Voiko omalle äidille hakea lähestymiskiellon vai mitä tässä voi tehdä?
Oon nyt ihan loppu enkä kestä tätä enää hetkeäkään.
Äitini soittaa kaksi kertaa päivässä ja hokee läpi saman litanian. Jos ne kuuntelee kiltisti, kaikki on ok. Jos hänet keskeyttää tai ei vastaa puhelimeen, hän tykittää sata puhelua minuutissa ja tulee pihalle/kaupan eteen, mistä nyt vaan saattaa mut löytää. Vainoaa kaikkia läheisiäni jotka pihalla sattuu näkemään, soittelee koko suvun läpi ym.
Hän ei ole millään tavalla uhkaava/vaarallinen.
Yritän nyt sellaista, että olisi yksi päivä viikossa, jolloin ei soittaisi. Tiedän jo etukäteen, ettei tule onnistumaan, ja sitten ryhdyn toimiin. Mutten oikein vielä tiedä mihin. Onko kukaan hakenut lähestymiskieltoa omalle vanhemmalleen?
Kommentit (50)
Eikö teidän kuulu huolehtia perheen jäsenistä . Auttaa pesulle. Hoitaa hiukset . Pestä pyykit . Siivota. Millaisia te oikein petoja olette.
19 puhuu asiaa. Jos et kehtaa antaa äitisi soitella sukua lävitse ja etsiä sua, niin miten se on susta vähemmän noloa, että joudut hälyttämään poliisin hakemaan sun äitisi, kun äitisi soittelee ovikelloasi?
Meinaat että se uskoo lähestymiskieltoa ja muistaa sen, vaikka ei usko sua? Oisko sun sanomisessasi jotain vikaa ehkä?
Vierailija kirjoitti:
On päälle 70- vuotias, ja käytös on ehkä hieman pahentunut nyt vanhemmiten, mutta on kyllä aina ollut tuollainen. Itse päätin jo lapsena, etten tee lapsia, juurikin äitini takia, joten on hän silloinkin jo ollut aika paha, vaikkei mulla tarkkoja muistikuvia olekaan.
Koen, että olen nyt uhrannut puolet elämästäni tälle, enkä halua uhrata enää mahdollista toista puolta.
Syyksin hän sanoo, että on huolissaan. Huolen aiheet ovat ihan mielipuolisia, tyyliin "ajattelin, että on syttynyt tulipalo kun et vastannut". Katastrofiajattelua. Äitini ei suostu menemään hoitoon/hakemaan apua. Sanoo vain, että mä nyt vain olen tällainen. Musta toi on paskin syy ikinä kiusata yhtään ketään.
Jep, Altzheimerin ensioireita. Samoin oli äidilläni, soitteli hätäkeskukseen jos olin vaikka lasten kanssa saunassa enkä vastannut puhelimeen.
Ensioireet alkoivat päälle 5-kymppisenä ja siitä tasaisesti voimistuvat kunnes nukkui pois 85 vuotiaana.
Oma äiti kutsuu itsensä joka viikko kylään. Kyllähän sen puoliska tuntia kestää kuunnella samat jutut, mutta kyllähän se rasittavaa on pidemmän päälle kun joku ei kunnioita rajoja tai sitten on ehkä alkava muistisairaus. Tottakai ovet on perheelle auki hätätilanteessa vaikka kolmelta yöllä, mutta tämä on jatkunut vuosia ja kyllähän se ottaa päähän jos joutuu vaikka siivouksen jättää kesken kun mamma taas kerran sattuu tupsahtamaan pihalle. Tunnin ajomatkan päässä asutaan, ei ilmeisesti ole tarpeeksi.
Selvästi äidillä on hätä, ei varmaan sinusta vaan hätä itsestään. Onko hänellä sairautta, onko rahaa tarpeeksi elämiseen, onko yksinäinen?
