Lue keskustelun säännöt.
En pysty hyväksymään sitä, miten vähän ihminen voi syödä lihomatta kun ikää alkaa olla 30...
31.08.2021 |
Kiloja vaan tulee kun syön nälkääni niin, että on tyytyväinen olo mahassa, eikä mikään varsinainen ähky. Ja ihan normaalia kotiruokaa, mukana myös kasviksia eikä mitään super rasvaista. Nyt vaan huomaan että aineenvaihdunta on kai hidastunut, vaikka urheilen ja syön jo paljon vähemmän kuin esim parikymppisenä niin silti jostain niitä kiloja vaan tulee hitaasti lisää ja lisää. Tuntuu kun voisi syödä vain pupun annoksia että pysyisi hoikkana :(
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä ystävistäni, ketkä kamppailevat painonsa kanssa, suurin huomioni on napostelu. Ihmiset eivät yksinkertaisesti huomaa napostelevansa jatkuvasti. Yksikin ystävä tilitti sitä, ettei millään laihdu, vaikka tarkkaan katsoo mitä syö, eikä yhtään mitään siihen päälle. Silti hän tuona samana päivänä, kun olin siis heillä kylässä, naposteli jatkuvasti karkkia keittön "lasten karkkipussista". Hän tykkää myös leipoa herkkuja, ja väittää, että itse maistaa vain pikku palan, mutta oikeasti syö monta palaa. Varmaan jos joskus syö vain yhden pikku palan, jotenkin kuvittelee tekevänsä niin usein, ja sitten joskus sallii itselleen monta palaa. Totuus onkin, että useammin syö monta palaa ja vain harvoin sen yhden pikku palan.
Lisäksi monet syövät kerralla älyttömät määrät suklaata tai sipsejä ja vastaavaa. Ja sitten he väittävät, että syövät vain vähän kerrallaan. Heillä on mielestäni ihmeellinen käsitys syödyistä määristä. Heidän vähän on itselleni usein tosi paljon. Jos vetää kerralla melkein koko suklaalevyn, tai melkein koko sipsipussin, heille se on vähän, koska jäi sentään jotain jäljelle. Sitä he sitten tekevät monena päivänä viikossa, ja ovat siinä luulossa etteivät syö suuria määriä tällaista naposteltavaa.
Herkkuja tietenkään ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta ihmisillä saattaa olla aivan vääristynyt kuva siitä kuinka paljon he niitä syövät. Itse huomaan tämän ystävieni kohdalla, koska en itse niin välitä tuollaisista herkuista. Jos joskus ostan suklaalevyn, sen syönti kestää ainakin viikon. En oikein tiedä mitä näille ihmisille sanoisi silloin kun he avautuvat laihtumisen vaikeudesta, kun he kivenkovaan väittävät etteivät syö mitään ylimääräistä. Olen sitten päätynyt lähinnä vain voivottelemaan heidän kanssaan.
Tämä. Mitään ei näiden mukaan syödä mutta kummasti kaupasta sattuu mukaan kaikki alennusherkut ja uutuuskarkit, kun voihan sitä välillä herkutella. Eri ruokien kaloripitoisuuksistakaan ei ole mitään hajua, ostetaan jotain terveelliseksi koettua josta paljastuu tarkemmalla tutkimisella järkyttävät energiamäärät.
Osa tästä on varmasti kotoa opittua. Oltiin ylipainoisen kaverini kanssa joulun aikoihin ostoksilla ja ostettiin jouluherkkuja. Itse heitin ostoskoriini kahta eri suklaata, johon kaveri ihmetteli että noinko vähän minä ostan. Juteltiin ja kävi ilmi että tälle on ollut lapsuudenkodista asti normaalia vetää juhlapäivinä hirveät herkkuähkyt, itselleni on taas aina opetettu että herkutella saa mutta kohtuudella, ihan rahankin takia.
Syöt karkkia, koska joku on antanut sulle siihen luvan? Et siis osaa itse päättää syömisiäsi??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse harrastan painonnostoa kolme kertaa viikossa ja juoksen pari lenkkiä viikossa. Minun ongelmani on se että en ehdi tai jaksa syödä riittävästi.
