Mitä tajusit työelämästä kun siirtyit toimistolta enimmäkseen etätöihin? Minä tajusin ihmisten rasittavuuden

Sen, että työmatkat, kahvi- ja lounastauot, jutustelu työkavereiden kanssa ja kaikenlainen töiden keskeytyminen vie tolkkuttomasti aikaa. Teen samat hommat puolessa ajassa kotona.

Sen että molempi parempi eli pari etätyöpäivää hyvä tehdä rauhassa töitä ja sit työpaikalla voi harrastaa enemmän myös sitä sosiaalista toimintaa lounaan ja kahvin merkeissä ja helpommin jutella myös työasioita. Onnea on mukavat työkaveri ja etätyömahdollisuus!

Että suurin osa kokouksista on ihan turhia. Jotkut tykkää vain lörpötellä turhaan. Monen kokouksen voisi hoitaa yhdessä sähköpostissa. Etäaikasn en olekasn osallistunut turhiin. Pyydän tallenteen tai esityksen, jonka voin vain nopeasti selata.

no kyllähän se noin on. aina tiennyt tuon, sen takia teen töitä joita voi tehdä pelkästään etänä. 

samaa mieltä periaatteessa. silti olen sitä mieltä, että etätyö sopii paremmin siinä vaiheessa, kun on päässyt töihin sisälle, ja omaksunut ammatti-identiteetin. ihan koko työelämää on vaikea kuvitella olevansa etätöissä. 

Vierailija kirjoitti:

Sen että molempi parempi eli pari etätyöpäivää hyvä tehdä rauhassa töitä ja sit työpaikalla voi harrastaa enemmän myös sitä sosiaalista toimintaa lounaan ja kahvin merkeissä ja helpommin jutella myös työasioita. Onnea on mukavat työkaveri ja etätyömahdollisuus!

Mullakin on mukavat työkaverit. Mutta en jaksa olla sosiaalinen. Yksi lounas kerran kuussa riittää. Olen tosin kategorioinut itseni erityisherkäksi, joka uupuu ihmisistä nopeasti.

Ap

Olen aina tehnyt työni etänä, jo 17 vuotta.

Joskus leikin ajatuksella, että joutuisin siirtymään vastaavaan tehtävään jonnekin toimistolle työmatkan päähän - täältä missä asun todella monet ajavat päivittäin Helsinkiin töihin sen 45 min. Ei hyvänen aika mitä ajanhukkaa heti aamusta. Sitten se läsnäolo toimistossa, työn tekeminen toisten silmien alla, lounasaika, turhat lätinät ja jo väsyneempi iltapäivä, sitten se sama 45 min kotiin.

Omassa etätyössäni ehdin tehokkaan työnteon lisäksi kuntoilla, kohdata lapset aamulla ja iltapäivällä, syödä terveellisesti ja ryhtyä heti töiden lopettamisen jälkeen muuhun touhuun ilman työmatkaa. Saatan tauottaa työpäivän vaikka kauppareissulla, ja laittaa ruoan sopivasti uuniin jos illalla on harrastusmenoja. Tämä on työtä elämää varten, ei elämää työtä varten.

Mä olen tajunnut tämän aina. Aina riittää niitä nillittäjiä tmv. jotka eivät osaa huolehtia käytöksellään yheisen hyvän ilmapiirin puolesta. Etätyöt on vieneet nämä ongelmat täysin.

Jossain olikin jonkin aikaa sitten tutkimus korona-ajan etätyöstä ja jossa suomalaisista ainoastaan 2% halusi palata täysin toimistolle :D

Mielestäni tämä on niin hyvä suunta. Turha ihmisiä raahata paikan päälle ainakaan 5pv/viikko, jos hommat sujuvat hyvin kotonakin.

Että itseään täynnä olevat ihmiset tykkää olla itseään täynnä olevien ihmisten seurassa. Esim. poliitikot tykkää poliitikoista. Julkikset julkiksista. Toimarit toimareista. Mutta ihmiset, jotka näkevät kaiken keekoilun taakse, viihtyvät paremmin itsekseen.

Tajunnut sen, ettei etätöissä ainut aikasäästö ole työmatkat - joka sekin on toki viikkotasolla merkittävä. Toimistolla keskeytykset on jatkuvia ja vaikkei sinua itseäsi konkreettisesti keskeytetä, sitä tulee kuunneltua muiden juttuja siinä vieressä. Kahdeksan tunnin työpäivän saa oikein hyvin puristettu 6h mittaiseksi, eikä silloinkaan tarvitse kiirehtiä tai painaa niska limassa. Riittää ihan vain että pystyy keskittymään tekemäänsä asiaan. Onhan tuo toimistolla käyminen aikamoista elämän hukkaamista.

Aika samat tunteet varsinkin kun on avokonttori, hälinää, pälinää, tulostimet laulaa, puhelimet pirisee ja ihmiset huutelee toisilleen.

Aiemmin ei ollut puhettakaan etätöistä, mutta onhan tuo yhtä juhlaa näin 13 vuotta konttorissa istuneena. Johto vaan nihkeilee vieläkin vaikka tulos on noussut.

Että sellainen 8-16 päivä toimistolla on ihan yhtä tyhjän kanssa. En aio enää koskaan mennä ainakaan viitenä päivänä viikossa.

Ennen meni 12 tuntia päivästä "töihin". Herätys aikaisin, aamutoimet, 50 min ajomatka ja oli mennyt jo 2 tuntia siihen, että et ollut tehnyt sekuntiakaan töitä, mutta olit kuitenkin "työmoodissa". Sitten iltapäivällä kaupan kautta sama homma ja kotonakin pitäisi ehkä tehdä jotain, mutta kello on jo kohta 20 ja rentoutakin pitäisi.

