Millä kielellä 2-kieliset lapsenne ajattelevat?

Pitääpä kysyä lapselta, veikkaan kyllä suomea. Meillä siis suomi ja englanti kielinä. Itse ajattelen suomeksi, ja oikeasti ihan sanallisesti "puhun" usein itselleni. Eli saatan vaikka pyörittää jotain tilannetta päässäni ja miettiä mitä siinä puhutaan. Joskus jään myös "toistelemaan" itselleni jotain ajatusta. Mulle myös päässälasku on aika automaattista, ja huomaan mm. portaita noustessani aina laskevani ne, en tosin tietoisesti ollenkaan vaan automaattisesti. Huomautan että en siis ole millään lailla neuroottisesti käyttäytyvä. Nää on jonkinlaisia ajatus-mantroja? Mielenkiintoinen aihe. Pitääpä oikein miettiä että ajattenko myös kuvina välillä vai miten...
Mutta katsotaan huomenna mitä lapsi vastaa tuosta ajattelusta! Luulen että isän kanssa puhuessa ajattelee englanniksi kylläkin.

Mä oon täysin suomalainen, mutta neljä vuotta asunut mamun kanssa ja puhunut siksi nyt englantia paljon. Mä nykyään ajattelen yleensä englanniksi, myös silloin kun olen täysin suomalaisessa seurassa ja puhun suomea. Tai kun olen yksin. Unenikin ovat suurelta osin englanniksi. En muista missä vaiheessa muutos tapahtui, alussa ajattelin suomeksi ja käänsin päässäni englanniksi jos puhuin miehelle, nykyään ajattelen englanniksi ja käännän päässäni suomeksi jos puhun kavereille tai perheelle. Ja kyse kuitenkin vain muutamasta vuodesta ja vain yhdestä henkilöstä.
.
Mies taas on asunut suomessa 8 vuotta ja puhuu siis täällä vain suomea tai englantia, mutta edelleen ajattelee äidinkielellään eli swahililla. Unissaankin kuulemma jopa minä puhun swahilia. Mun unissa usein on joku järki kielten suhteen, suomea puhuvat läheiset puhuvat suomea, mutta mies ja muut englantia).
.
Uskoisin siis että ihan hirveän yksilöllistä. Toisen ajattelua on niin vaikea ymmärtää. Mä ajattelen kyllä ihan täysin sanoilla, siksi tuntuu hassulta kun joku tässä ketjussakin kertoi ajattelevansa kuvilla. Toisaalta kyllähän syntymästään kuurosokeatkin ajattelevat, ei mitään hajua miten. Heillähän ei ole kuvia, ei sanoja,... Mielenkiintoista olisi tietää

Mä olen myös kysellyt asiaa meidän lapsilta ja he vastaavat että riippuu ympäristöstä. Keskustelukumppanien äidinkielen mukaan esim. minun kanssa kahden kesken suomeksi, isänsä seurassa venäjäksi, kun kaikki perheenjäsenet koolla suomeksi koska en osaa venäjää paljoakaan (puhumme suomea kotikielenä esim. ruokapöydässä). Unia näkevät molemmilla kielillä, yksinään ollessaan ajattelevat molemmilla kielillä ja venäjänkielistä koulua käyvinä siellä sitten tietysti venäjäksi.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 23:01"]

Mä en tajua teitä!! Siis miten niin ajattelette jollain kielellä? Ajatteletteko te ajatuksenne lauseina pään sisällä? Vähän niinkuin yksinpuheluna?

Mä olen aina ajatellut ajatusteni olevan kuvaa... Sellaista outoa kuvaa.

[/quote]

Etkö tosiaan "puhu" itsellesi ollenkaan? Jos muistuttelet itsellesi mitä pitäisi tehdä seuraavaksi ja mitä ostaa kaupasta, ajatteletko senkin kuvina? Tai jos yrität selittää itsellesi jotain mitä et ymmärrä?

Mä oon kaksikielinen ja ajattelen pääsääntöisesti suomeksi. Venäläisessä seurassa ajattelen sitten venäjäksi.

Meillä myös englanti-suomi. Tosin kotonakin puhutaan molempia, siis mies myös, ja lapsi käy englanninkielistä koulua. Lapsi sanoi ajattelensa enemmän englanniksi, mutta ajattelee myös suomeksi. Sanoi, että pienempänä ajatteli enemmäkseen suomeksi.

Ajattelee asuinmaassamme käytetyllä kielellä, joka on suomea vahvempi. Puhun lapsille suomea, mutta toinen kieli on suomea vahvempi.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 21:31"]

Meillä myös englanti-suomi. Tosin kotonakin puhutaan molempia, siis mies myös, ja lapsi käy englanninkielistä koulua. Lapsi sanoi ajattelensa enemmän englanniksi, mutta ajattelee myös suomeksi. Sanoi, että pienempänä ajatteli enemmäkseen suomeksi.