Tämähän se ratkaisu taitas olla. Lihasmassa katoaa vanhetessa jos ei treenaa. Pienet lihakset eivät paljoa kuluta, joten lihoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä ystävistäni, ketkä kamppailevat painonsa kanssa, suurin huomioni on napostelu. Ihmiset eivät yksinkertaisesti huomaa napostelevansa jatkuvasti. Yksikin ystävä tilitti sitä, ettei millään laihdu, vaikka tarkkaan katsoo mitä syö, eikä yhtään mitään siihen päälle. Silti hän tuona samana päivänä, kun olin siis heillä kylässä, naposteli jatkuvasti karkkia keittön "lasten karkkipussista". Hän tykkää myös leipoa herkkuja, ja väittää, että itse maistaa vain pikku palan, mutta oikeasti syö monta palaa. Varmaan jos joskus syö vain yhden pikku palan, jotenkin kuvittelee tekevänsä niin usein, ja sitten joskus sallii itselleen monta palaa. Totuus onkin, että useammin syö monta palaa ja vain harvoin sen yhden pikku palan.
Lisäksi monet syövät kerralla älyttömät määrät suklaata tai sipsejä ja vastaavaa. Ja sitten he väittävät, että syövät vain vähän kerrallaan. Heillä on mielestäni ihmeellinen käsitys syödyistä määristä. Heidän vähän on itselleni usein tosi paljon. Jos vetää kerralla melkein koko suklaalevyn, tai melkein koko sipsipussin, heille se on vähän, koska jäi sentään jotain jäljelle. Sitä he sitten tekevät monena päivänä viikossa, ja ovat siinä luulossa etteivät syö suuria määriä tällaista naposteltavaa.
Herkkuja tietenkään ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta ihmisillä saattaa olla aivan vääristynyt kuva siitä kuinka paljon he niitä syövät. Itse huomaan tämän ystävieni kohdalla, koska en itse niin välitä tuollaisista herkuista. Jos joskus ostan suklaalevyn, sen syönti kestää ainakin viikon. En oikein tiedä mitä näille ihmisille sanoisi silloin kun he avautuvat laihtumisen vaikeudesta, kun he kivenkovaan väittävät etteivät syö mitään ylimääräistä. Olen sitten päätynyt lähinnä vain voivottelemaan heidän kanssaan.
Tämä. Mitään ei näiden mukaan syödä mutta kummasti kaupasta sattuu mukaan kaikki alennusherkut ja uutuuskarkit, kun voihan sitä välillä herkutella. Eri ruokien kaloripitoisuuksistakaan ei ole mitään hajua, ostetaan jotain terveelliseksi koettua josta paljastuu tarkemmalla tutkimisella järkyttävät energiamäärät.
Osa tästä on varmasti kotoa opittua. Oltiin ylipainoisen kaverini kanssa joulun aikoihin ostoksilla ja ostettiin jouluherkkuja. Itse heitin ostoskoriini kahta eri suklaata, johon kaveri ihmetteli että noinko vähän minä ostan. Juteltiin ja kävi ilmi että tälle on ollut lapsuudenkodista asti normaalia vetää juhlapäivinä hirveät herkkuähkyt, itselleni on taas aina opetettu että herkutella saa mutta kohtuudella, ihan rahankin takia.Syöt karkkia, koska joku on antanut sulle siihen luvan? Et siis osaa itse päättää syömisiäsi??
Pointtini meni siis ohi. Ostatko saman takin neljässä eri värissä ihan vaan siksi koska haluat? Toki niin voi tehdä, mutta ei se ole järkevää. Sama pätee syömiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä ystävistäni, ketkä kamppailevat painonsa kanssa, suurin huomioni on napostelu. Ihmiset eivät yksinkertaisesti huomaa napostelevansa jatkuvasti. Yksikin ystävä tilitti sitä, ettei millään laihdu, vaikka tarkkaan katsoo mitä syö, eikä yhtään mitään siihen päälle. Silti hän tuona samana päivänä, kun olin siis heillä kylässä, naposteli jatkuvasti karkkia keittön "lasten karkkipussista". Hän tykkää myös leipoa herkkuja, ja väittää, että itse maistaa vain pikku palan, mutta oikeasti syö monta palaa. Varmaan jos joskus syö vain yhden pikku palan, jotenkin kuvittelee tekevänsä niin usein, ja sitten joskus sallii itselleen monta palaa. Totuus onkin, että useammin syö monta palaa ja vain harvoin sen yhden pikku palan.
