Erolla uhkailu

Pakkaa matkalaukut ja ota haluat, jos muksuja niille jatskit kouraan ja menox! .

Ajattelin katsoa vielä terapian ja jos kerran tulee jotain julki niin sitten olen omastakin mielestäni antanut anteeksi ja tarpeeksi tilaisuuksia..

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:04"]Puheet erosta pitää ottaa vakavasti. On osoitus suhteen oireilusta. Itse ap parhaiten tiedät, missä mättää.
[/quote]

Näimpä. Varmaan mies miettinyt oikesti eron mahdollisuutta riidan aikana/jälkeen, jos näin sanoo. Ei tarkoita, että sitä päivittäin pohtii.

Up

No mies ei ehkä tajua, että ihan mitä tahansa ei voi sanoa, ja vetää sitten takaisin. Hän ilmeisesti ristiriitatilanteessa kokee olonsa uhatuksi, ja että hänen pitäisi päästä "voitolle".

Jos siis joka riidassa lentää erokortti, voi miettiä, mihin mies pyrkii. Suhteessa kuitenkin joutuu etsimään ratkaisuja, jotka sopivat molemmille sitten kun asiat on puhuttu halki. Erokortilla pelaaminen taas on kiristystä. Exäni käytti sitä saadakseen tahtonsa läpi. Ei saanut, saatoin todeta vaan, että "erotaan sitten". Lopputuloksena oli se, että kaikki riidat olivat uuvuttavaa draamaa. Myös jos oletus on, että parisuhteessa on kaksi tasaväkistä ihmistä, joita kumpaakin kuunnellaan ja huomioidaan, ei pitemmän päälle ole kestävä ratkaisu sellainen, että toinen kiristää jollain asialla.

Mielestäni kannattaisi puhua miehen kanssa siitä, mitä erolla uhkailusta seuraa riitelyssä. Ei välttämättä sitä, mitä mies on itse ajatellut.

Mun mies on myös alkanut uhkailla erolla nyt, kun olen raskaana. Ja haastamaan riitaa. Kotona ei ole minään iltana ennen klo 23.

Meillä tuo uhkailu on johtanut siihen, että oikeastaan jo toivon, että mies pakkaisi kimpsunsa ja lähtisi eikä tarvitsisi nähdä sitä enää. Jos tulevan lapsen elämä ei kiinnosta, niin ei muakaan kiinnosta tuo mies. Nykyään sanon heti, kun uhkailee erolla, että hyvä, lähde, mieluiten heti paikalla. En enää edes jaksa mennä riitelyyn mukaan, totean vaan rauhallisesti, että mies kyllä tietää, missä täällä on ovi. Hänen on helppo lähteä: eihän hän tässä ole raskaana. Ja asuntokin on minun.

Nykyisin mies alkaa sitten reuhota kahta kovempaa, että pitääkö mun kaikki ottaa todesta. Mä en välitä enää. Me ollaan kaksi toisilleen vierasta ihmistä, jotka sattuu asumaan samassa asunnossa. Ihan sama. Keskityn nyt lapseen.

Ripottele asuntohakemuspapereita sinne tänne ja ehdota lastenvalvojalle menoa sopimaan tapaamisista ja elareista.

Mun vaimo tekee myös samaa, mutta tekee sitä vain kiusallaan ja vihaisena, on oppinut tavan äidiltään ja toistaa samoja virheitä kuin se paholais-anoppi.

Erolla uhkailu on henkistä väkivaltaa ja sitä ei pitäisi sallia! Ei voi olla jokaisen riidan vakiofraasi uhata erolla! Siitä pitäisi mielestäni pystyä jopa sopimaan, että erokorttia ei väläytellä. Usein näissä tilanteissa se ei tarkoita mitään, kunhan puhutaan. Minulle niin ei tehtäisi, enkä tee itsekään! Ja, jos lapsia vielä on kuulemassa, niin kannattaa miettiä, että millaista haittaa lapsille tuosta aiheutuu! Lapset eivät ehkä ymmärrä, että on pelkkää läppää puhua erosta! Grow up!

