Lue keskustelun säännöt.
Suhteessa kolmas pyörä
02.09.2021 |
Minusta tuntuu, että meidän suhteessamme on yksi ihminen liikaa. Tuttavapiirimme kuuluu nainen joka on miehen työkaveri vuosien takaa, eivät ole enää samassa työssä, mutta jäivät kavereiksi. Tämä on minulle täysin ok. On kuitenkin päivänselvää, että kyseinen nainen on ihastunut mieheeni. Silittelee ohimennessään mieheni käsivartta pienessä sievässä ollessaan, hakeutuu jatkuvasti tämän seuraan yhteisissä juhlissa, pitävät paljon yhteyttä. Vaikeaa kuvailla, mutta sen vaan huomaa käytöksestä. Minulle on täysin ok se, että meillä molemmilla on ystävinä sekä naisia että miehiä. Tämä kuitenkin häiritsee ja tunne on vahva siitä, että tässä naisessa on jotain mätää. Mies on niin sokea ettei huomaa mitään. Luotan häneen, mutta toivoisin häneltä ainoastaan vähän pelisilmää tässä, jotta hän ei tulisi vahingossa ruokkineeksi toisen kiinnostusta. En vaan tiedä miten puhua asiasta kun hän ei koko asiaa näe vaan väittää minun kehittelevän asiat omassa päässäni. Kertaakaan en ole häntä mistään syyttänyt tai epäillyt. Miten voin edetä asian kanssa vai annanko vain olla? Tunnen turvattomuutta tilanteen vuoksi, mutta tuntuu vaikealta ilmaista asiaa, koska en todellakaan halua vaikuttaa vainoharhaiselta tai mustasukkaiselta. Epäilen myös aika paljon itseäni tässä asiassa.
Kommentit (175)
Tuo hiplailija nainen käyttää valtaa ja nauttii tilanteesta, kun pystyy ohjailemaan ja manipuloimaan tilannetta.
Hän ei välttämättä ole edes miehestä kiinnostunut vaan siitä vallasta mikä hänellä on sinuun ja mieheesi.
Hän tietää miehen taustat ja osaa vetää oikeista naruista.
Sinulla ei valitettavasti ole oikein mahdollisuuttaa voittaa tässä pelissä, koska sinulla on tunteet mukana ja hänellä ei.
Hänelle tämä on vain hauskaa leikkiä.
On mahdollista, että hänellä on ihastuksen tunteita miestäsi kohtaan, mutta todennäköisesti hän tuntee miehesi niin hyvin (vikoineen päivineen), että tietää ettei suhde tämän kanssa onnistuisi.
Ainut tapa ”korjata” tilanne on miettiä millaisen elämän ja millaisen miehen haluat itsellesi ja keskittyä siihen.
Voit vaikuttaa vain itseesi, siihen miten suhtaudut tilanteeseen ja millaista elämää luot itsellesi.
Keskity omaan hyvinvointiisi, siihen mistä saat iloa itsellesi ja jätä parisuhdetta tietoisesti hieman taustalle.
Me naiset panostetaan usein parisuhteeseen ja kumppaniin huomattavasti enemmän kuin miehet meihin.
Onnellisuus on kuitenkin ennen kaikkea sisäisistä tekijöistä kiinni. Me luodaan itse oma onnemme. Mitä vahvempi olo meillä on sisäisesti, sitä paremmin osaamme toimia tällaisissakin tilanteissa. Turva tulee meistä itsestämme, eikä sitä voi tällaiset ulkopuoliset tekijät heiluttaa.
Tsemppiä tilanteeseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kommentoitu paljon sitä miksen nosta kissaa pöydälle ja puhu suoraan. Tässä on sellainen tausta, että mies on aiemmin ollut suhteessa jossa mustasukkaisuus on ollut iso ongelma ja suhde oli muutenkin riitaisa. Olen huomannut, että ehkä tuostakin johtuen hänen on vaikea sietää mitään "hankaluutta". Nyt kun asiaa mietin, tajuan olevani aika varovainen sen suhteen etten aiheuttaisi ristiriitoja. Meillä on käynyt aika usein niin, että jos yritän puhua jostain häiritsevästä asiasta niin se äityy helposti paljon isommaksi konfliktiksi kuin alun perin oli tarkoitus ja mulle jää lopulta olo, että olen liian vaikea tai teen ongelmia turhasta.
