Masentunut teini ei poistu huoneestaan eikä syö mitään. Ei saa apua..

Vierailija kirjoitti:

Suostui kuitenkin juomaan?

Nyt ap puhelin pois ja viette pojan päivystykseen. Tekee hidasta its*mu*h** paastoamalla. Tiedättekö edes milloin on syönyt viimeksi ihan varmasti?

Tänään koulussa?

Viekää se päivystykseen!

Mikäs tässä tausta? Ei varmaan yhtäkkiä ole tuollaiseksi muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Tää on näitä nykyajan ongelmia. Aikaisemmin tuollainen ei olisi tullut kysymykseenkään, että teini ei syö eikä poistu huoneestaan päiviin.

Jep, isä olisi kysynyt, mikä hätänä ja jos ei olisi tullut mitään järkevää vastausta, olisi vedelty ympäri korvia ja käsketty lopettamaan pelleily. Syömättä jättäminen ei olisi ollut vaihtoehto. Joutavat murheet olisivat sillä hetkellä unohtuneet päänupista teini saanut toimintakykynsä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tässä tausta? Ei varmaan yhtäkkiä ole tuollaiseksi muuttunut.

Viime perjantaina poika oli mokannut tyttöystävän kanssa.

Päivystykseen voi viedä, psykiatri tulee siellä arvioimaan tilanteen. Tai sitten arkena lääkäriin. On myös etsivää nuorisotyötä ja Nuotti-valmennusta, niistäkin voi olla apua.

Vierailija kirjoitti:

Suostui kuitenkin juomaan?

Nyt ap puhelin pois ja viette pojan päivystykseen. Tekee hidasta its*mu*h** paastoamalla. Tiedättekö edes milloin on syönyt viimeksi ihan varmasti?

Ei olisi halunnut juoda. Itki että ei halua. Joi kuitenkin hitaasti. En ole varma milloin ihan varmasti on syönyt. Toivon että eilen kun oltiin töissä. En kuitenkaan tiedä. Tasan tarkkaan tiedän, että maanantaina söi palan pizzaa kun tilasin. Olin jo silloin huolissani tästä. Yritti aluksi oksentaa, mutta ei saanut oksennettua. Mä pelkään että meidät käännytetään pois päivystyksestä mutta en keksi enää muutakaan. Ei pojan sydän jaksa loputtomiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Av:n vaihtoehdot: tyttöystävä 15 vee raskaana, poika jätetty, äidillä jokin munchausen proxy?

Tai joku vedättää taas mammoja kuin litran mittaa, eikä kukaan edes tajua. Trolli.[/quote

K pää olet.Todella vaikeaa auttaa kun ei tiedä mitä tehdä.Toivottavasti vedät pääsi sinne mihinkä päivä ei paista tai uppoat omaan typeeryyteesi.

Vaadit, että saatte apua hänelle. Ei elä enää kauaa, jos ei todellakaan suostu juomaan ja syömään, ja jos ei saa tosiaan tarvitsemaansa apua ajoissa.

Oman lapsen ongelmia vähäteltiin, kunnes pistin stopin vähättelylle.

Tiedän miltä tuntuu, kun oma lapsi voi huonosti. Se vaikuttaa koko perheeseen, kavereihin ja ylipäätään jo muihinkin ihmisiin.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostui kuitenkin juomaan?

Nyt ap puhelin pois ja viette pojan päivystykseen. Tekee hidasta its*mu*h** paastoamalla. Tiedättekö edes milloin on syönyt viimeksi ihan varmasti?

Ei olisi halunnut juoda. Itki että ei halua. Joi kuitenkin hitaasti. En ole varma milloin ihan varmasti on syönyt. Toivon että eilen kun oltiin töissä. En kuitenkaan tiedä. Tasan tarkkaan tiedän, että maanantaina söi palan pizzaa kun tilasin. Olin jo silloin huolissani tästä. Yritti aluksi oksentaa, mutta ei saanut oksennettua. Mä pelkään että meidät käännytetään pois päivystyksestä mutta en keksi enää muutakaan. Ei pojan sydän jaksa loputtomiin

Ei nuoren sydän heti petä. Mutta sun sydän pettää huolesta. Ei ne teitä pois käännytä, vaikka olisivatkin puhelimessa "kieltäneet" tulemasta. Pasastoava ja itkuinen masentunut otetaan vakavasti. Etenkin kun kyseessä on alaikäinen.