Olet hänen lapsensa, joten olet hänelle se läheisin ihminen, jota hän hakee turvaa. Kääntää sen vaan huoleksi sinusta.
Sinuna ottaisin yhteyden äitisi kunnan sosiaalivirastoon ja sopisin tapaamisesta äitisi luona. Katsotte sitten miten voisitte äitiäsi auttaa niin että hän saisi tarvitsemaansa hoivaa ja tukea, ja sinä saisit elää edes jossain määrin vapaata elämää.
Mä olen aina vain onnellinen, kun ketjuun tulee ihmisiä, jotka haukkuu ja sanoo että laita rajat. Se kertoo, että olemassa ihmisiä, jotka eivät koskaan ole joutuneet olemaan tekemisissä ihmisen kanssa, jolle ei rajoja voi laittaa, paitsi virkavallan toimesta ehkä.
Sukulaiset ovat tästä tietoisia, ja ovat myös yrittäneet vuosikausia rajoittaa tätä, tuloksetta.
Nyt mun on pakko oman jaksamiseni ja mielenterveyteni takia laittaa joku raja, joka pitää. Se voi olla vaikka se lähestymiskielto, tai mikä vain, mikä toimii.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina vain onnellinen, kun ketjuun tulee ihmisiä, jotka haukkuu ja sanoo että laita rajat. Se kertoo, että olemassa ihmisiä, jotka eivät koskaan ole joutuneet olemaan tekemisissä ihmisen kanssa, jolle ei rajoja voi laittaa, paitsi virkavallan toimesta ehkä.
Sukulaiset ovat tästä tietoisia, ja ovat myös yrittäneet vuosikausia rajoittaa tätä, tuloksetta.
Nyt mun on pakko oman jaksamiseni ja mielenterveyteni takia laittaa joku raja, joka pitää. Se voi olla vaikka se lähestymiskielto, tai mikä vain, mikä toimii.
Minkä ikäinen mahtanet olla itse, alle 18-vuotiaan pitää hakea apua lastensuojelusta.
Päätin, että teen nyt niin, että asetan ehdoksi lääkärillä käynnin.
Jos ei mene, niin haen lähestymiskieltoa.
Hänellä on mielenterveysongelmia, mutta on sairaudentunnoton.
Mua ärsyttää aina se mä nyt vain olen tällainen- tekosyy, kun itse kävin vuosikausia terapiassa hoidattamassa lapsuuden traumoista johtuvia mielentervesyongelmiani.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina vain onnellinen, kun ketjuun tulee ihmisiä, jotka haukkuu ja sanoo että laita rajat. Se kertoo, että olemassa ihmisiä, jotka eivät koskaan ole joutuneet olemaan tekemisissä ihmisen kanssa, jolle ei rajoja voi laittaa, paitsi virkavallan toimesta ehkä.
Sukulaiset ovat tästä tietoisia, ja ovat myös yrittäneet vuosikausia rajoittaa tätä, tuloksetta.
Nyt mun on pakko oman jaksamiseni ja mielenterveyteni takia laittaa joku raja, joka pitää. Se voi olla vaikka se lähestymiskielto, tai mikä vain, mikä toimii.
Sama täällä. Äitini pilasi lapsuuden haukkumisella. Pystyn auttamaan jos äitini käyttäytyy normaalisti mutta jos elämä ei pyöri hänen asioiden ympärillä niin alkaa haukkuminen. Laitoin rajat ja nyt soittelee sukulaisille ja haukkuu.
Muistan kun lapsena en uskaltanut pyytää yhtään mitään ja isosiskon kanssa oltiin nälässä. Tämänkin on kääntänyt nut väärinpäin.
Jotenkin noloa kun pitää sotkea suku mitättömin asioihin. Varmaan edes kukaan kuningatar ei pidä itseään yhtä tärkeänä ihmisenä kuten äitini pitää itseään.