Pari kertaa olen ottanut puheeksi tämän asian liittyen tuohon naiseen. Ensimmäisellä kerralla ihan asiallisesti kysyin heidän viestittelystään. En syyllistänyt enkä mitään. Tottakai varmasti mies minusta näki sen, että asia tuntuu pahalta eli täysin neutraali en varmasti ollut. Mutta tuosta tuli iso konflikti jossa mies vaahtosi ettei jaksa enää mustasukkaisia naisia, ei auttanut vaikka yritin selittää etten halua riitaa vaan ainoastaan puhua ja ilmaista itseäni. Toisella kertaa yhdessä tilanteessa kommentoin, että heidän yhteydenpitonsa vaikuttaa melko tiiviiltä. Jälleen kerran en syyllistänyt, mutta varmasti paha olo näkyi ulospäin. Nyt ei seurannut konfliktia, mutta mies kommentoi jotain siitä että kaveri välillä laittaa viestejä, alkaako taas mustasukkaisuus. Asia jäi siihen. Eli koen ettemme ole saaneet asiasta aikaan avointa keskustelua. Minulle riittäisi se, että hän kuuntelisi ja ymmärtäisi tunteeni, mutta hän ottaa ne syyllistämisenä. Ja minä olen mustasukkainen. No tottahan se on! Olen minä mustasukkainen ja tunnen pelkoa, mutta asian voisi ratkaista keskustelulla. Kun se ei onnistu, niin pelkään jossain vaiheessa pahan olon vyöryvän yli äyräiden.Myönnän kyllä, että minulla on omat epävarmuuteni ja voin kokea tarpeetonta pelkoa tilanteissa joissa sille ei ole tarvetta. Mutta tätä ei auta yhtään se, jos en saa ilmaista itseäni ilman että joudun pelkäämään olevani vaivaksi. Ap
...aika pahalta kuulostaa, että mustasukkaisuus on ollut ennenkin "ongelma"... Jos ap on aito, niin kannattaisi ihan tosissaan miettiä suhteen jatkoa...
Vierailija kirjoitti:
Voit vaikuttaa vain itseesi, siihen miten suhtaudut tilanteeseen ja millaista elämää luot itsellesi.
Keskity omaan hyvinvointiisi, siihen mistä saat iloa itsellesi ja jätä parisuhdetta tietoisesti hieman taustalle.
Me naiset panostetaan usein parisuhteeseen ja kumppaniin huomattavasti enemmän kuin miehet meihin.
Onnellisuus on kuitenkin ennen kaikkea sisäisistä tekijöistä kiinni. Me luodaan itse oma onnemme. Mitä vahvempi olo meillä on sisäisesti, sitä paremmin osaamme toimia tällaisissakin tilanteissa. Turva tulee meistä itsestämme, eikä sitä voi tällaiset ulkopuoliset tekijät heiluttaa.
Tsemppiä tilanteeseen!
Tällaisten kommenttien jälkeen tajuaa itsekin esim omaa mustasukkaisuuttaan paremmin, miten vähän siihen on syytä. Koska tuo muistuttaa siitä miten esim oma naiseni panostaa suhteeseen, se on vain hieman erilaista ja syvempää kuin mitä näenkään.
Vierailija kirjoitti:
Tuo hiplailija nainen käyttää valtaa ja nauttii tilanteesta, kun pystyy ohjailemaan ja manipuloimaan tilannetta.
Hän ei välttämättä ole edes miehestä kiinnostunut vaan siitä vallasta mikä hänellä on sinuun ja mieheesi.
Hän tietää miehen taustat ja osaa vetää oikeista naruista.
Sinulla ei valitettavasti ole oikein mahdollisuuttaa voittaa tässä pelissä, koska sinulla on tunteet mukana ja hänellä ei.
Hänelle tämä on vain hauskaa leikkiä.