Lisäksi monet syövät kerralla älyttömät määrät suklaata tai sipsejä ja vastaavaa. Ja sitten he väittävät, että syövät vain vähän kerrallaan. Heillä on mielestäni ihmeellinen käsitys syödyistä määristä. Heidän vähän on itselleni usein tosi paljon. Jos vetää kerralla melkein koko suklaalevyn, tai melkein koko sipsipussin, heille se on vähän, koska jäi sentään jotain jäljelle. Sitä he sitten tekevät monena päivänä viikossa, ja ovat siinä luulossa etteivät syö suuria määriä tällaista naposteltavaa.
Herkkuja tietenkään ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta ihmisillä saattaa olla aivan vääristynyt kuva siitä kuinka paljon he niitä syövät. Itse huomaan tämän ystävieni kohdalla, koska en itse niin välitä tuollaisista herkuista. Jos joskus ostan suklaalevyn, sen syönti kestää ainakin viikon. En oikein tiedä mitä näille ihmisille sanoisi silloin kun he avautuvat laihtumisen vaikeudesta, kun he kivenkovaan väittävät etteivät syö mitään ylimääräistä. Olen sitten päätynyt lähinnä vain voivottelemaan heidän kanssaan.
Tämä. Mitään ei näiden mukaan syödä mutta kummasti kaupasta sattuu mukaan kaikki alennusherkut ja uutuuskarkit, kun voihan sitä välillä herkutella. Eri ruokien kaloripitoisuuksistakaan ei ole mitään hajua, ostetaan jotain terveelliseksi koettua josta paljastuu tarkemmalla tutkimisella järkyttävät energiamäärät.
Osa tästä on varmasti kotoa opittua. Oltiin ylipainoisen kaverini kanssa joulun aikoihin ostoksilla ja ostettiin jouluherkkuja. Itse heitin ostoskoriini kahta eri suklaata, johon kaveri ihmetteli että noinko vähän minä ostan. Juteltiin ja kävi ilmi että tälle on ollut lapsuudenkodista asti normaalia vetää juhlapäivinä hirveät herkkuähkyt, itselleni on taas aina opetettu että herkutella saa mutta kohtuudella, ihan rahankin takia.Syöt karkkia, koska joku on antanut sulle siihen luvan? Et siis osaa itse päättää syömisiäsi??
Pointtini meni siis ohi. Ostatko saman takin neljässä eri värissä ihan vaan siksi koska haluat? Toki niin voi tehdä, mutta ei se ole järkevää. Sama pätee syömiseen.
Tais mennä sulta ohi. Et edes vastannut kysymykseen. Miten eriväriset takit liittyy lupaan syödä?
Nyhtisfani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 50 ja minulla on normipainoisena saatu verenpainelääke.
Eilen aamupala (kuten aina) veteen keitetty kaurapuuro becelsilmällä ja sokerittomalla mehukeitolla. Päivällä sämpylä kalkkunalla ja juustolla ja vihanneksilla sekä hedelmiä (vesimeloni ja ananas). Iltaruokana 2 dl pinaattikeittoa ja kananmuna sekä 8 salmiakkipastillia ja oikeasti 2 palaa suklaata. Juomana vesi koko päivän paitsi klo 20.00 piimää lasi, ettei alkaisi närästää . Ei ollut edes nälkä missään vaiheessa.
Olen silti pullukka, vaikka kävelen työmatkani eli 2, 5 km päivässä ja teen kaikki kotityöt itse.
Anteeksi mutta miten ihmeessä pysyt noin pienellä ruokamäärällä edes tolpillasi?
Oken 48 ja painoindeksini on 25. Tässä on mun päivän syömiset:
- aamulla puuroa jossa omenanpaloja, marjoja ja pähkinöitä
- lounaaksi esim kasvispastaa ja salaattia, tai 3 tacoa juusto-nyhtis-kasvis täytteellä
- välipalaksi kaksi täysjyväleipää, salaatti- ja tomaattipäällysteillä
- päivälliseksii toinen lämmin ateria ja salaattia (kunnon ateria, ei keittoja tms)
- iltapalaksi esim. pari desiä maitorahkaa tai corn flakes / muu sokeriton mysli marjoilla + soijajugurttiaYleensä suön jotain herkkuakin esim. puolikkaan tuplan tai pari keksiä, tai jäätelöpuikpn 'en tosin joka päivä) kahvin kansss
Ja mä taas en ikimaailmassa jaksaisi syödä näin paljon. Olen 40v, bmi 22.