Mitä lääkäreitä moiset on ? kirjoitti:
Teille käy sitten samoin kun te tulette kohta vanhoiksi ja yritätte selvitä . Omat lapsenne kieltää soittamasta. Katsokaa nyt kuinka kohtelette omia sukulaisianne tänään teille tehdään samoin . Parasta olisi auttaa ja myös lääkärin kuuluu auttaa vanhuksia . Miten te kohtelette oikein vanhoja ihmisiä ???
En minä aio soitella lapsilleni päivittäin, enkä varsinkaan lähde hillumaan oven taakse. En nyt enkä vanhana, jos niin pitkään elän.
Oikeasti nyt ensimmäiseksi ajanvaraus mielenterveystoimistoon. Selitä ensin itse ongelma ja mene saattajaksi, toisin sanoen viet hänet sinne itse aivan kädestä pitäen. Kun ei tietenkään suostu, anna hänen ymmärtää, että sinä olet menossa sinne itse ja tarvitset äitisi turvaksesi.
Jos / kun sieltä ei tule apua, laitat estot, kiellät riittävän selväsanaisesti häiritsemästä ja sen jälkeen soitat poliisit paikalle, kun on ovesi takana. Siitä se lähestymiskiellon haku alkaa.
Tilanen on entistä tukalampi juuri noiden lapsuuden traumojen takia. Äitini nimittäin jossain määrin muistuttaa omaa äitiään, joka oli sadisti. Leveä hymy naamaallaan potki lapsia ja elämiä, koko olemus ilmensi nautintoa muiden satuttamisesta.
Äidilläni ei onneksi tätä sadistista puolta ole lainkaan, mutta esimerkiksi sinnikkyydeltään ja jo ulkoiseltakin olemukseltaan muistuttaa isoäitiäni, joka taas laukaisee mussa kovaa ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Päätin, että teen nyt niin, että asetan ehdoksi lääkärillä käynnin.
Jos ei mene, niin haen lähestymiskieltoa.
Hänellä on mielenterveysongelmia, mutta on sairaudentunnoton.
Mua ärsyttää aina se mä nyt vain olen tällainen- tekosyy, kun itse kävin vuosikausia terapiassa hoidattamassa lapsuuden traumoista johtuvia mielentervesyongelmiani.
Mene sinne mukaan. Voi käydä siten, että sinusta tehdään syyllinen. Kirjaa ylös kaikki mitä tapahtuu jotta sulla on dokumentti.
Oma äitini muuttaa totuutta. Menee läpi ihmisille jotka eivät häntä tunne, ihan pokkana valehtelee vakavistakin asioista esim hänellä on muka ollut syöpä. Isäni uskoi tämän. Kun kysyin syövästä niin ei suostu puhumaan asiasta kun mitään syöpää ei ole. Viimeksi hänellä oli vuosi elinaikaa sydänvaivojen vuoksi…tästäkin on jo useampi vuosi😬
Tuota olen kerran käyttänytkin, että sanoin itse hakevani apua ja pyysin äitiäni mukaan. Silloin hän kävi hetken aikaa mielenterveyshoitajalla, mutta lopetti tietenkin sen lyhyeen.
Toista kertaa ei samaan vipuun ole mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Tilanen on entistä tukalampi juuri noiden lapsuuden traumojen takia. Äitini nimittäin jossain määrin muistuttaa omaa äitiään, joka oli sadisti. Leveä hymy naamaallaan potki lapsia ja elämiä, koko olemus ilmensi nautintoa muiden satuttamisesta.
Äidilläni ei onneksi tätä sadistista puolta ole lainkaan, mutta esimerkiksi sinnikkyydeltään ja jo ulkoiseltakin olemukseltaan muistuttaa isoäitiäni, joka taas laukaisee mussa kovaa ahdistusta.
Mulla taas äiti kertoili, miten hänen äitinsä eläkkeelle jäätyään soitteli yksinäisyyttään tyttärelleen töihin. Joutui kieltämään soittamasta.