On mahdollista, että hänellä on ihastuksen tunteita miestäsi kohtaan, mutta todennäköisesti hän tuntee miehesi niin hyvin (vikoineen päivineen), että tietää ettei suhde tämän kanssa onnistuisi.
Ainut tapa ”korjata” tilanne on miettiä millaisen elämän ja millaisen miehen haluat itsellesi ja keskittyä siihen.
Voit vaikuttaa vain itseesi, siihen miten suhtaudut tilanteeseen ja millaista elämää luot itsellesi.
Keskity omaan hyvinvointiisi, siihen mistä saat iloa itsellesi ja jätä parisuhdetta tietoisesti hieman taustalle.
Me naiset panostetaan usein parisuhteeseen ja kumppaniin huomattavasti enemmän kuin miehet meihin.
Onnellisuus on kuitenkin ennen kaikkea sisäisistä tekijöistä kiinni. Me luodaan itse oma onnemme. Mitä vahvempi olo meillä on sisäisesti, sitä paremmin osaamme toimia tällaisissakin tilanteissa. Turva tulee meistä itsestämme, eikä sitä voi tällaiset ulkopuoliset tekijät heiluttaa.
Tsemppiä tilanteeseen!
Vaikka periaatteessa kirjoitat ihan nätisti, niin tässä asiayhteydessä pointtisi jäi minusta vähän hakoteille. Hyvä itsetunto ja omasta sisimmästä kumpuava onnellisuus muihin ihmisiin nojaamisen sijaan ovat hyviä lähtökohtia mihin tahansa toimivaan parisuhteeseen, mutta miten ne auttavat, jos kumppanin silmä harhailee muualle? Toki on hyvä pointti pyrkiä suhtautumaan kypsästi ja vakailla argumenteilla tällaiseen ongelmaan, mutta kommentistasi tulee vaikutelma, että ikäänkuin ongelma olisi vain aloittajan omassa suhtautumisessa.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet on ihan hemmetin uuvuttavia ja kuluttavia sekä vaikeita jos nuo ns harmaat alueet ja "rajat" on ihan eri maata molemmolla. Ei mulla muuta. Omassa suhteessa itsellä oman pään sisäibeb kriisi vähän samanlaisten asioiden kanssa. Punnitsen eroajatuksia ihan sen takia koska tuntuu että meillä on miehenkaa aivan eri käsitys juuri tämmösistä asioista. Mun mies varmaan suuttuis että kontrolloin jos mainitsisin mistään käsihipelyistä. Huh.
Ongelmana taitaa olla tässäkin se että mies on mustavalkoinen ja tulkitsee mm. suhteenne rajat jotenkin että "pettämistä on jos panee toista" ja kaikki muu on kai sit sallitua.
Oma mies ei suostu keskustelemaan aiheesta juuri lainkaan, ja jos yritän suuttuu ja puhisee että en luota häneen ja että kuvittelen hänen heti panevan toisia. Vaikka kyse ei ole siitä, vaan siitä mikä tuntuu mukavalta ja toista kunnioittavalta käytökseltä kun ollaan parisuhteessa eikä sinkkuja. Joillekin kai tosi vaikea konsepti.
Kun joskus eroan nykyisestä parisuhteesta niin taitaa jäädä viimeiseks. Ellen jostain ihmeen kaupalla löydä toista yhtä introverttia 100% yksiavioista albatrossia...
Tsemppiä AP. Muista että jos tilanne ei parane ja tunnet olosi vaan ahdistuneeksi niin se sun tunne tuksin ajan kanssa paranee. Ero ei ole maailman loppu.