Toivottavasti otat nuoren hätähuudon tosissasi. Nyt ei pidä odottaa, ei ole enää tässä maailmassa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on näitä nykyajan ongelmia. Aikaisemmin tuollainen ei olisi tullut kysymykseenkään, että teini ei syö eikä poistu huoneestaan päiviin.

Jep, isä olisi kysynyt, mikä hätänä ja jos ei olisi tullut mitään järkevää vastausta, olisi vedelty ympäri korvia ja käsketty lopettamaan pelleily. Syömättä jättäminen ei olisi ollut vaihtoehto. Joutavat murheet olisivat sillä hetkellä unohtuneet päänupista teini saanut toimintakykynsä takaisin.

Sitten olisikin seuraavana päivänä nuori löytynyt ladosta narun jatkeena...

Teidän kuuluu nyt olla vahvoja vanhempina. Tuollainen salaa häkeen soittelu "kävelylenkillä" ei välity teinille ollenkaan. Mikään ei ole pahempi kuin romahtaa ilman, että kukaan todella reagoi. Huonoon oloon tai hätään ns. mukaan meneminen ei auta. Välitön empatia ja lämpimyys/rakkaudellisuus olisi nyt tärkeää. Halaatko, oletko läsnä? Mene vaikka pojan huoneeseen istumaan ja lukemaan, sanot että haluat olla hänen vierellään, että et voi jättää häntä yksin siinä tilassa. Jos alkaa suuttumaan tms., niin antaa sen tulla pintaan - sinä pystyt aikuisena ottamaan sen vastaan. Tärkeintä on juurikin se, että on läheinen aikuinen siinä ottamassa tunteet vastaan ja auttamassa niiden käsittelyssä. Vaikka ei ole ns. pieni lapsi, niin jokaisen tuon ikäisen pitää saada olla pieni vaikeuksien edessä - ja silloin äiti/isä ottaa tilanteen haltuun. Astu siihen rooliin, jota lapsesi tällä hetkellä kaipaa. Ole luja ja hellä, avoin ja lämmin.

Teidän pitää saada poika lääkäriin ja tiputukseen ennen kuin kuivuu. Siellä autetaan eteenpäin. Mutta ap nyt heti lähdette, älkää odottako huomiseen. Poika voi todella huonosti kun on noin itkuinen. On väsynyt ja haluaisi luovuttaa... 💔

Kuten joku yllä sanoikin: oikea ratkaisu on viedä päivystykseen. Puhelimessa mieluusti sanovat että ei kannata tulla, mutta sairaalan ovella on eri ääni kellossa (ainakin lääkäreillä).

Päivystykseen siis tilannearvioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostui kuitenkin juomaan?

Nyt ap puhelin pois ja viette pojan päivystykseen. Tekee hidasta its*mu*h** paastoamalla. Tiedättekö edes milloin on syönyt viimeksi ihan varmasti?

Ei olisi halunnut juoda. Itki että ei halua. Joi kuitenkin hitaasti. En ole varma milloin ihan varmasti on syönyt. Toivon että eilen kun oltiin töissä. En kuitenkaan tiedä. Tasan tarkkaan tiedän, että maanantaina söi palan pizzaa kun tilasin. Olin jo silloin huolissani tästä. Yritti aluksi oksentaa, mutta ei saanut oksennettua. Mä pelkään että meidät käännytetään pois päivystyksestä mutta en keksi enää muutakaan. Ei pojan sydän jaksa loputtomiin

Ei varmasti ole syönyt. On itkuinen kun voimat käy vähiin. Nyt ei saa jättää yksin. Ei hetkeksikään. Päivystykseen saa mennä, nyt on kiire.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostui kuitenkin juomaan?

Nyt ap puhelin pois ja viette pojan päivystykseen. Tekee hidasta its*mu*h** paastoamalla. Tiedättekö edes milloin on syönyt viimeksi ihan varmasti?

Ei olisi halunnut juoda. Itki että ei halua. Joi kuitenkin hitaasti. En ole varma milloin ihan varmasti on syönyt. Toivon että eilen kun oltiin töissä. En kuitenkaan tiedä. Tasan tarkkaan tiedän, että maanantaina söi palan pizzaa kun tilasin. Olin jo silloin huolissani tästä. Yritti aluksi oksentaa, mutta ei saanut oksennettua. Mä pelkään että meidät käännytetään pois päivystyksestä mutta en keksi enää muutakaan. Ei pojan sydän jaksa loputtomiin

Yritti oksentaa? Olettehan varmoja ettei ole oksentanut salaa? Voi pieni, rukoilen että saatte apua ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostui kuitenkin juomaan?