[/quote]

Minkä ikäiset lapset he ovat? Omat lapseni ovat 12  ja 15. Mieheni ei puhu ollenkaan suomea, joskin ymmärtää paljon. Mitä koulua lapsesi käyvät? sori olen ilmeisesti kyselyiässä..

Juttelin erään kaksikielisen kanssa kerran asiasta, ja hän sanoi, että usein ei ajattele millään kielellä, vaan jonkinlaisessa kielettömässä tilassa.

Ajatteluhan on pääasiassa kieletöntä. Jos esim. päätät nostaa pöydältä kynän, niin et ajattele sitä sanoina.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 21:45"]

Ajattelee asuinmaassamme käytetyllä kielellä, joka on suomea vahvempi. Puhun lapsille suomea, mutta toinen kieli on suomea vahvempi.

[/quote]Mielenkiinnosta ihan kyselen, kun lasten kanssa tuli puheeksi. Miten lastesi suomen kieli? Puhuvatko sujuvasti jos esimerkiksi käytte Suomessa?   

Hyvä pointti tuo ettei ihminen ajattele millään kielellä vaan sanattomasti. Niinhän se menee.

Kysyin myös lapsiltani, ( en oikeasti ole pitänyt heille mitään tenttituntia) että millä kielellä uneksivat. Eivät kuulemma uneksi:) 

Tämä on kiehtova aihe, toivon tähän paljon vastauksia. Kysyin kerran mamukaveriltani, koska hän alkoi ajattelemaan suomeksi. Kuulemma noin viiden vuoden täällä asumisen jälkeen. Hän muutti tänne 30 v sitten kun ihastui suomalaiseen naiseen (nykyinen vaimonsa).

Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka ajattelevat jollain tietyllä kielellä. Itse ajattelen kuvina.

Itse olen kaksikielinen ja ajattelen sillä kielellä kummassa ympäristössä olen. Eli jos ympärillä olevat ihmiset puhuvat suomea, katson suomenkielistä elokuvaa, kuuntelen suomenkielistä musiikkia, luen suomeks ym. niin ajattelen suomeksi ja jos nuo asiat tapahtuu italian kielellä, ajattelen italiaksi. Myös ajattelun kohde vaikuttaa. Esim. jos ikävöin italialaista isääni, ajattelen italiaksi tai jos kaipaan kotiseudulle suomeen, ajattelen suomeksi. Aika paljonhan ajattelu on myös kieletöntä, mutta jos ajattelen jotain asiaa, joka ei periaatteessa liity kumpaankaan maahan/kieleen, ajattelen yleensä sillä kielellä jota olen sinä aikana käyttänyt enemmän/viimeksi..

Ajattelee sillä kielellä, mitä sattuu sillä hetkellä käyttämään. Isän puolen sukulaisten kanssa ollessa ajattelee kuulemma ranskaksi ja mun suvun kanssa suomeksi. Jos paikalla on molempia me puhutaan enimmäkseen englantia, joka ei ole tytöllä vahvin kieli, ajattelee kuulemma suomeksi, vaikka englantiakin on oppinut jo pienenä isänsä kaksikielisyyden (kanadasta ja puhuu englantia ja ranskaa) ansiosta.

3 vastaa.

kyllä Suomen reissuilla lasten Suomen kieli on ihan ok, mutta ei yhtä "värikästä" kuin samanikäisten yksikielisten ,suomenkielisten lasten. Tietyt nykysanat puuttuu, eikä kieli ole yhtä vivahteikasta. Enemmänkin melko perus-suomea. Ääntäminen oli ehkä n 6-vuotiaaksi natiivin tasoista, mutta koulu ja kaverit ovat tehneet tehtävänsä ja tietyistä äänteistä huomataan, että suomi ei enää ole se ykköskieli.

toki kesälomat ja sukulaisvierailut Suomesta ovat Aina toivottuja ja positiivisesti intrnsiivisiä suomenkieltä ajatellen.

Todella mielenkiintoista. Miten te vanhemmat, millä kielellä ajatteleminen sujuu? Itse huomaan että ajattelen yleensä, useimmiten englanniksi, toisinaan suomeksi. Oli yllätys että lapseni miettivät asiat englanniksi, vaikka "pääkieli" on suomi. 

Ja 9. kerroit maahanmuuttajakaverista, jännää tuo ikäänkuin kielen vaihto:) 

Ja kuvilla ajattelu, miten se toimii? 

Oikea kaksikielisyys on aika harvinaista, yleensä toinen kieli on vahvempi, ja jos ajatellaan kielellisesti, niin sillä vahvemmalla kielellä myös ajatellaan. Tietysti olisi jättekiva ajatella, että lapset ovat kaksikielisiä, mutta yleensä kakkoskielen suhteen se on enemmän puolikielisyyttä.

Noniin, urpo ap kuvitteli että kaikki tietävät kun suollan kommenttejani, eli ap: 4,7,8, 14.

Kiitos kommentoijille, miten muuten toisten kielten opiskelu sujuu lapsilla tai miksei kenellä tahansa vastaajista?