Tässä on nyt sanoitettu hyvin sitä mikä meilläkin on varmaan jossain määrin ongelma. Eli minustakin tuntuu, että mies ajattelee tosi kapeasti ja mustavalkoisesti näistä asioista. Tästä muistui mieleen kun joskus olen ottanut puheeksi mm. kysymyksen rajoista ihan yleisellä tasolla. Puhuin siitä miten minusta suhdetta loukkaavia asioita voi tapahtua jo ennen kuin harrastetaan seksiä tai edes suudellaan. Jotenkin tuntuu ettei mies käsitä mm. henkistä pettämistä tai sitä, miksi tietyt asiat voi loukata ja tuntua epäkunnioittavilta vaikka mitään seksin harrastamista ei tapahdu. Hän käsitti asian jotenkin heti niin, että hän ei saa edes hymyillä vastaantulijalle koska se on minulle pettämistä. Veti siis aivan äärilaitaan koko jutun. En saanut hänelle ymmärrykseen mitä ajan takaa. Joko hän ei oikeasti ymmärrä tällaisia hienovaraisia asioita ja ajattelee tosi mustavalkoisesti tai sitten hän ei halua ymmärtää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt sanoitettu hyvin sitä mikä meilläkin on varmaan jossain määrin ongelma. Eli minustakin tuntuu, että mies ajattelee tosi kapeasti ja mustavalkoisesti näistä asioista. Tästä muistui mieleen kun joskus olen ottanut puheeksi mm. kysymyksen rajoista ihan yleisellä tasolla. Puhuin siitä miten minusta suhdetta loukkaavia asioita voi tapahtua jo ennen kuin harrastetaan seksiä tai edes suudellaan. Jotenkin tuntuu ettei mies käsitä mm. henkistä pettämistä tai sitä, miksi tietyt asiat voi loukata ja tuntua epäkunnioittavilta vaikka mitään seksin harrastamista ei tapahdu. Hän käsitti asian jotenkin heti niin, että hän ei saa edes hymyillä vastaantulijalle koska se on minulle pettämistä. Veti siis aivan äärilaitaan koko jutun. En saanut hänelle ymmärrykseen mitä ajan takaa. Joko hän ei oikeasti ymmärrä tällaisia hienovaraisia asioita ja ajattelee tosi mustavalkoisesti tai sitten hän ei halua ymmärtää. Ap
Kuvailemallesi miehen keskustelutyylille on olemassa ihan jokin nimityskin, en muista nyt mikä, kertokaa jos joku tietää. Mutta siis nimenomaan tuollainen tapa, että (yleensä tietoisesti) tulkitsee kuulemansa kohtuullisen neutraalin kommentin aivan asian toiseen ääripäähän, ja pilkkaa lopputulosta, että naurettavaahan moinen. Kärjistää asiat tarkoituksella jotta saisi toisen osapuolen kuulostamaan fanaattiselta tai ylireagoivalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet on ihan hemmetin uuvuttavia ja kuluttavia sekä vaikeita jos nuo ns harmaat alueet ja "rajat" on ihan eri maata molemmolla. Ei mulla muuta. Omassa suhteessa itsellä oman pään sisäibeb kriisi vähän samanlaisten asioiden kanssa. Punnitsen eroajatuksia ihan sen takia koska tuntuu että meillä on miehenkaa aivan eri käsitys juuri tämmösistä asioista. Mun mies varmaan suuttuis että kontrolloin jos mainitsisin mistään käsihipelyistä. Huh.
Ongelmana taitaa olla tässäkin se että mies on mustavalkoinen ja tulkitsee mm. suhteenne rajat jotenkin että "pettämistä on jos panee toista" ja kaikki muu on kai sit sallitua.
Oma mies ei suostu keskustelemaan aiheesta juuri lainkaan, ja jos yritän suuttuu ja puhisee että en luota häneen ja että kuvittelen hänen heti panevan toisia. Vaikka kyse ei ole siitä, vaan siitä mikä tuntuu mukavalta ja toista kunnioittavalta käytökseltä kun ollaan parisuhteessa eikä sinkkuja. Joillekin kai tosi vaikea konsepti.
Kun joskus eroan nykyisestä parisuhteesta niin taitaa jäädä viimeiseks. Ellen jostain ihmeen kaupalla löydä toista yhtä introverttia 100% yksiavioista albatrossia...
Tsemppiä AP. Muista että jos tilanne ei parane ja tunnet olosi vaan ahdistuneeksi niin se sun tunne tuksin ajan kanssa paranee. Ero ei ole maailman loppu.