Nyt ap puhelin pois ja viette pojan päivystykseen. Tekee hidasta its*mu*h** paastoamalla. Tiedättekö edes milloin on syönyt viimeksi ihan varmasti?

Ei olisi halunnut juoda. Itki että ei halua. Joi kuitenkin hitaasti. En ole varma milloin ihan varmasti on syönyt. Toivon että eilen kun oltiin töissä. En kuitenkaan tiedä. Tasan tarkkaan tiedän, että maanantaina söi palan pizzaa kun tilasin. Olin jo silloin huolissani tästä. Yritti aluksi oksentaa, mutta ei saanut oksennettua. Mä pelkään että meidät käännytetään pois päivystyksestä mutta en keksi enää muutakaan. Ei pojan sydän jaksa loputtomiin

Ei nuoren sydän heti petä. Mutta sun sydän pettää huolesta. Ei ne teitä pois käännytä, vaikka olisivatkin puhelimessa "kieltäneet" tulemasta. Pasastoava ja itkuinen masentunut otetaan vakavasti. Etenkin kun kyseessä on alaikäinen.

Ärsyttää muodot "otetaan vakavasti, otetaan tosissaan, ollaan huolissaan, ollaan sitä ja ollaan tätä", vaikka se ei todellakaan aina mene niin. Anna ymmärrystä vanhemmille, koska he kuitenkin edes välittävät lapsestaan, jonka tilanne on oikeasti vakava.

Ehkä vanhemmat eivät tunne lähipiirissä ketään perhettä, joka ois ollu samankaltaisessa tilanteessa, ja siksi ovat aivan hädissään että mitä pitäisi ruveta tekemään.

Ei ketään normaali vanhempi ole huolestumatta asiasta, ja suurin osa on aidosti huolissaan ja haluaa apua. Mutta kun apua ei saa aina, eikä heti kään ellei ole oikeasti akuutti asia.

Tunnen erään ihmisen, jonka vanhempi soitti tilasta tk:seen, mutta ensimmäinen heidän ratkaisunsa olivat lääkkeet, eivät edes ehdottaneet että saisi keskusteluapua. No onneksi sai kuraattorilta, vaikkakin välillä kuulema tuntui ettei ollut mitään hyötyä, mutta ei suostunut lääkkeisiin koska ne eivät ole ensimmäinen vaihtoehto jos et oikeesti oo ihan pohjalla saakka.

Pointtini viestissäni on se, että nykyään kaikki psykologit ja muut tekevät jopa todella pitkiä päiviä vaan sen takia, että asiakkaita on ihan todella paljon tullut lisää parin vuoden aikana. Ja uskon että niitä tulee lisää, jos ei äkkiä keksitä mikä on syy lisääntyneisiin mt-ongelmiin yms, eikä etsitä mitään keinoa rajata niiden "leviämistä". Sen sijaan psykologeja ja muita on entistä vähemmän, koska työn määrä varsinkin nyt korona-aikana on lisääntynyt niin paljon, että moni uupuu ja sen takia itse on tilanteessa jossa tarvitsee sitä apua, jota valitettavasti et ehkä heti saa vaan siinä voi mennä niin kauan ettet enää tarvitsekaan sitä.

Poika on jo jätetty tosi yksin, jos tieto on siitä, että "maanantaina söi palan pizzaa". Ei tuossa tilassa/tilanteessa voi jättää toista yksin, kyse on käytännössä akuutista sairastumisesta. Voin sanoa, että mikään ei ole pahempaa ja traumaattisempaa (menee usko turvaverkkoon) kuin se, jos teinin pahaan oireiluun ei reagoida kunnolla. Ja nimenomaan rakkaudella ja lujalla otteella, eikä empimisellä ja tuumailulla. Ylipäätänsä ei saa päästää tuollalailla eristäytymään, vaikka hän sitä yrittäisi. Otat pojan kainaloon ja kun hän kokee tunteita (itkee, suuttuu, huutaa tms.), niin olette siinä hänen tukenaan. Vaikka yrittäisi haistatella tai käskeä teitä pois, niin kestämällä sen te näytätte, että olette ns. se vahvempi voima, johon tukeutua.

Miten se käy kusella vai onko kussu housuun vaan?