Aamuisin pelkkä kahvi. Jos on jostain syystä nälkä, kananmuna, juusto, vihannesta.
Lounaaksi ruokaisaa salaattia, tai riisi/kana/vihannes, tai voileipä, tai harvoin vaikkapa pasta. Annos on pieni lautasellinen, semmoinen mitä kai leipälautaseksi sanotaan.
Ei välipalaa
Illalla isompi ateria, riisi/peruna/pasta, jokin proteiinin lähde ja vihanneksia tai salaattia. Ei jälkiruokaa.
Ei iltapalaa
En ole koskaan nälässä, eli jos jostain syystä maha kurnii, syön. Se vain yleensä ei tee niin, ja paino pysyy tällaisella ruokavaliolla samassa lukemassa tasaisesti. Joskus toki otan jotain makeaa, esim. rivin suklaata (enempi alkaa ällöttää), kesällä jäätelön tai leffaa katsoessa sipsejä. Arvioisin että ehkä 1-2 kertaa kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä ystävistäni, ketkä kamppailevat painonsa kanssa, suurin huomioni on napostelu. Ihmiset eivät yksinkertaisesti huomaa napostelevansa jatkuvasti. Yksikin ystävä tilitti sitä, ettei millään laihdu, vaikka tarkkaan katsoo mitä syö, eikä yhtään mitään siihen päälle. Silti hän tuona samana päivänä, kun olin siis heillä kylässä, naposteli jatkuvasti karkkia keittön "lasten karkkipussista". Hän tykkää myös leipoa herkkuja, ja väittää, että itse maistaa vain pikku palan, mutta oikeasti syö monta palaa. Varmaan jos joskus syö vain yhden pikku palan, jotenkin kuvittelee tekevänsä niin usein, ja sitten joskus sallii itselleen monta palaa. Totuus onkin, että useammin syö monta palaa ja vain harvoin sen yhden pikku palan.
Lisäksi monet syövät kerralla älyttömät määrät suklaata tai sipsejä ja vastaavaa. Ja sitten he väittävät, että syövät vain vähän kerrallaan. Heillä on mielestäni ihmeellinen käsitys syödyistä määristä. Heidän vähän on itselleni usein tosi paljon. Jos vetää kerralla melkein koko suklaalevyn, tai melkein koko sipsipussin, heille se on vähän, koska jäi sentään jotain jäljelle. Sitä he sitten tekevät monena päivänä viikossa, ja ovat siinä luulossa etteivät syö suuria määriä tällaista naposteltavaa.
Herkkuja tietenkään ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta ihmisillä saattaa olla aivan vääristynyt kuva siitä kuinka paljon he niitä syövät. Itse huomaan tämän ystävieni kohdalla, koska en itse niin välitä tuollaisista herkuista. Jos joskus ostan suklaalevyn, sen syönti kestää ainakin viikon. En oikein tiedä mitä näille ihmisille sanoisi silloin kun he avautuvat laihtumisen vaikeudesta, kun he kivenkovaan väittävät etteivät syö mitään ylimääräistä. Olen sitten päätynyt lähinnä vain voivottelemaan heidän kanssaan.
Tämä. Mitään ei näiden mukaan syödä mutta kummasti kaupasta sattuu mukaan kaikki alennusherkut ja uutuuskarkit, kun voihan sitä välillä herkutella. Eri ruokien kaloripitoisuuksistakaan ei ole mitään hajua, ostetaan jotain terveelliseksi koettua josta paljastuu tarkemmalla tutkimisella järkyttävät energiamäärät.
Osa tästä on varmasti kotoa opittua. Oltiin ylipainoisen kaverini kanssa joulun aikoihin ostoksilla ja ostettiin jouluherkkuja. Itse heitin ostoskoriini kahta eri suklaata, johon kaveri ihmetteli että noinko vähän minä ostan. Juteltiin ja kävi ilmi että tälle on ollut lapsuudenkodista asti normaalia vetää juhlapäivinä hirveät herkkuähkyt, itselleni on taas aina opetettu että herkutella saa mutta kohtuudella, ihan rahankin takia.Syöt karkkia, koska joku on antanut sulle siihen luvan? Et siis osaa itse päättää syömisiäsi??