Tässä on nyt sanoitettu hyvin sitä mikä meilläkin on varmaan jossain määrin ongelma. Eli minustakin tuntuu, että mies ajattelee tosi kapeasti ja mustavalkoisesti näistä asioista. Tästä muistui mieleen kun joskus olen ottanut puheeksi mm. kysymyksen rajoista ihan yleisellä tasolla. Puhuin siitä miten minusta suhdetta loukkaavia asioita voi tapahtua jo ennen kuin harrastetaan seksiä tai edes suudellaan. Jotenkin tuntuu ettei mies käsitä mm. henkistä pettämistä tai sitä, miksi tietyt asiat voi loukata ja tuntua epäkunnioittavilta vaikka mitään seksin harrastamista ei tapahdu. Hän käsitti asian jotenkin heti niin, että hän ei saa edes hymyillä vastaantulijalle koska se on minulle pettämistä. Veti siis aivan äärilaitaan koko jutun. En saanut hänelle ymmärrykseen mitä ajan takaa. Joko hän ei oikeasti ymmärrä tällaisia hienovaraisia asioita ja ajattelee tosi mustavalkoisesti tai sitten hän ei halua ymmärtää. Ap
Kuulostaapa tutulle. Mulla ihan samanlainen kokemus (olen tuon lainauksesi kirjoittaja). En tiedä, onko tämä sit joku sellainen miesten ja naisten piirteellinen ero vai vain tiettyjen yksilöoden ominaisuus. Jotenkin aina tuntuu, että minulla on aina tässä suhteessa jokin ongelma näiden asioiden kanssa ja mies vaan leijuu vihellellen, eikä sitä tunnu rassaavan mikään. Toisaalta, hän myös tuntuu luottavan minuun täysin, ainakin sanoo niin, eikä ole koskaan millään tasolla ilmaissut minkäänlaista lievintäkään mustasukkaisuuden tunnetta.
Jotenkin sekin tuntuu minusta ikävältä. Tavallaan sitä odottaa vähän että toista edes pikkusen kiinnostaisi ja edes vähän myös kyselisi perään. Mielestäni on olemassa sellasta tervettä "mustasukkaisuutta" joka ei ole sairaanloista, kyttäämistä tai kieltämistä tms. vaan enemmänkin sellaista sanallista huolenpitoa ja uteliasuutta. Että kiinnostaa vaikka kysyä kenen kanssa oli jossakin tai muuta ilman että tarvii miettiä että kokeeko toinen nyt että tenttaan ja odotan raporttia kuten joku äiti jos itse vaikka kysäisee oliko juhlissa naisiakin (ihan ilman taka-ajatuksia). Ehkä se on vaan niin, että ollaan liian erilaisia ja erota pitäisi. tuntuu kuitenkin hassulle, kun mitään varsinaisia tilanteita ei ole ollut, kaikki on enemmänkin puheen tasolla ja hypoteettista. mutta sen kyllä aistii kun nämä asiat ei mene yhteen ja on vaikeaa luottaa täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt sanoitettu hyvin sitä mikä meilläkin on varmaan jossain määrin ongelma. Eli minustakin tuntuu, että mies ajattelee tosi kapeasti ja mustavalkoisesti näistä asioista. Tästä muistui mieleen kun joskus olen ottanut puheeksi mm. kysymyksen rajoista ihan yleisellä tasolla. Puhuin siitä miten minusta suhdetta loukkaavia asioita voi tapahtua jo ennen kuin harrastetaan seksiä tai edes suudellaan. Jotenkin tuntuu ettei mies käsitä mm. henkistä pettämistä tai sitä, miksi tietyt asiat voi loukata ja tuntua epäkunnioittavilta vaikka mitään seksin harrastamista ei tapahdu. Hän käsitti asian jotenkin heti niin, että hän ei saa edes hymyillä vastaantulijalle koska se on minulle pettämistä. Veti siis aivan äärilaitaan koko jutun. En saanut hänelle ymmärrykseen mitä ajan takaa. Joko hän ei oikeasti ymmärrä tällaisia hienovaraisia asioita ja ajattelee tosi mustavalkoisesti tai sitten hän ei halua ymmärtää. Ap
Kuvailemallesi miehen keskustelutyylille on olemassa ihan jokin nimityskin, en muista nyt mikä, kertokaa jos joku tietää. Mutta siis nimenomaan tuollainen tapa, että (yleensä tietoisesti) tulkitsee kuulemansa kohtuullisen neutraalin kommentin aivan asian toiseen ääripäähän, ja pilkkaa lopputulosta, että naurettavaahan moinen. Kärjistää asiat tarkoituksella jotta saisi toisen osapuolen kuulostamaan fanaattiselta tai ylireagoivalta.
