Mitä mieltä aikuisista, joilla s tai r tmv. vika?

Kummallakin näistä ihmisistä oli nimenomaan kunnon ranskalainen kurkkuärrä. Mun korvaan se kuulostaa yksinomaan kauniilta noin äänteellisesti.

t. 32

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 23:12"]

Itsellä on paha R-vika ja ikää reippaasti yli 30 vuotta. Kävin koko lapsuuden puheterapeutilla, enkä oppinut sanomaan R-kirjainta. Harmitti, koska siitä aina kuittailtiin. Parikymppisenä otin itseäni niskasta kiinni ja menin uudelleen puheterapiaan, kävin 2-3 vuotta, enkä vieläkään oppinut sanomaan kyseistä kirjainta. Antaisin vaikka koko omaisuuteni, jos osaisin sanoa R-kirjaimen. Kaikki kauneusvirheet ym. pystyy rahalla korjaamaan, mutta ei puhevikaa. Vältän nykyään R:n sanomista, koska en halua, että minua pilkataan siitä. 10 vuoteen en ole sanonut mitään sanaa, missä R-kirjain on, vaan olen keksinyt lähes jokaiselle sanalla synonyymin. Jopa aviomieheni ei tiedä puheviastani. Joskus ahdistaa ihan valtavasti tämä, mutta olen niin kauan jo salaillut, etten osaa lopettaa. Olisi ihanaa puhua normaalisti, eikä aina miettiä etukäteen, etten vaan sano sanaa, jossa on R.

[/quote]

Et ole siis ikinä sanonut miehellesi rakastavasi häntä? Korkeintaan "minäkin sinua"? Onko sulle ikinä milloinkaan kukaan aikuinen puheviastasi kuittaillut ja ilkeillyt? Tuskinpa. Lapset ja teinit, kun itsekin olit vielä lapsi ja teini? Ei kai niistä ajoista kannata enää välittää.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:39"]

Naisella lisää seksikkyyttä ja inhimillisyyttä.

[/quote]

Tavja Ha'onen?

En mitään, ihan on oma asiansa.

Itselläni on lievä r-vika, pystyn sanomaan sanoja joissa on kaksi r-kirjaita perätystä (vaikka hyrrä), mutten leikkimään ärrällä eli pärryyttämään näin: rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr. Ei vaan tärrää millään se kieli niin pitkään et vois leikitellä. 

Ja puheterapiassa kävin monta vuotta. Puhevikani johtuu siitä että synnyin huuli-ienhalkion kanssa, halkiopotilailla puheviat on yleisiä Ei ne vuosien terapiat sitä vikaa poistaneet, ja lopulta puheterapia lopetettiin. 

Vikaani ei kyllä oikein koskaan vanhemmiten ole ihmiset huomanneet, kun normaali puhe sujuu aika hyvin kuitenkin. Yleensä ovat yllättyneet kun sanon että tämmönen vika tosiaan on, jos se jostain syystä puheeksi tulee muista yhteyksistä.

Itselläni oli pienenä r-vika ja puheterapeutista huolimatta,koulukiusattiin. Siitä seurasi se että r-kirjaimella sanoja en käytä ja opiskelemaan en pysty lähtemään. Meni pitkään ennen kuin parisuhteessa sanoin että rakastan sua,tosin senki pienessä hiprakassa.

Mun mies sanoo k-kirjaimen jotenkin väärin. Se kuulostaa ihan koolta, mutta kuulemma sanoo sen jotenkin väärällä tavalla. En koskaan ollut edes huomannut koko juttua, mutta kerran mies kakisteli ihan kummasti ja kysyin häneltä, mitä ihmettä hän oikein tekee. Sanoi harjoittelevansa k-kirjainta. Käskin lopettamaan heti paikalla :-)

Mun tyttö ei oppinut pienenä r-kirjainta, käytti sen tilalla j:tä. Hän oli englanninkielisessä päiväkodissa, joten siellä tämä ei ollut ongelma ja englanninkielinen r ei tuottanut vaikeuksia. Mutta päätettiin kuitenkin mennä puheterapiaan ja siitä olen kyllä ollut tosi tyytyväinen. Kymmenen käyntiä riitti ja tyttö oppi ärrän. Olen onnitellut itseäni siitä, etten jäänyt pidemmäksi aikaa miettimään. Tuo oli yhden syksyn projekti, jonkinlainen lyhytaikainen harrastus ja sillä homma korjaantui. 

Olen itse käynyt puheterapiassa joskus 5. tai 6. luokalla. Silloin se oli nolo juttu, en kehdannut kertoa kavereille. Ja vaikka nopeasti opin oikean ässän, sen käyttäminen tuntui aluksi oudolta ja kaveritkin sitä ihmettelivät, kun olivat tottuneet virheelliseen ässääni. Mutta onneksi opin.

Kaikki myötätunto niille, jotka eivät yrityksistä huolimatta ole oppineet. 