Pointtini meni siis ohi. Ostatko saman takin neljässä eri värissä ihan vaan siksi koska haluat? Toki niin voi tehdä, mutta ei se ole järkevää. Sama pätee syömiseen.
Tais mennä sulta ohi. Et edes vastannut kysymykseen. Miten eriväriset takit liittyy lupaan syödä?
Missä kohtaa tuota viestiä puhuttiin mistään luvasta syödä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä ystävistäni, ketkä kamppailevat painonsa kanssa, suurin huomioni on napostelu. Ihmiset eivät yksinkertaisesti huomaa napostelevansa jatkuvasti. Yksikin ystävä tilitti sitä, ettei millään laihdu, vaikka tarkkaan katsoo mitä syö, eikä yhtään mitään siihen päälle. Silti hän tuona samana päivänä, kun olin siis heillä kylässä, naposteli jatkuvasti karkkia keittön "lasten karkkipussista". Hän tykkää myös leipoa herkkuja, ja väittää, että itse maistaa vain pikku palan, mutta oikeasti syö monta palaa. Varmaan jos joskus syö vain yhden pikku palan, jotenkin kuvittelee tekevänsä niin usein, ja sitten joskus sallii itselleen monta palaa. Totuus onkin, että useammin syö monta palaa ja vain harvoin sen yhden pikku palan.
Lisäksi monet syövät kerralla älyttömät määrät suklaata tai sipsejä ja vastaavaa. Ja sitten he väittävät, että syövät vain vähän kerrallaan. Heillä on mielestäni ihmeellinen käsitys syödyistä määristä. Heidän vähän on itselleni usein tosi paljon. Jos vetää kerralla melkein koko suklaalevyn, tai melkein koko sipsipussin, heille se on vähän, koska jäi sentään jotain jäljelle. Sitä he sitten tekevät monena päivänä viikossa, ja ovat siinä luulossa etteivät syö suuria määriä tällaista naposteltavaa.
Herkkuja tietenkään ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta ihmisillä saattaa olla aivan vääristynyt kuva siitä kuinka paljon he niitä syövät. Itse huomaan tämän ystävieni kohdalla, koska en itse niin välitä tuollaisista herkuista. Jos joskus ostan suklaalevyn, sen syönti kestää ainakin viikon. En oikein tiedä mitä näille ihmisille sanoisi silloin kun he avautuvat laihtumisen vaikeudesta, kun he kivenkovaan väittävät etteivät syö mitään ylimääräistä. Olen sitten päätynyt lähinnä vain voivottelemaan heidän kanssaan.
Tämä. Mitään ei näiden mukaan syödä mutta kummasti kaupasta sattuu mukaan kaikki alennusherkut ja uutuuskarkit, kun voihan sitä välillä herkutella. Eri ruokien kaloripitoisuuksistakaan ei ole mitään hajua, ostetaan jotain terveelliseksi koettua josta paljastuu tarkemmalla tutkimisella järkyttävät energiamäärät.
Osa tästä on varmasti kotoa opittua. Oltiin ylipainoisen kaverini kanssa joulun aikoihin ostoksilla ja ostettiin jouluherkkuja. Itse heitin ostoskoriini kahta eri suklaata, johon kaveri ihmetteli että noinko vähän minä ostan. Juteltiin ja kävi ilmi että tälle on ollut lapsuudenkodista asti normaalia vetää juhlapäivinä hirveät herkkuähkyt, itselleni on taas aina opetettu että herkutella saa mutta kohtuudella, ihan rahankin takia.Syöt karkkia, koska joku on antanut sulle siihen luvan? Et siis osaa itse päättää syömisiäsi??
Pointtini meni siis ohi. Ostatko saman takin neljässä eri värissä ihan vaan siksi koska haluat? Toki niin voi tehdä, mutta ei se ole järkevää. Sama pätee syömiseen.
Tais mennä sulta ohi. Et edes vastannut kysymykseen. Miten eriväriset takit liittyy lupaan syödä?
Missä kohtaa tuota viestiä puhuttiin mistään luvasta syödä?