Kyllähän mies katuu aina sanomisiaan riidan jälkeen. Varmasti kokeekin olevansa uhattuna. Hän on sen tyyppinen, että päästelee suustaan muutenkin kaikki mitä ajattelee. Itse olen harkitsevampi sanoissani, enkä yleensä edes haluaisi keskustella tunteenpurkauksessa, koska saattaisin itsekin sanoa jotain ajattelematonta. Haluaisin ensin olla yksin kiukkuni kanssa ja vasta sitten selvitellä tilannetta. Mies kokee tämän tietysti hylkäämisenä tai ettei mua kiinnosta. Hän kyllä tietää tapani toimia riitatilanteessa, mutta ajaa tietysti omaa agendaansa.

Kyllä hän tiedostaa ettei erolla uhkailu ole kovin järkevää. Silti se saa mut tuntemaan itseni hylätyksi, kun se sanotaan ääneen. Ehkä tätä pitää vielä puida ja yrittää kertoa miten pahalta se tuntuu..

Kolmoselle pahoittelut tilanteestanne. Tuntuu siltä kuin miestä ahdistaisi tuleva elämänmuutos. Meilläkin on lapsi ja täytyy sanoa, että kyllä tämä vauvavuosi on ollut tosi haastava kaikinpuolin. Lapsentulo ei ainakaan paranna parisuhdetta hetkellisesti, päinvastoin se asettaa parisuhteen suurelle koetukselle. Tuo erolla uhkailu tilanteessasi kuulostaa kyllä tosi pahalta. Olet herkässä ja haavoittuvassa tilassa, ja tarvitsisit kaiken mahdollisen tuen. Meille raskausaika oli seesteistä ja onnellista, vasta lapsen syntymän jälkeen alkoi tiukempi aikakausi parisuhteessa. Toivon, että voisitte ennen vauvan syntymää käydä kunnolla läpi tilannetta. On tärkeää keskittyä lapseen, mutta yhtä tärkeää lapsen kannalta on saada parisuhde toimimaan, jos se on enää toimiakseen. 

Ap

Mun mielestä jos mies ei pidä sanaansa, niin ei ole mikään mies.

Itse en ole käyttänyt eroa uhkailuna. Kerroin kyllä yhdessä vaiheessa, että jos ei herran tyyli muutu, niin mun osoite muuttuu. Ei uskonut. Mutta minä en uhkaile, ainakaan turhalla.

En myöskään lupaa mitään, mitä en voi pitää.

En kyllä viitsis elää ihmisen kanssa joka ristiriitojen tullen uhkailee hylkäämiselle. Täysin ala-arvoista.

Puheet erosta pitää ottaa vakavasti. On osoitus suhteen oireilusta. Itse ap parhaiten tiedät, missä mättää ja mistä riitelitte.

Tietysti naisellinen vaikutustapa olisi lyödä miestä sillä, että nyt olet sika, kun otit eromahdollisuuden esille ja kadu ja häpeä.

Itse pidän myös erolla uhkailua ala-arvoisena. Joillakin on se tyyli, koska on huomannut että sillä saa huomion itseensä ja ehkä jopa parhaiten oman kantansa läpi. Minä uhkailin erolla joku aika sitten. Mutta olin tosissani, jos ei meno muutu niin minä lähden kävelemään. Ei muuttunut, ja minä aloin pakkaamaan tavaroitani ja laitoin asuntohakemukset menemään. Kun mies huomasi että olen tosissani, niin muuttui. Ei tietenkään heti sormia napsauttamalla muutosta tapahtunut. Mutta selvästi yrittää ottaa minutkin paremmin huomioon. Mutta ikinä en uhkailisi ihan muuten vain jos en olisi tosissaan erolla.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 10:53"]Kyllähän mies katuu aina sanomisiaan riidan jälkeen. Varmasti kokeekin olevansa uhattuna. Hän on sen tyyppinen, että päästelee suustaan muutenkin kaikki mitä ajattelee. Itse olen harkitsevampi sanoissani, enkä yleensä edes haluaisi keskustella tunteenpurkauksessa, koska saattaisin itsekin sanoa jotain ajattelematonta. Haluaisin ensin olla yksin kiukkuni kanssa ja vasta sitten selvitellä tilannetta. Mies kokee tämän tietysti hylkäämisenä tai ettei mua kiinnosta. Hän kyllä tietää tapani toimia riitatilanteessa, mutta ajaa tietysti omaa agendaansa.