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 23:21"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 23:12"]

Itsellä on paha R-vika ja ikää reippaasti yli 30 vuotta. Kävin koko lapsuuden puheterapeutilla, enkä oppinut sanomaan R-kirjainta. Harmitti, koska siitä aina kuittailtiin. Parikymppisenä otin itseäni niskasta kiinni ja menin uudelleen puheterapiaan, kävin 2-3 vuotta, enkä vieläkään oppinut sanomaan kyseistä kirjainta. Antaisin vaikka koko omaisuuteni, jos osaisin sanoa R-kirjaimen. Kaikki kauneusvirheet ym. pystyy rahalla korjaamaan, mutta ei puhevikaa. Vältän nykyään R:n sanomista, koska en halua, että minua pilkataan siitä. 10 vuoteen en ole sanonut mitään sanaa, missä R-kirjain on, vaan olen keksinyt lähes jokaiselle sanalla synonyymin. Jopa aviomieheni ei tiedä puheviastani. Joskus ahdistaa ihan valtavasti tämä, mutta olen niin kauan jo salaillut, etten osaa lopettaa. Olisi ihanaa puhua normaalisti, eikä aina miettiä etukäteen, etten vaan sano sanaa, jossa on R.

[/quote]

Et ole siis ikinä sanonut miehellesi rakastavasi häntä? Korkeintaan "minäkin sinua"? Onko sulle ikinä milloinkaan kukaan aikuinen puheviastasi kuittaillut ja ilkeillyt? Tuskinpa. Lapset ja teinit, kun itsekin olit vielä lapsi ja teini? Ei kai niistä ajoista kannata enää välittää.

[/quote]

Meillä puhutaan tykkäämisestä ja toiselle sanotaan, että tykkään susta. Aikuisena kukaan ei ole varsinaisesti haukkunut, mutta monta kiusallista tilannetta on ollut. Jos olen joutunut sanomaan sanan, jossa esiintyy R-kirjain, vastapuoli ei ole saanut selvää ja olen toistanut vaikka, kuinka monta kertaa ja siitäkään huolimatta ei ole saatu selvää. On tosi kiusallista toistaa ja toistaa samaa sanaa. Työyhteisössä kahvipöydissä aikuiset ja muuten niin fiksut naiset ovat pilkanneet, jos puhelimessa jollain asiakkaalla on ollut R-vika ja naureskelleet, kuinka kamalta se kuulostaa ja miksei ihminen voi käydä puheopetuksessa hoitamassa vikaa pois. Itse olen ollut ihan hiljaa ja toivonut, etten jää ikinä kiinni puheviastani.

Kaksonen

Ohio, mutta onko puheviat periytyviä? Tietääkö kukaan?

Siis ohis

Pieni sorahtelu ei haittaa. Mutta onhan nykyisin kyllä saatavilla puheterapiaa, joten varmaan kaikkien lasten virheet puheessa pyritään korjaamaan. 

En ole tuon ominaisuuden perusteella yhtään mitään mieltä kyseisestä ihmisestä. Täysin muut asiat muodostavat mielipiteeni.

Naisella lisää seksikkyyttä ja inhimillisyyttä.

Itse pidätän naurua

En ole mitään mieltä. Se puheterapiakaan kun ei aina auta. Mä kävin vuosia ja turhauduin jo täydellisesti, että en mä opi. Lopulta mun s-vika korjaantui hammasraudoilla ja alapurennan korjauksella ihan itsestään.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:34"]Itse mietin kuinka laiskoja ovat kun ei ole jaksaneet käydä puheterapeutilla hoidattamassa, ja kuinka vanhemmat eivät jo pikkulapsena ole puuttuneet vikaan.. Jos itsellä olisi esim. R-vika kävisin terapiassa vaikka joka ikinen päivä niin kauan että oppisin, meni siihen sitten viikko tai 10vuotta.
[/quote] Huomaa ettei sulla ole kokemusta puheviasta itsellä tai läheisillä.

Itseäni säälittää vähän, tulee mieleen kuinka paljon on asiasta saaneet kuulla kuittailua. Itse kuulin lähinnä joskus ala-asteella, yhteensä ehkä muutaman kerran jo koko elämäni aikana, mutta silti aiheuttaa edelleen aikuisena itsetunto-ongelmia ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Ja olen käynyt puheterapiassa monta vuotta mutta kaikille siitä ei vaan ole apua.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:42"]Itse pidätän naurua
[/quote] Ja just sun kaltaisten ihmisten takia niistä ongelmistani kärsin. Harmi kun empatiakykyä ei voi ostaa
-7

Saattaa käydä mielessä kysymys, että mikä on ensimmäinen kieli tai missä maassa on viettänyt lapsuutensa mutta muuten ihailen rohkeutta olla oma itsensä tässä pikkusieluisten erilaisuutta vieroksuvien ihmisten maassa.

Ekalla kerralla huomaam ja uhraan asialle puolikkaan ajatuksen, jonka jälkeen unohdan asian.

Alapeukutin kaikki kommentit ja yläpeukutan omaani.