Viestin lopussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tutkimuksia ja ”tutkimuksia”. Yksi tutkimus ei vielä kumoa muita tutkimuksia siitä, etteikö aineenvaihdunta muka hidastuisi vanhetessa, todellakin hidastuu! Söin 18 vuotiaana pizzaa, hampurilaisia, suklaata, karkkia, lounaalla ja päivällisellä sellaisia annoksia, että muita hirvitti. Ja painoin 50 kg. En liikkunut todellakaan siinä määrin, mitä nykyään. Kun hieman vanhempana aloin liikkumaan, paino tippui entisestään. Nykyään pyöräilen työmatkat, heitän rullaluistimilla helposti yli 30 km:n lenkkejä, käyn salilla jne. Syön normaalia ruokaa, olen kasvissyöjä, joten jos tilaan jotain, se on suht terveellistä kasvisruokaa. Silti paino jatkaa hilautumistaan ylöspäin, vaikka en enää vetele viikonloppuisin 700g karkkia ja levyllistä suklaata, kuten parikymppisenä tein. Kyllä tässä on vuosien mittaan tapahtunut aineenvaihdunnassa selvästi jotain, enää ei voimatreenin jälkeen tule huutavaa nälkää, mitä silloin vuosia sitten.
Olen koko ikäni (nyt 44) syönyt samaan tapaan eli aamupala, lounas, välipala, illallinen, iltapala. Lounaalla ja illallisella aina lämmintä ruokaa. Olen sekasyöjä. Liikunnassa ei ole tapahtunut mitään muutosta; jo parikymmentä vuotta olen jumpannut ja harrastan geokätköilyä. Mutta niin vaan parina viime vuotena on tullut 7kg lisää painoa, mikä toisaalta on hyvä, koska ennen olin tosi laiha. Perheemme naisilla kaikilla on käynyt samoin nelikymppisenä. Epäilen, että kiinni hormoneista; itselläni kilpparin vajaatoiminta, kylläkin hoidossa ja arvot kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tutkimuksia ja ”tutkimuksia”. Yksi tutkimus ei vielä kumoa muita tutkimuksia siitä, etteikö aineenvaihdunta muka hidastuisi vanhetessa, todellakin hidastuu! Söin 18 vuotiaana pizzaa, hampurilaisia, suklaata, karkkia, lounaalla ja päivällisellä sellaisia annoksia, että muita hirvitti. Ja painoin 50 kg. En liikkunut todellakaan siinä määrin, mitä nykyään. Kun hieman vanhempana aloin liikkumaan, paino tippui entisestään. Nykyään pyöräilen työmatkat, heitän rullaluistimilla helposti yli 30 km:n lenkkejä, käyn salilla jne. Syön normaalia ruokaa, olen kasvissyöjä, joten jos tilaan jotain, se on suht terveellistä kasvisruokaa. Silti paino jatkaa hilautumistaan ylöspäin, vaikka en enää vetele viikonloppuisin 700g karkkia ja levyllistä suklaata, kuten parikymppisenä tein. Kyllä tässä on vuosien mittaan tapahtunut aineenvaihdunnassa selvästi jotain, enää ei voimatreenin jälkeen tule huutavaa nälkää, mitä silloin vuosia sitten.
Sitä se kasvissyönti teettää. Söisit ihan oikeasti terveellistä ruokaa, niin paino pysyisi hallinnassa.
Olen yli 30v enkä ole huomannut samaa. Syön normaalisti kaksi kunnon ruokaa päivässä. Lisäksi aamupalan ja välipalan. Perjantaisin syödään roskaruokaa ja saatetaan joskus ostaa joku herkku. Olen syönyt näin koko aikuisikäni.
Liikun säännöllisesti ja yritän joka päivä lähteä liikkumaan juosten, pyöräillen tai kävellen, vaikka olen etätöissä. Joskus jaksan juosta vain 2km, jos on ollut rankka päivä töissä ja huonot yöunet alla, mutta sekin on parempi kuin ei mitää. Autoa emme käytä kuin lapsen toisessa kaupungissa olevaan harrastukseen kuskaamiseen.
Se lihominen alkaa, kun ruuhkavuodet on pahimmillaan, jos ei järjestele elämäänsä niin, että liikunnalle ja aktiivisuudelle jää riittävästi aikaa. Aika harva parikymppisenäkään pysyy hoikkana vaan sohvalla sipsejä syömällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan ruokavalion ei lihota 165-175cm pitkää aikuista naista.