Nyt herään 5 minuuttia ennen töiden alkamista ja kun työt loppuvat niin koko loppupäivä on samantien aikaa tehdä mitä haluaa. 

Että kyttääjät ei pysty enää kyttäämään. Ja sekös harmittaa. Ihmiset osaa kyllä tehdä työnsä ilman kyttäystäkin, mutta kyttääjät ei.

Samaa kuin moni aiempi kommentoija eli sen, kuinka paljon työpäivästä kuluu turhaan lätinään ja paikasta toiseen siirtyilyyn. En tule enää koskaan suostumaan täysin toimistolla tehtävään työhön, vaan voin korkeintaan kerran viikossa käydä työpaikalla hoitamassa sosiaalisen puolen.

Etätöissä ehdin paljon enemmän ja paremmin kaikkea: nukkua, tehdä kotitöitä, olla pikkukoululaiselle läsnä, levätä ja ennen kaikkea keskittyä tekemisiini.

Kyllä etätyöt varmaan työpaikkakiusaamista vähentävät. Pätevä saa olla pätevä ja työteliäs rauhassa, ei tarvitse kuunnella muiden mussutuksia.

Itse olen ajatellut siirtyä etätyöttömäksi, tai olen jo pitkälti siirtynytkin.

Minua maalitettiin ja olin lopulta määräaikaisen lopussa kuukausia tekemättä töitä. Niin monimutkainen työ ettei kannata kouluttaa toista. Ihanaa nauttia syksystä ja vapaudesta töiden loputtua. Tajusin etten tarvitse työtäni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä etätyöt varmaan työpaikkakiusaamista vähentävät. Pätevä saa olla pätevä ja työteliäs rauhassa, ei tarvitse kuunnella muiden mussutuksia.

Itse olen ajatellut siirtyä etätyöttömäksi, tai olen jo pitkälti siirtynytkin.

Mussutukset tulevat perille myös sähköisesti.

On ihanaa, kun ei tarvitse kuunnella enää kenenkään dieeteistä, herkkulakoista, avioliiton ongelmista, lasten kouluista tai mahataudeista... Evvk. En myöskään enää rasitu niin paljoa, koska saan tehdä töitä kotini hiljaisuudessa avokonttorin hälyn sijaan. Sellainen häly vie voimia hirveästi. Minun ei tarvitse puhua rasittavaa small talkia eikä laittautua toimistolle menoa varten. Yksinkertaisesti saan vain keskittyä töihin eikä tarvitse viettää kahvitaukoja ihmisten kanssa, joista en edes pidä.

Olen huomannut, että kun säästän työmatkoihin menevät ajat, saan nukuttua pidempään ja olen tehokkaampi töissä. Lisäksi lounaaseen menee vähemmän aikaa ja saan tehtyä kotityötkin tehokkaammin kun voin laittaa aamulla pyykinpesukoneen päälle, tyhjentää sen tauolla jne. 

Säästöä päivässä tulee noin 2 tuntia kun otan pois sen mitä menee työmatkoihin + lounaalla käymiseen. Tästä nukun toisen tunnin pidempään ja toisen tunnin urheilen. 

Minä olen huomannut, etten kaipaa työkavereita. / Minä kaipaan. Tiimi meillä kyllä tukee ja jakaa osaamista. Työ ja toimenkuva kasvaa tehdessä.

Ennen pidin niitä tärkeänä. Sairastin 2019 työuupumuksen. Korona oli siis mulle luojan lykky. Kukaan ei voinut pakottaa enää toimistolle. Enkä enää sinne kokoaikaisesti suostu. / Tässä olen samaa mieltä.

Nyt minua ei keskeytetä koko ajan. / Tässä olen samaa mieltä.

Teamsin ja mailit saa kiinni, jos tarvitsee. / Meillä saa tehdä näin, suurin osa ajasta pitää kyllä olla tavoitettavissa. Jos joku toimii noin jatkuvasti työelämässä, on se mulkkua käytöstä. Satunnaiset mutet ok.

Kukaan ei pälätä, kun yritän syödä. / Tämä on totta.

Kukaan ei rasita mua henkilökohtaisilla ongelmillaan tai saa mua voimaan pahoin negatiivisella tai liian intensiivisellä energiallaan. / etäily ei ole tätä kyllä vähentänyt ja tavallaan itse en tunnusta ongelmaa. otan tämän hieman niin että nejotka jotenkin ottaatouset ihmiset negatiivisella energialla tai kokee muut pälättäjiksi ovat ihan yhtä lailla itsekin sosiaalisen kasvun tarpeessa. Et voi olla töissä tai toimenkuvassa jossa vaaditaan sosiaalisuutta ja yhteistyötä jos tämä on asenne. On myös töitä joissa saa työn tehdä ihan yksinään. Vaihda sellaiseen.

Kokouksissa on helpompi olla hiljaa. / Yhteistyön kannalta tämäkin on väärä toimintatapa.

Ei ole turhia kahvitteluja ja afterworkkeja. / Ok. Nämähän on ihan vapaaehtoisia. :)

Ei tarvitse miellyttää ketään pukeutumisellaan tai muuten ulkonäöllään. / Meillä pitää asiakaspalaverit hoitaa videolla.

Moikkailla kaiken maailman johtajia, ministereitä ja itseään täynnä olevia lobbareita. / Moikkaaminen nyt on ihan lähtökohtaisesti peruskäytöstapoja. Haloo...

En ole uupunut enää. Ihmiset uuvuttaa, ei työ. / Ja tämäkään ei ole mikään yleispätevä asia kyllä. Meillä erityisesti työn liian suuri määrä, epäselvät vastuut ja toimenkuva, vajaat ohjeet ja huonosti johdettu organisaatio uuvuttaa, ei nuo ihmiset.