Ovatko huippuälykkäät ihmiset usein myös varakkaita?

Yksi maailman älykkäistä ihmisistä asuu asuntovaunussa hyvin vaatimattomasti. Hän yrittää siellä kehittää yhtenäisteoriaa maailmankaikkeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaiikki ihmiset tulevat kylläiseksi ja kyllästyneeksi. Se on peliväliine tavallaan. Siis älykkyys liiittyy monesti esim laskelmointiiin eli kuinka pitkälle tiettyjen havaointojen pojalta ihminen laskee tietyt asiat. Kykenee omaksumaan kokonaistitlanteeet mahdollisimman nopeasti.

Esiim bisneksessä jos verkostoidutaaan vaikka globaaliin bisnekseen niiin se tapahtuu tuttujen kautta jolloin voi luoda luotettavasti mahdolllisimman nopeasti luotettavat bisneskuvioot vieraaseeen maahan.

Muutoin ne on hyviin raakoja neuvotteluja rahasta ja arvuutteluja siiitä mitä kunkin käteen jäää rahaa.

Suomessa esiim jos ajatellaan niin kielellistä identiteettiä niiin se on jo niin suuri valuuutta suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Varakkuus korreloi yleensä röyhkeyden ja ahneuden kanssa.

Ja älykkäät eivät voi olla röyhkeitä ja ahneita?

Minusta varakkuus kertoo ahkeruudesta ja siitä, että on ollut kiinnostusta tehdä elämällään jotain.

Kyllähän elämällään voi tehdä monenlaistakin muutakin kuin rahaan, etenkin erityiseen varakkuuteen tähtäävää. Ei välttämättä ole lainkaan huonommin käytettyä elämää ja aikaa siltikään. Riippuu arvostuksista.

Niin, jotkut esimerkiksi haluavat tulla hyväksi työssään ja ansaita rahaa sillä. Mitä pahaa siinä on? Kun sinulla on rahaa, voit pitkälti tehdä mitä vaan.

En sano että elämä vähävaraisimmilla on automaattisesti huonoa. Toisinkuin te miellätte rikkaiden elämän muilla osa-alueilla köyhäksi ja että he eivät nää muuta kun rahaa ja se on heidän ainut elämän tarkoitus. :D Onko niin kauhea ajatus, että joku varakas voisi olla onnellinen. :)

En osaa edes vastata tähän mitään. Hämmennyin.

Steven Jobbs sanoi aikanaan että hänen yksi parjaimmista kokemuksistaan oli lsd n kokeilu (lähde wikipedia).

Keskitasoa älykkäämmät saattavat rikastuakin. ~120 äo. Mitä useamman standardideviaation päässä älykäs on keskitasosta, sitä debilitoivempaa poikkeavuus on. Yli ~160 älykkäillä alkaa olla jo sellainen elämäntuska simpanssilauman keskellä eläessä, että rikastuminen on viimeisiä mieleentulevia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Yksi maailman älykkäistä ihmisistä asuu asuntovaunussa hyvin vaatimattomasti. Hän yrittää siellä kehittää yhtenäisteoriaa maailmankaikkeudesta.

Kuka? Tiesitkö että esim. se että Ikean omistaja ajelisi vanhalla autolla on pelkkä varoitus. Oikea Ikean keksijä ei saanut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Steven Jobbs sanoi aikanaan että hänen yksi parjaimmista kokemuksistaan oli lsd n kokeilu (lähde wikipedia).

Mä oleen taiteilijana oppinut tät ilman lsd tä siiinä mielessä että luon vain esiim tietyt ominaisuudet tyypille ja alan silllä kertoa itselleni iltasatua. Se hahmo kirjoittaa kokoaika itseitseään pääässäni.

Vierailija kirjoitti:

Steven Jobbs sanoi aikanaan että hänen yksi parjaimmista kokemuksistaan oli lsd n kokeilu (lähde wikipedia).

Applen todellista perustajaa huumattiin vastentahtoisesti. Se aloitetaan lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Steven Jobbs sanoi aikanaan että hänen yksi parjaimmista kokemuksistaan oli lsd n kokeilu (lähde wikipedia).

Mä oleen taiteilijana oppinut tät ilman lsd tä siiinä mielessä että luon vain esiim tietyt ominaisuudet tyypille ja alan silllä kertoa itselleni iltasatua. Se hahmo kirjoittaa kokoaika itseitseään pääässäni.

