Onko tässä Suomen älykkäin henkilö?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288747130195.html
Mitä mieltä olet? Huikea ÄÖ joka tapauksessa.
Kommentit (13)
Mielenkiintoista, että noin korkean IQ:n omaava henkilö työskentelee kultaseppänä - luulisi että olisi päätynyt proffaksi tai vastaavaa.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:48"]
Mielenkiintoista, että noin korkean IQ:n omaava henkilö työskentelee kultaseppänä - luulisi että olisi päätynyt proffaksi tai vastaavaa.
[/quote]
Miksi olisi? Mitä vikaa kultasepän ammatissa on?
Vaatiihan opiskelu muitakin ominaisuuksia kuin korkean ÄÖ:n ja ehkä kyseinen mies ei ole kokenut sitä omakseen.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 10:07"]
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:48"]
Mielenkiintoista, että noin korkean IQ:n omaava henkilö työskentelee kultaseppänä - luulisi että olisi päätynyt proffaksi tai vastaavaa.
[/quote]
Miksi olisi? Mitä vikaa kultasepän ammatissa on?
Vaatiihan opiskelu muitakin ominaisuuksia kuin korkean ÄÖ:n ja ehkä kyseinen mies ei ole kokenut sitä omakseen.
[/quote]
Ei mitään vikaa, ihan kelpo ammatti.
Toki opiskelu vaatii motivaatiota ja ahkeruutta eli korkeakaan IQ ei auta yliopisto-opinnoissa, jos ei ole valmis tekemään ahkerasti töitä tutkinnon eteen. Kovalle työlle ei missään asiassa ole korviketta, jos haluaa saavuttaa jotain.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 10:01"]
Entäpä tämä?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100618717748_uu.shtml
Tohtoriksi 23-vuotiaana.
[/quote]
Tohtoriksi ulkomailta jossa voi väitellä kanditutkinnon jälkeen. Suomessa tuohon olisi tullut siis heti kaksi vuotta lisää maisteritutkinnosta. Myös monet ulkomaiset väitökset vastaa laajuudeltaan lähinnä suomalaista pro gradua, joten sitä taustaa vasten katsottuna ei ole todellakaan mikään erikoinen suoritus vaan varsin tavallinen aikataulu.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:48"]Mielenkiintoista, että noin korkean IQ:n omaava henkilö työskentelee kultaseppänä - luulisi että olisi päätynyt proffaksi tai vastaavaa.
[/quote]Miksi ei tekisi sitä mikä kiinnostaa? Sehän on myös älykkyyttä. Älyttömyyttä olisi päätyä proffaksi tai vastaavaksi vain siksi että äo on huikea.
"Akateemikko" ihmettelee, koska keskinkertaisuudessaan luulee, että akateemisuus on joku älyn abosluuttinen tae eikä luovat kädentyöt ole mitään verrattuna teorioihin ja paperinpyörittämiseen.
Jos ihmisellä on kovinkin korkea älykkyysosamäärä muttei kunnianhimoa ja tavoitteellisuutta, sitä voi tajuta että elää paljon onnellisempana kun tekee elääkseen just sitä missä on hyvä.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 10:01"]
Entäpä tämä?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100618717748_uu.shtml
Tohtoriksi 23-vuotiaana.
[/quote]
Tohtoriksi ulkomailta jossa voi väitellä kanditutkinnon jälkeen. Suomessa tuohon olisi tullut siis heti kaksi vuotta lisää maisteritutkinnosta. Myös monet ulkomaiset väitökset vastaa laajuudeltaan lähinnä suomalaista pro gradua, joten sitä taustaa vasten katsottuna ei ole todellakaan mikään erikoinen suoritus vaan varsin tavallinen aikataulu.
[/quote]
Kyllä Suomessakin väitöskirjojen taso on kiistatta laskenut ja osa ei välttämättä kelpaisi jossakin toisessa maamme yliopistossa edes gradutyöksi. Väitöksen voi hutaista kurjimmassa tapauksessa vuodessa, koska "puolitieteellisiä" referee-tason julkaisuja on pilvin pimein.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 11:00"]
"Akateemikko" ihmettelee, koska keskinkertaisuudessaan luulee, että akateemisuus on joku älyn abosluuttinen tae eikä luovat kädentyöt ole mitään verrattuna teorioihin ja paperinpyörittämiseen.
[/quote]
Kyllä kova tiede on empiiristä, ei teoreettista, ja siitä tyypillisesti syntyvät uudet keksinnöt ja innovaatiot.
Mäkelän ÄO 185 on siis testattu testillä minkä standard deviation on 24.
Stanford-Binetin asteikolla vastaa 156 ja tieteellisillä asteikolla Wechsler scale (sd 15) vastaa 153.
Wechsler 156 vastaa 1/10 000, niin tämä 153 lienee vastaavan 1/5 000-10 000 paikeilla.
Useimmilla fyysikan, kemian ja lääketieteen Nobelin palkinnon voittajilla on todennäköisesti ÄO:t juuri
150-160 välillä, Wechsler scale.
Mutta Mensan testit, mittavatko ne juuri mitään muuta kuin hyvää keskittymiskykyä ja ensisijaisesti nopeutta?
Humpuuki?
Kyllä Tuksu on älykkäämpi.