Kun ei vaan löydä sitä kumppania
3 vuotta kohta sinkkuna. Niistä kahtena enemmän tai vähemmän aktiivista treffailua. Eikä mitenkään hampaat irvessä, pääsääntöisesti olen keskittynyt omaan perheeseen, ystäviin, harrastuksiin, työelämään, itsensä kehittämiseen ja olemaan onnellinen. Mutta kyllä minä sitä suhdetta kaipaan. Toiset löytää kumppanin tuosta vaan eron jälkeen. Itsellä on vaan loputtomasti keskusteluja ja treffejä, jotka ei johda lopulta mihinkään. Tinderissä jotain tuhansia tykkäyksiä, osumia joista ei synny mitään. Ihan turhanpäiväistä. En enää edes jaksa seuloa tota joukkoa. Ja joo, olen koittanut myös livenä löytää.
Jos olet samassa elämäntilanteessa niin vertaistukea tänne kiitos 🙏 Tiedän että en ole ainoa yksinäinen sinkku.
Siinä olet harvinaisen oikeassa. Ja kun aika monesti miehistä jotka nyt sit olis kiinnostuneita minusta, niin haistaa kilometrin päähän et ongelmia olis vaan tiedossa. Mitä sellasia sit edes yrittämään. Kai se on sit fiksun naisen osa olla yksin, lottovoittoa satu kohdalle, että onnistuu tässä iässä löytämään fiksun, empaattisen ja tunteista puhuvan, päihteettömän miehen. Joka olis nyt edes suunnilleen omaa ikäluokkaa ja ulkonäöllisesti edes vähän sinnepäin mikä viehättää. Ap