Minulle ei voinut soittaa (ei työpuhelinta, omaan ei voinut töissä vastata), joten hän alkoi tulla meille jatkuvasti kylään.
Eikä vissiin itse tajunnut, että se oli vielä häiritsevämpää ja tungettelevampaa kuin soittaminen töihin.......
Vierailija kirjoitti:
Tilanen on entistä tukalampi juuri noiden lapsuuden traumojen takia. Äitini nimittäin jossain määrin muistuttaa omaa äitiään, joka oli sadisti. Leveä hymy naamaallaan potki lapsia ja elämiä, koko olemus ilmensi nautintoa muiden satuttamisesta.
Äidilläni ei onneksi tätä sadistista puolta ole lainkaan, mutta esimerkiksi sinnikkyydeltään ja jo ulkoiseltakin olemukseltaan muistuttaa isoäitiäni, joka taas laukaisee mussa kovaa ahdistusta.
Sama täällä. Voimia.
Vierailija kirjoitti:
Päätin, että teen nyt niin, että asetan ehdoksi lääkärillä käynnin.
Jos ei mene, niin haen lähestymiskieltoa.
Hänellä on mielenterveysongelmia, mutta on sairaudentunnoton.
Mua ärsyttää aina se mä nyt vain olen tällainen- tekosyy, kun itse kävin vuosikausia terapiassa hoidattamassa lapsuuden traumoista johtuvia mielentervesyongelmiani.
Ovela veto äidiltäsi ”olen vaan tällainen”. Tämä todistaa, että narsistit osaavat manipuloida todella ovelasti. Tosin ovat sitä vuosikausia harjoitelleet…
Vierailija kirjoitti:
Päätin, että teen nyt niin, että asetan ehdoksi lääkärillä käynnin.
Jos ei mene, niin haen lähestymiskieltoa.
Hänellä on mielenterveysongelmia, mutta on sairaudentunnoton.
Mua ärsyttää aina se mä nyt vain olen tällainen- tekosyy, kun itse kävin vuosikausia terapiassa hoidattamassa lapsuuden traumoista johtuvia mielentervesyongelmiani.
Hyvä! Pysy lujana nyt. Älä avaa asettamiasi rajoja yhtään . Nimittäin nämä huomaa kun pienikin rako tulee niin meininki jatkuu entisellään. TIUKAT RAJAT ja pidä ne vaikka tulee itkua , maanittelua , manipulointia , uhkauksia kaikkia mitä nämä keksii. Ensin lääkäri , sitten poliisi ja lähestymiskiellot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin, että teen nyt niin, että asetan ehdoksi lääkärillä käynnin.
Jos ei mene, niin haen lähestymiskieltoa.
Hänellä on mielenterveysongelmia, mutta on sairaudentunnoton.
Mua ärsyttää aina se mä nyt vain olen tällainen- tekosyy, kun itse kävin vuosikausia terapiassa hoidattamassa lapsuuden traumoista johtuvia mielentervesyongelmiani.
Ovela veto äidiltäsi ”olen vaan tällainen”. Tämä todistaa, että narsistit osaavat manipuloida todella ovelasti. Tosin ovat sitä vuosikausia harjoitelleet…
Sitten kun saat lähestymiskiellon toteat äidillesi "minä nyt oon tällainen".
Oma äitini soittelee minulle töihin. En vastaa joka kerta, mutta koska saattaa olla oikeakin asia (esim isän terveyttä), yleensä vastaan.
Olimme siskon luona äidin kanssa käymässä. Sisko lähti töihin. Äiti oli alkamassa soittamaan siskolleni jostakin mitättömästä asiasta. Sanoin, että "No et kyllä voi soittaa, Xxxxx on töissä!". Ei soittanut. Tämä auttoi vähän ja minullekin töihin soittelu väheni; tosin välillä saattaa soittaa jostakin ihan tyhmästä asiasta.
Jos muutun yhtä hirveäksi, minulle saakin käydä niin.