Mitä olet kirjoittanut? Varopa ettet mainitse niitä, jotka varastettiin minulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Varakkuus korreloi yleensä röyhkeyden ja ahneuden kanssa.

Ja älykkäät eivät voi olla röyhkeitä ja ahneita?

Minusta varakkuus kertoo ahkeruudesta ja siitä, että on ollut kiinnostusta tehdä elämällään jotain.

Kyllähän elämällään voi tehdä monenlaistakin muutakin kuin rahaan, etenkin erityiseen varakkuuteen tähtäävää. Ei välttämättä ole lainkaan huonommin käytettyä elämää ja aikaa siltikään. Riippuu arvostuksista.

Niin, jotkut esimerkiksi haluavat tulla hyväksi työssään ja ansaita rahaa sillä. Mitä pahaa siinä on? Kun sinulla on rahaa, voit pitkälti tehdä mitä vaan.

En sano että elämä vähävaraisimmilla on automaattisesti huonoa. Toisinkuin te miellätte rikkaiden elämän muilla osa-alueilla köyhäksi ja että he eivät nää muuta kun rahaa ja se on heidän ainut elämän tarkoitus. :D Onko niin kauhea ajatus, että joku varakas voisi olla onnellinen. :)

En osaa edes vastata tähän mitään. Hämmennyin.

Oho, oliko joku ensimmäistä kertaa eri mieltä sinun kanssasi elämässäsi kun noin hämmennyit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Steven Jobbs sanoi aikanaan että hänen yksi parjaimmista kokemuksistaan oli lsd n kokeilu (lähde wikipedia).

Mä oleen taiteilijana oppinut tät ilman lsd tä siiinä mielessä että luon vain esiim tietyt ominaisuudet tyypille ja alan silllä kertoa itselleni iltasatua. Se hahmo kirjoittaa kokoaika itseitseään pääässäni.

Elii tavallaan kaikki mikä liiittyy siihen miellemaisemaan tulevat ilmi kun antaaa itselleen vapauden kertoa iltasatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Varakkuus korreloi yleensä röyhkeyden ja ahneuden kanssa.

Ja älykkäät eivät voi olla röyhkeitä ja ahneita?

Minusta varakkuus kertoo ahkeruudesta ja siitä, että on ollut kiinnostusta tehdä elämällään jotain.

Kyllähän elämällään voi tehdä monenlaistakin muutakin kuin rahaan, etenkin erityiseen varakkuuteen tähtäävää. Ei välttämättä ole lainkaan huonommin käytettyä elämää ja aikaa siltikään. Riippuu arvostuksista.

Niin, jotkut esimerkiksi haluavat tulla hyväksi työssään ja ansaita rahaa sillä. Mitä pahaa siinä on? Kun sinulla on rahaa, voit pitkälti tehdä mitä vaan.

En sano että elämä vähävaraisimmilla on automaattisesti huonoa. Toisinkuin te miellätte rikkaiden elämän muilla osa-alueilla köyhäksi ja että he eivät nää muuta kun rahaa ja se on heidän ainut elämän tarkoitus. :D Onko niin kauhea ajatus, että joku varakas voisi olla onnellinen. :)

Näin hieman keskitasoa älykkäämpänä ja keskituloisena mietin tuota enkä kyllä keksinyt miten elämäni paranisi varakkaampana. Sen sijaan jos olisin älykkäämpi mahdollistuisi minulle aivan mielettömät maailmat.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei neroille rahalla ole yleensä kauheasti arvoa

Mutta jos on viisas, suurempi todennäköisyys päästä rahallisesti hyviin ammatteihin. Vai ovatko esim. lääkärit, lakimiehet ja sijoittajat tyhjäpäitä?

Suoraan sanottuna osa on. Vaikein vaihe on päästä pääsykokeista läpi ja se vaatii vain sitkeitä perslihaksia.

Edellinen kommentoija ei kyllä älyllä loista, ehkä onkin valmis katsomaan statusammatteja ylöspäin. Ensinnäkin, viisaus ei ole sama asia kuin älykkyys. Toiseksi, voi olla "todennäköisempää" päästä kilpailluille aloille, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edes haluaisi hakeutua niille. Lisäksi, kun on kaikenmaailman valmennuskurssia ja mahdollisuus hakea loputtomasti, ei yksittäisen ihmisen älystä voi alasta huolimatta tehdä mahdottoman tarkkoja päätelmiä. Jos joku pääsee viidennellä kerralla sisään, saa kyllä pisteet sinnikkyydestä, älyssä ja viisaudessakaan ei välttämättä yllä mainittavasti yli keskitason.