Aamupala: kaurapuuro veteen tehtynä, 100g rasvaton raejuusto, marjoja. Lisäksi tee/kahvi rasvattomalla maitolorauksella.
Lounas: salaattia, 1,5rkl oliiviöljyä kastikkeeksi, kanaa 100g, mausteilla ja valkosipulilla voi maustaa kanaa. 1 hedelmä kuten omena, päärynä tai appelsiini tmv. Lisäksi tee/kahvi rasvattomalla maitolorauksella.
Välipala: rasvaton rahka esim. smoothieksi sokeroimattomalla mehukeitolla ja marjoilla. Lisäksi tee/kahvi rasvattomalla maitolorauksella.
Illallinen: lihaa 100g, kasviksia reilusti, näitä voi maustaa erilaisilla mausteilla, 1,5rkl oliiviöljyä. Välillä ruoassa voi olla mukana lisukkeena jotain esim. majoneesia tai kastiketta, mutta pieni määrä.
Iltapala: 2 palaa leipää, voilevitettä, juusto siivut (itsehöyläämät), kalkkunaleikettä pari siivua, vihanneksia naposteltavaksi ehkä vielä yksi hedelmä sekä teetä.
Ruokajuomana aina vesi.
Jos haluaa varoida välillä tätä ruokavaliota niin laskee korvaavien ruokien kalorit et vastaavat suunnilleen samaa ja ovat ravitsevia.
Tämän lisäksi voi muutaman pienen herkun syödä viikossa kuten esim. pieni Fazerin patukka suklaata, korvapuusti/leivos, 3 lasia viiniä.
Lisäksi olisi hyvä vähän liikkua, edes kävellä. Lihaskuntoa edistävää liikuntaakin viikkoon erittäin suositeltavaa.
Hah. Syön vähemmän kuin tuon (ja ei, en napostele pikku välipaloja huomaamattani, en harrasta edes pikkuherkkuja) ja silti nyt kolmikymppistem lähestyessä painoa vain tulee jostain. Pituus 175cm ja urheilen muutaman kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Niistä ystävistäni, ketkä kamppailevat painonsa kanssa, suurin huomioni on napostelu. Ihmiset eivät yksinkertaisesti huomaa napostelevansa jatkuvasti. Yksikin ystävä tilitti sitä, ettei millään laihdu, vaikka tarkkaan katsoo mitä syö, eikä yhtään mitään siihen päälle. Silti hän tuona samana päivänä, kun olin siis heillä kylässä, naposteli jatkuvasti karkkia keittön "lasten karkkipussista". Hän tykkää myös leipoa herkkuja, ja väittää, että itse maistaa vain pikku palan, mutta oikeasti syö monta palaa. Varmaan jos joskus syö vain yhden pikku palan, jotenkin kuvittelee tekevänsä niin usein, ja sitten joskus sallii itselleen monta palaa. Totuus onkin, että useammin syö monta palaa ja vain harvoin sen yhden pikku palan.
Lisäksi monet syövät kerralla älyttömät määrät suklaata tai sipsejä ja vastaavaa. Ja sitten he väittävät, että syövät vain vähän kerrallaan. Heillä on mielestäni ihmeellinen käsitys syödyistä määristä. Heidän vähän on itselleni usein tosi paljon. Jos vetää kerralla melkein koko suklaalevyn, tai melkein koko sipsipussin, heille se on vähän, koska jäi sentään jotain jäljelle. Sitä he sitten tekevät monena päivänä viikossa, ja ovat siinä luulossa etteivät syö suuria määriä tällaista naposteltavaa.
Herkkuja tietenkään ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta ihmisillä saattaa olla aivan vääristynyt kuva siitä kuinka paljon he niitä syövät. Itse huomaan tämän ystävieni kohdalla, koska en itse niin välitä tuollaisista herkuista. Jos joskus ostan suklaalevyn, sen syönti kestää ainakin viikon. En oikein tiedä mitä näille ihmisille sanoisi silloin kun he avautuvat laihtumisen vaikeudesta, kun he kivenkovaan väittävät etteivät syö mitään ylimääräistä. Olen sitten päätynyt lähinnä vain voivottelemaan heidän kanssaan.