Näin siinä tapahtuu, idea katoaa johonkin tai muuttuu ihan toiseksi, siinä alkaa itsekin epäillä omaa alkuperäistä pointtiaan. Olisi kiinnostavaa kuulla jos tälle on joku nimityskin olemassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli kerran tilanne jossa ex-miehen naispuolinen työkaveri silitti mieheni käsivartta baarissa. Näin tilanteen ja tulistuin täysin. Tönin naista ja huusin täysillä pitämään näpit irti miehestäni. Mitä tästä seurasi?Exäni suuttui minulle. Puolustin vain reviiriäni. Mitä nainen voi tehdä tuossa tilanteessa? Katsella vierestä vittuuntuneena? Kyllähän mies vetäisi hivelijä miestä turpaan jos olisi sama toisin päin. Jos puutut, olet drama queen jos et sua ei kiinnosta?😂
Weee tee
Jossain muualla tuota kutsutaan temperamentiksi, mutta Suomessa on oltava kultivoitunut ja niiiin sivistyneen pönöttävä. Kotona sitten kenties irrotellaan, mutta mitä väliä, kunhan on kulissit kunnossa.
Jänniä nämä "akateemiset piirit", kun ollaan vuosia muka niin helvetin onnellisessa liitossa, vaikka on molemmilla jopa omat rakastajat. Mutta kun se yhteinen omaisuus, ja mitäköhän kaikki sukulaiset ja ystävätkin ajattelee jos me erotaan, kun ollaan koko elämä valehdeltu, että onni kukoistaa...
Suomalaisista on tullut ihme konfliktien välttelijöitä. Viimeiseen asti kielletään tunteet ja oikeutetutkin reaktiot joka sitten päättyy siihen, että hankkiudutaan humalaan ja räjähdetään kuin kranaatti. Juuri tuo, että vedetään se "weeetee"-kortti.
Latinot ja tummat saavat olla tulisia ja heiltä sitä odotetaan, mutta kun suomalainen osoittaa mieltään niin se on heti valk*rosk*a. Ehkä suomalaisten pitäisikin suuttua kunnolla. Perimä kun on osittain Siperiasta muutenkin ja barbaarista ja mitä lie niin eikös silloin ole ihan oikein ollakin vähän juntti, häh? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt sanoitettu hyvin sitä mikä meilläkin on varmaan jossain määrin ongelma. Eli minustakin tuntuu, että mies ajattelee tosi kapeasti ja mustavalkoisesti näistä asioista. Tästä muistui mieleen kun joskus olen ottanut puheeksi mm. kysymyksen rajoista ihan yleisellä tasolla. Puhuin siitä miten minusta suhdetta loukkaavia asioita voi tapahtua jo ennen kuin harrastetaan seksiä tai edes suudellaan. Jotenkin tuntuu ettei mies käsitä mm. henkistä pettämistä tai sitä, miksi tietyt asiat voi loukata ja tuntua epäkunnioittavilta vaikka mitään seksin harrastamista ei tapahdu. Hän käsitti asian jotenkin heti niin, että hän ei saa edes hymyillä vastaantulijalle koska se on minulle pettämistä. Veti siis aivan äärilaitaan koko jutun. En saanut hänelle ymmärrykseen mitä ajan takaa. Joko hän ei oikeasti ymmärrä tällaisia hienovaraisia asioita ja ajattelee tosi mustavalkoisesti tai sitten hän ei halua ymmärtää. Ap
Kuvailemallesi miehen keskustelutyylille on olemassa ihan jokin nimityskin, en muista nyt mikä, kertokaa jos joku tietää. Mutta siis nimenomaan tuollainen tapa, että (yleensä tietoisesti) tulkitsee kuulemansa kohtuullisen neutraalin kommentin aivan asian toiseen ääripäähän, ja pilkkaa lopputulosta, että naurettavaahan moinen. Kärjistää asiat tarkoituksella jotta saisi toisen osapuolen kuulostamaan fanaattiselta tai ylireagoivalta.