Joo ei VÄLTTÄMÄTTÄ. Täytyy alkaa korostamaan sellaista ilmiselvää asiaa, että kun sanon että varakkaat yleensä ovat älykkäitä niin EI KAIKKI KUITENKAAN.

Ja kun sanon, että vähä-älyiset ovat esim. lähihoitajia niin EI KAIKKI LÄHIHOITAJAT!

Riittääkö mensan jäsenyys, so. älykkäin 2%, vai puhutaanko oikeasti poikkeavista yksilöistä kuten 1/10000? Sanoisin, että älykkäin 10% on myös sopivan varakasta, kukin sen mukaan minkä katsoo riittäväksi elintasoksi. Tuolla älykkyydellä pystyy yleensä halutessaan tienaamaan 5000-10000e/kk palkkaa. Se on sitten eri asia, haluaako.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Varakkuus korreloi yleensä röyhkeyden ja ahneuden kanssa.

Ja älykkäät eivät voi olla röyhkeitä ja ahneita?

Minusta varakkuus kertoo ahkeruudesta ja siitä, että on ollut kiinnostusta tehdä elämällään jotain.

Kyllähän elämällään voi tehdä monenlaistakin muutakin kuin rahaan, etenkin erityiseen varakkuuteen tähtäävää. Ei välttämättä ole lainkaan huonommin käytettyä elämää ja aikaa siltikään. Riippuu arvostuksista.

No sitten sinun elämäsi ei paranisi. Mutta jotkut nauttivat kauniista taloista, kauniista ja arvokkaista esineistä, taiteesta, hienoista autoista, että lapset voivat harrastaa mitä haluavat ja ettei tarvitse miettiä riittävätkö rahat.

Niin, jotkut esimerkiksi haluavat tulla hyväksi työssään ja ansaita rahaa sillä. Mitä pahaa siinä on? Kun sinulla on rahaa, voit pitkälti tehdä mitä vaan.

En sano että elämä vähävaraisimmilla on automaattisesti huonoa. Toisinkuin te miellätte rikkaiden elämän muilla osa-alueilla köyhäksi ja että he eivät nää muuta kun rahaa ja se on heidän ainut elämän tarkoitus. :D Onko niin kauhea ajatus, että joku varakas voisi olla onnellinen. :)

Näin hieman keskitasoa älykkäämpänä ja keskituloisena mietin tuota enkä kyllä keksinyt miten elämäni paranisi varakkaampana. Sen sijaan jos olisin älykkäämpi mahdollistuisi minulle aivan mielettömät maailmat.

eri

Taidan kuulua vaatimattomasti sanottuna molempiin ryhmiin, tosin varallisuutta on vielä hieman alle miljoonan, mutta sitä en olekaan koskaan tavoitellut. Tiedemaailmassa raha ei ole tärkeä mittari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Steven Jobbs sanoi aikanaan että hänen yksi parjaimmista kokemuksistaan oli lsd n kokeilu (lähde wikipedia).

Mä oleen taiteilijana oppinut tät ilman lsd tä siiinä mielessä että luon vain esiim tietyt ominaisuudet tyypille ja alan silllä kertoa itselleni iltasatua. Se hahmo kirjoittaa kokoaika itseitseään pääässäni.

Elii tavallaan kaikki mikä liiittyy siihen miellemaisemaan tulevat ilmi kun antaaa itselleen vapauden kertoa iltasatu.

Se tavalllaan mistä iltasatu tulee niin on se että aiivot ovat pimeydessä, eli ei aisti enää mitään ympärillään johon kiinnittäisi huomiota eikä pakota itseäään mihinkään toimintaan jolloin aivot saavat tilaa assosioida kaiken tietoisuuden kanssa rauhassa pimeydessä jossa eii ole ulkoisia ärsykkkeitä vaan tartuuu luovaan tilaan erilaisten ajatuksien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei neroille rahalla ole yleensä kauheasti arvoa

Mutta jos on viisas, suurempi todennäköisyys päästä rahallisesti hyviin ammatteihin. Vai ovatko esim. lääkärit, lakimiehet ja sijoittajat tyhjäpäitä?