Kyllä hän tiedostaa ettei erolla uhkailu ole kovin järkevää. Silti se saa mut tuntemaan itseni hylätyksi, kun se sanotaan ääneen. Ehkä tätä pitää vielä puida ja yrittää kertoa miten pahalta se tuntuu..

Kolmoselle pahoittelut tilanteestanne. Tuntuu siltä kuin miestä ahdistaisi tuleva elämänmuutos. Meilläkin on lapsi ja täytyy sanoa, että kyllä tämä vauvavuosi on ollut tosi haastava kaikinpuolin. Lapsentulo ei ainakaan paranna parisuhdetta hetkellisesti, päinvastoin se asettaa parisuhteen suurelle koetukselle. Tuo erolla uhkailu tilanteessasi kuulostaa kyllä tosi pahalta. Olet herkässä ja haavoittuvassa tilassa, ja tarvitsisit kaiken mahdollisen tuen. Meille raskausaika oli seesteistä ja onnellista, vasta lapsen syntymän jälkeen alkoi tiukempi aikakausi parisuhteessa. Toivon, että voisitte ennen vauvan syntymää käydä kunnolla läpi tilannetta. On tärkeää keskittyä lapseen, mutta yhtä tärkeää lapsen kannalta on saada parisuhde toimimaan, jos se on enää toimiakseen. 

Ap
[/quote]

Jos mies alkaa taas kiinnostua parisuhteesta, niin kyllä minäkin. Mutta yksin en voi parisuhdetta rakentaa. Jos toinen käy kotona vain tyhjentämässä jääkaapin ja nukkumassa, niin aika vähissä on keinot.

Olen yrittänyt puhua. Mies alkaa vaan syytellä mua, olen sellainen ja tällainen, jos olisin toisenlainen, niin hänkin käyttäytyisi toisin. Puhuminen asiasta siis turhaa, koska vika on vain minussa. Enkä nyt voi esim ammttiani yhtäkkiä muuttaa, enkä haluaisikaan. Olen opettaja, mikä ei kelpaa miehelle. Asunto on liian pieni. Joo, asumme 120 neliöisessä rivarissa, ikävää, ettei miehen ego mahdu näihin neliöihin. Olen sanonut, että mun rahkeet riitti tähän asuntoon, mies voi ostaa isomman, jos ei kelpaa. Eipä ole ostanut. Jne. Ihan älytöntä.

Olen yrittänyt järjestää yhteistä tekemistä. Mies ei joko vaan lähde mukaan tai sitten lähtee pitkin hampain ja kiukuttelee ja haukkuu mua koko illan. Eli enpä viitsi enää järjestää mitään.

Olen sitä mieltä, että ero on vain ajan kysymys. Minä elän tässä omaa elämääni ja toivon, että mies on tiellä mahdollisimman vähän. Pärjään kyllä lapsen kanssa kahdestaan, niin ne on isoäidit ja isoisoäiditkin pärjänneet, kun miehet olleet matkatöissä tai juoppoja tms., ja niillä naisilla oli vielä maatilan työt hoidettavana, ei pesukoneita, ei keskuslämmitystä, ei autoa, jne.

