun viran onnistuu kerran saamaa siitä voi nauttia huoleti eläkeikään saakka. Puhumattakaan siitä, että millä muulla alalla tosiasiallisesti nen työaika per vuosi on niin lyhyt kuin koulussa?
Vaikuttaa siltä, että olet huomannut tehneesi huonon ammatinvalinnan.
Vauva-aika ja äitiyslomailu onkin iisiä. Rankinta oli palata töihin ja aloittaa se minuuttiaikataulutettu arki kodin, työn ja päiväkodin välillä. Siihen lapsen jatkuvat sairastelut ja poissaolot töistä ja niitä ymmärtämätön työnantaja.
Sanoisin että lapsiperhe-arki itsessään ei ole raskasta vaan se tasapainoilu lasten, kodin, työn ja harrastusten välillä.
Veikkaisin kyllä että tässä vielä eletään sitä vauvakuplaa.