Suoraan sanottuna osa on. Vaikein vaihe on päästä pääsykokeista läpi ja se vaatii vain sitkeitä perslihaksia.

Edellinen kommentoija ei kyllä älyllä loista, ehkä onkin valmis katsomaan statusammatteja ylöspäin. Ensinnäkin, viisaus ei ole sama asia kuin älykkyys. Toiseksi, voi olla "todennäköisempää" päästä kilpailluille aloille, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edes haluaisi hakeutua niille. Lisäksi, kun on kaikenmaailman valmennuskurssia ja mahdollisuus hakea loputtomasti, ei yksittäisen ihmisen älystä voi alasta huolimatta tehdä mahdottoman tarkkoja päätelmiä. Jos joku pääsee viidennellä kerralla sisään, saa kyllä pisteet sinnikkyydestä, älyssä ja viisaudessakaan ei välttämättä yllä mainittavasti yli keskitason.

Silti kun on päässyt sisään tietylle alalle, vaikka varasijaltakin, tietty tulotaso on vakio ja mahdollisuus sen myötä muihin ansioihin. Sanoisin kyllä että itse et kovinkaan älyllä loista jos et tiedä miten alkupääoma hankitaan ilman apuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Steven Jobbs sanoi aikanaan että hänen yksi parjaimmista kokemuksistaan oli lsd n kokeilu (lähde wikipedia).

Mä oleen taiteilijana oppinut tät ilman lsd tä siiinä mielessä että luon vain esiim tietyt ominaisuudet tyypille ja alan silllä kertoa itselleni iltasatua. Se hahmo kirjoittaa kokoaika itseitseään pääässäni.

Elii tavallaan kaikki mikä liiittyy siihen miellemaisemaan tulevat ilmi kun antaaa itselleen vapauden kertoa iltasatu.

Se tavalllaan mistä iltasatu tulee niin on se että aiivot ovat pimeydessä, eli ei aisti enää mitään ympärillään johon kiinnittäisi huomiota eikä pakota itseäään mihinkään toimintaan jolloin aivot saavat tilaa assosioida kaiken tietoisuuden kanssa rauhassa pimeydessä jossa eii ole ulkoisia ärsykkkeitä vaan tartuuu luovaan tilaan erilaisten ajatuksien kanssa.

Ja onn myös alitajunnassa tapahtuvia jopa miljoonia tiedon jyviä johon eii tietoisesti tartu vaaan ne tulevat vasta unessaaan tietoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Varakkuus korreloi yleensä röyhkeyden ja ahneuden kanssa.

Ja älykkäät eivät voi olla röyhkeitä ja ahneita?

Minusta varakkuus kertoo ahkeruudesta ja siitä, että on ollut kiinnostusta tehdä elämällään jotain.

Kyllähän elämällään voi tehdä monenlaistakin muutakin kuin rahaan, etenkin erityiseen varakkuuteen tähtäävää. Ei välttämättä ole lainkaan huonommin käytettyä elämää ja aikaa siltikään. Riippuu arvostuksista.

Niin, jotkut esimerkiksi haluavat tulla hyväksi työssään ja ansaita rahaa sillä. Mitä pahaa siinä on? Kun sinulla on rahaa, voit pitkälti tehdä mitä vaan.

En sano että elämä vähävaraisimmilla on automaattisesti huonoa. Toisinkuin te miellätte rikkaiden elämän muilla osa-alueilla köyhäksi ja että he eivät nää muuta kun rahaa ja se on heidän ainut elämän tarkoitus. :D Onko niin kauhea ajatus, että joku varakas voisi olla onnellinen. :)

Näin hieman keskitasoa älykkäämpänä ja keskituloisena mietin tuota enkä kyllä keksinyt miten elämäni paranisi varakkaampana. Sen sijaan jos olisin älykkäämpi mahdollistuisi minulle aivan mielettömät maailmat.

eri

Niin piti sanoa siitä, että välttämättä sinun elämäsi ei parantuisikaan. Muttet voi väittää vastaan, jos jotkut nauttivat hienoista autoista, hienoista maalauksista, siitä että voivat asua missä haluavat ja sisustaa kotinsa kauniiksi, lapset harrastaa mitä haluavat tai siitä tunteesta, ettei tarvitse miettiä riittävätkö rahat jos teen jotain tai menen tuonne, sinne tänne.