Mieheltä en kaipaa elatusmaksuja. Kunhan jättää mut ja lapsen rauhaan, kiitos.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:04"]

Puheet erosta pitää ottaa vakavasti. On osoitus suhteen oireilusta. Itse ap parhaiten tiedät, missä mättää ja mistä riitelitte.

Tietysti naisellinen vaikutustapa olisi lyödä miestä sillä, että nyt olet sika, kun otit eromahdollisuuden esille ja kadu ja häpeä.

[/quote]

Kuules, kyllä se erolla uhkaili useimmiten on kehittymätön ja lapsellinen rassukka jolla ei ole aikomustakaan erota kuin joku alfauros joka miehekkäästi ilmoittaa eroaikaistaan. NImenomaan epävarma ja hylätyksi tulemista pelkäävä ihminen uhkailee, kun ei ole eväitä ihan oikeasti rakentaa suhdetta ja selvitä ristiriidoista. Usein nämä samat ressukat vielä luulevat että avimo on äidin jatke jota voi syyttää omista ongelmistaan. Ja siitä ettei hän olekaan sellainen kuin mies haluaa tai kuvittelee. Erikseen ja aika harvassa lienevät miehet jotka seisovat omilla jaloillaan, ovat vastuullisia ja tunneälykkäitä ja kykenevät selvittämään ristiriidat vaimonsa kanssa rakentavasti. Ilman ristiriitoja ei ole yksikään parisuhde.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:14"][quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 10:53"]Kyllähän mies katuu aina sanomisiaan riidan jälkeen. Varmasti kokeekin olevansa uhattuna. Hän on sen tyyppinen, että päästelee suustaan muutenkin kaikki mitä ajattelee. Itse olen harkitsevampi sanoissani, enkä yleensä edes haluaisi keskustella tunteenpurkauksessa, koska saattaisin itsekin sanoa jotain ajattelematonta. Haluaisin ensin olla yksin kiukkuni kanssa ja vasta sitten selvitellä tilannetta. Mies kokee tämän tietysti hylkäämisenä tai ettei mua kiinnosta. Hän kyllä tietää tapani toimia riitatilanteessa, mutta ajaa tietysti omaa agendaansa.

Kyllä hän tiedostaa ettei erolla uhkailu ole kovin järkevää. Silti se saa mut tuntemaan itseni hylätyksi, kun se sanotaan ääneen. Ehkä tätä pitää vielä puida ja yrittää kertoa miten pahalta se tuntuu..

Kolmoselle pahoittelut tilanteestanne. Tuntuu siltä kuin miestä ahdistaisi tuleva elämänmuutos. Meilläkin on lapsi ja täytyy sanoa, että kyllä tämä vauvavuosi on ollut tosi haastava kaikinpuolin. Lapsentulo ei ainakaan paranna parisuhdetta hetkellisesti, päinvastoin se asettaa parisuhteen suurelle koetukselle. Tuo erolla uhkailu tilanteessasi kuulostaa kyllä tosi pahalta. Olet herkässä ja haavoittuvassa tilassa, ja tarvitsisit kaiken mahdollisen tuen. Meille raskausaika oli seesteistä ja onnellista, vasta lapsen syntymän jälkeen alkoi tiukempi aikakausi parisuhteessa. Toivon, että voisitte ennen vauvan syntymää käydä kunnolla läpi tilannetta. On tärkeää keskittyä lapseen, mutta yhtä tärkeää lapsen kannalta on saada parisuhde toimimaan, jos se on enää toimiakseen. 

Ap
[/quote]

Jos mies alkaa taas kiinnostua parisuhteesta, niin kyllä minäkin. Mutta yksin en voi parisuhdetta rakentaa. Jos toinen käy kotona vain tyhjentämässä jääkaapin ja nukkumassa, niin aika vähissä on keinot.