Näin siinä tapahtuu, idea katoaa johonkin tai muuttuu ihan toiseksi, siinä alkaa itsekin epäillä omaa alkuperäistä pointtiaan. Olisi kiinnostavaa kuulla jos tälle on joku nimityskin olemassa. Ap
Kuulostaa sumutukselta, kaasuvalotukselta (gaslightning).
Onhan toki niitäkin ihmisiä, jotka koskettelevat ihan ystävällisyyttään. Heidät kuitenkin erottaa siitä, että vaikkapa juuri niissä juhlissa näet heidän sipaisevan ihan kaikkia keskustelukumppaneitaan. Todennäköisesti tämä miestäsi sivelevä Mirjami sivelee myös sinua, kun tervehditte. Mutta aloittajan tapauksen nainen ei kuulosta tällä tavoin välittömältä henkilöltä lainkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki niitäkin ihmisiä, jotka koskettelevat ihan ystävällisyyttään. Heidät kuitenkin erottaa siitä, että vaikkapa juuri niissä juhlissa näet heidän sipaisevan ihan kaikkia keskustelukumppaneitaan. Todennäköisesti tämä miestäsi sivelevä Mirjami sivelee myös sinua, kun tervehditte. Mutta aloittajan tapauksen nainen ei kuulosta tällä tavoin välittömältä henkilöltä lainkaan...
Ei hän tee tällaista kenellekään muulle. Sinänsä hänen käyttäytymisensä on melko hienovaraista, mutta silti täysin ilmiselvää. Inhottavinta on, että tuntuu ettei hänellä ole mitään kunnioitusta kun käyttäytyy tällä tavalla minun silmieni edessä. Ap
Mitäs jos ottaisit tämän naisen parhaaksi ystäväksesi. Tunkisit aina juttusille ja alkaisit lääppiä, ottaisit sisäpiiriin ja katsoisit tuleeko käytökseen mitään muutosta.
Joillakin naisilla(kin) on tarve tulla koko ajan huomioiduksi vastakkaisen sukupuolen taholta. Esittää että toi ja toi ja sun mieskin on muhun ihastuneita, voiei ainamullekäynäin.. Se on huonon itsetunnon sanelemaa, tarve todistella omaa viehättävyyttään ja vetovoimaansa, aina yrittää ottaa niskalenkkiä jollain tavalla toisesta.
Nuoruudessa oli yksi tällainen ystävä, se ystävyys loppui sitten siihen kun aloin tositarkoituksella seurustella. Tiesin että sipulini ei kestäisi katsella vierestä kun se yrittäisi vokotella mun miestä, joten himmasin suosiolla yhteydenpitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen voi olla vaikea kieltäytyä seksistä, jos itseä noin tyrkytetään ja varsinkin, kun pitävät tiiviisti yhteyttä.
Höpöhöpö. Jos mies ei halua seksiä tuon naisen kanssa, niin ei hän sitä harrasta, vaikka kuinka tyrkyttäisi. Ja jos taas haluaa, niin eiköhän sitä tässä vuosien varrella ole jo harrastettukin.
Ap kuvailee ainoastaan tuon naisen käytöstä miestä kohtaan, mutta minusta ratkaisevaa on se, miten mies käyttäytyy? Hakeutuuko itse tuon naisen lähelle, tekeekö aloitteita viestittelyssä/tapaamisten sopimisessa, ottaako fyysistä kontaktia oma-aloitteisesti?
Tai jos esim. kanssanne samoihin juhliin tulee joku ulkopuolinen, niin huomaisiko hän ilman esittelyitä, että te olette miehen kanssa pariskunta, vai olettaisiko hän ennemmin, että miehellä ja tuolla kolmannella pyörällä on jotain sutinaa? Ihan jo istumapaikan valinnasta voi päätellä paljon.
Tai miten ylipäänsä muut juhlissa olijat reagoivat tuohon teidän kuvioon? Luulisi, että yhteiset ystävänne vähintäänkin kyseenalaistaisivat tuon naisen käytöstä, jos ihan avoimesti flirttailee miehellesi.