Olen yrittänyt puhua. Mies alkaa vaan syytellä mua, olen sellainen ja tällainen, jos olisin toisenlainen, niin hänkin käyttäytyisi toisin. Puhuminen asiasta siis turhaa, koska vika on vain minussa. Enkä nyt voi esim ammttiani yhtäkkiä muuttaa, enkä haluaisikaan. Olen opettaja, mikä ei kelpaa miehelle. Asunto on liian pieni. Joo, asumme 120 neliöisessä rivarissa, ikävää, ettei miehen ego mahdu näihin neliöihin. Olen sanonut, että mun rahkeet riitti tähän asuntoon, mies voi ostaa isomman, jos ei kelpaa. Eipä ole ostanut. Jne. Ihan älytöntä.

Olen yrittänyt järjestää yhteistä tekemistä. Mies ei joko vaan lähde mukaan tai sitten lähtee pitkin hampain ja kiukuttelee ja haukkuu mua koko illan. Eli enpä viitsi enää järjestää mitään.

Olen sitä mieltä, että ero on vain ajan kysymys. Minä elän tässä omaa elämääni ja toivon, että mies on tiellä mahdollisimman vähän. Pärjään kyllä lapsen kanssa kahdestaan, niin ne on isoäidit ja isoisoäiditkin pärjänneet, kun miehet olleet matkatöissä tai juoppoja tms., ja niillä naisilla oli vielä maatilan työt hoidettavana, ei pesukoneita, ei keskuslämmitystä, ei autoa, jne.

Mieheltä en kaipaa elatusmaksuja. Kunhan jättää mut ja lapsen rauhaan, kiitos.
[/quote]

Niin. Ja jos ei olisi lapsi tulossa, niin potkaisisin miehen pellolle. Nyt en sitä tee, ettei ala kostaa lapsen kautta. Jos itse jättää ja hylkää meidät, niin siitä sitten vaan, oikein tosi mies se onkin sellainen, joka hylkää vaimonsa ja lapsensa. Minua nyt ei suuremmin enää haittaa, vaikka tuossa käy kääntymässä öisin. Ihan sama. Eipä ole tiellä, kun olen itse jo nukkumassa, käytän illat miten tykkään.

Mulle se tuli helpotuksena. Eroehdotuksesta saatiin ihan tyylikäs ero aikaiseksi. Toinen vaimo olikin sitten täydellinen katastrofi erossa. Sekopää. Mutta ihana perä.

Kyllä mä ottaisin eron mainitsemisen vakavasti siinä mielessä, että ei sellaisesta puhu ellei ole ainakin ajatellut sitä mahdollisuutta. Kuulostaa, että miehelläsi on toinen jalka jo suhteen ulkopuolella. Tai ainakin katse hakee muita kuvioita. 

Jos puolisoni ottaisi eron esille, haastattelisin kyllä aika tarkkaan että onko hän ollenkaan kiinnostunut jatkamaan suhdetta. Ja vaikka väittäisikin että haluaa pysyä yhdessä, en täysin enää uskoisi. Ilmeisesti olisi valmis lähtemään olosuhteiden salliessa aika nopeasti (lue: uuden naisen löydettyään). 

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:04"]

Puheet erosta pitää ottaa vakavasti. On osoitus suhteen oireilusta. Itse ap parhaiten tiedät, missä mättää ja mistä riitelitte.

[/quote]

Erosta puhuminen voi olla yritystä päästä niskan päälle, että pääsee sanelemaan, mitä itse haluaa. "Jos tämä ei toteudu, eroan." Epävarma ihminen käyttää tällaista aseena, kun kokee, että ei pääse hallintaan siitä, mitä tapahtuu. Voi myös olla, että ihminen pelkää. Mutta on myös mahdollista, että tärkeintä tuolle ihmiselle onkin vain se tilanteen kontrollointi, kuin halu selvittää asiat.

Eli voi raadollisesti tulla esiin, että mies ei kykene keskustelemaan vaikeista asioista.