Varmaa on, että miehesi on ollut jo yhdynnässä tämän tyrkyn ämmän kanssa monta kertaa. Siksi tätä hivelyä yms. Toivottavasti tajuat jättää miehen ennen kuin saat AIDSin ja sitten leikataan rinnat ja klitta pois. Nyt lähdet tuosta suhteesta ja äkkiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen voi olla vaikea kieltäytyä seksistä, jos itseä noin tyrkytetään ja varsinkin, kun pitävät tiiviisti yhteyttä.
Höpöhöpö. Jos mies ei halua seksiä tuon naisen kanssa, niin ei hän sitä harrasta, vaikka kuinka tyrkyttäisi. Ja jos taas haluaa, niin eiköhän sitä tässä vuosien varrella ole jo harrastettukin.
Ap kuvailee ainoastaan tuon naisen käytöstä miestä kohtaan, mutta minusta ratkaisevaa on se, miten mies käyttäytyy? Hakeutuuko itse tuon naisen lähelle, tekeekö aloitteita viestittelyssä/tapaamisten sopimisessa, ottaako fyysistä kontaktia oma-aloitteisesti?
Tai jos esim. kanssanne samoihin juhliin tulee joku ulkopuolinen, niin huomaisiko hän ilman esittelyitä, että te olette miehen kanssa pariskunta, vai olettaisiko hän ennemmin, että miehellä ja tuolla kolmannella pyörällä on jotain sutinaa? Ihan jo istumapaikan valinnasta voi päätellä paljon.
Tämä kävi itsellänikin mielessä. Oma ex päätyi lopulta pettämään kaverinaisensa kanssa, jonka olimme yhdessä pariskuntana tavanneet lukuisia kertoja. Jälkikäteen mies selitteli, että nainen ei tiennyt, että olimme pari. En toisaalta ihmettele, kun mies huiteli yhteisissä illanvietoissa missä huiteli ja minä sain usein koettaa viihdyttää itseäni. Elin silti luulossa, että kun olin miehen vieressä ollessa esittäytynyt tämän naisen kanssa, olisi jotenkin ollut selvää, että hän esittäytyi juuri kaverinsa tyttöystävälle.
Kyllä nainen on näköjään naiselle susi. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Olen johonkin ketjuun kirjoittanut rajanvedosta. Tässä tarvitaan nyt rajan vetoa. Sano miehellesi, että koet naisen lähentelyn loukkaavana. Samoin voit sanoa naiselle, että ystävä voi olla, mutta näpit irti, koska mies on naimisissa sinun kanssasi. Molemmat voivat yrittää vähätellä, mutta sano napakasti, että raja kulkee tässä. Minä olen tehnyt niin ja kyllä auttoi.
Juu'u, todella tervettä syyllistää miestä toisen naisen käytöksestä.
Mutta noinhan teidän naisten "logiikka" kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen johonkin ketjuun kirjoittanut rajanvedosta. Tässä tarvitaan nyt rajan vetoa. Sano miehellesi, että koet naisen lähentelyn loukkaavana. Samoin voit sanoa naiselle, että ystävä voi olla, mutta näpit irti, koska mies on naimisissa sinun kanssasi. Molemmat voivat yrittää vähätellä, mutta sano napakasti, että raja kulkee tässä. Minä olen tehnyt niin ja kyllä auttoi.
Juu'u, todella tervettä syyllistää miestä toisen naisen käytöksestä.
Mutta noinhan teidän naisten "logiikka" kulkee.
Mies ei ole vastuussa naisen käytöksestä, mutta mies on suhteessa olevana vastuussa rajojen asettamisesta.
Tietysti asia on ensisijaisesti APn ja miehensä välinen ja mies on se jonka tulee asettaa rajat. Kuitenkin tämä kaveri käyttäytyy asiattomasti ja tietää miehen olevan suhteessa, silti röyhkeästi flirttailee ja koskettelee. Kyllä siinä kohtaa naiseltakin saa kysyä, että miksi käyttäytyy epäkorrektisti.