Tästä tuli mieleen naapurissani asuva nainen, joka kavereineen on reilusti ylipainoisia 30-45-vuotiaita. Kesällä heillä oli naapurin (rivari) pihalla jatkuvasti tyttöjen iltoja ja jutut kuuluivat myös meidän pihalle (ikävä kyllä). He tilasivat pizzaa ym. noutoruokaa, joivat viiniä ja siideriä ja taivastelivat, että miksi laihduttaminen on niin kamalan vaikeaa. Varmasti syy kuulemma koronassa, kun kuntosalit ovat olleet kiinni. Mietin, että uskovatkohan he oikeasti noihin selityksiinsä vai onko se sellaista yhdessä päivittelyä, mutta jokainen oikeasti tietää missä syy on. Toivon jälkimmäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jep, tää on ihan perseestä. Tällä hetkellä syön kolme kevyttä ateriaa päivässä, ja tällä juuri ja juuri saan painon pysymään samana. Heti jos vähänkin lipsahdan, paino nousee. Ja laskemaan sitä ei saa kuin paastoamalla. Nyt siis syön aamulla kolme keitettyä kananmunaa, lounaalla salaatti jossa jokin proteiini, päivällisellä kananfile ja salaattia/kasviksia.
Vierailija kirjoitti:
No jep, tää on ihan perseestä. Tällä hetkellä syön kolme kevyttä ateriaa päivässä, ja tällä juuri ja juuri saan painon pysymään samana. Heti jos vähänkin lipsahdan, paino nousee. Ja laskemaan sitä ei saa kuin paastoamalla. Nyt siis syön aamulla kolme keitettyä kananmunaa, lounaalla salaatti jossa jokin proteiini, päivällisellä kananfile ja salaattia/kasviksia.
Niin ja koko ajan on nälkä! Alkaa ärsyttää ettei koskaan voi syödä vatsaansa täyteen, vaan aina on nähtävä nälkää...
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 50 ja minulla on normipainoisena saatu verenpainelääke.
Eilen aamupala (kuten aina) veteen keitetty kaurapuuro becelsilmällä ja sokerittomalla mehukeitolla. Päivällä sämpylä kalkkunalla ja juustolla ja vihanneksilla sekä hedelmiä (vesimeloni ja ananas). Iltaruokana 2 dl pinaattikeittoa ja kananmuna sekä 8 salmiakkipastillia ja oikeasti 2 palaa suklaata. Juomana vesi koko päivän paitsi klo 20.00 piimää lasi, ettei alkaisi närästää . Ei ollut edes nälkä missään vaiheessa.
Olen silti pullukka, vaikka kävelen työmatkani eli 2, 5 km päivässä ja teen kaikki kotityöt itse.
Miten pullukka olet? Oletko oikeasti ylipainoinen vai vain vähän pyöreämpi kuin haluaisit olla?
Eihän tuo ruokavaliosi kauhean pahalta näytä. Ehkä aamiaiseen lisäisin vaikka raejuustoa tai muuta proteiinia ja jos mehukeiton sijasta olisi mahdollista syödä oikeita marjoja. Runsaampi aamiaisen syönti auttaa siihen, että voi kevyesti syödä lounaalla, kun nälkä ei ole kova. Jätä lounaan hedelmät vaikka välipaloiksi (joita et taida nauttia karkin lisäksi ollenkaan), niissä on paljon sokeria vaikka ovatkin vitamiinipitoisia. Ennemmin jotain vihanneksia tai salaattia sämpylän lisäkkeeksi.
Annoskokoja voisit ehkä vähän pienentää tai ainakin punnita ne ja kokeilla riittäisikö sämpylän sijasta puolikas sämpylä runsaammilla päällyksillä.
Syötkö joka päivä noin, vai onko viikonloput runsaampien eväiden aikaa?
Monet tuntemani syövät hirveän nuukasti esim. 1500 kcal viikolla, mutta viikonloppuna menee sitten alkoholia ja kaikenlaista mässyä senkin edestä. Laskin yhdelle kurssilaiselle, että viikonlopun syömisten takia hänen keskimääräinen päiväenergiansaantinsa oli yli 2000 kcal. Ja laihtuakseen hän olisi voinut syödä n. 1600 kcal ja ylläpitääkseen laihtumisen seuraukset n. 1800 kcal (oli nuori ja liikkui jonkun verran).
Muista, että mitä hitaammin laihtuu ja samalla oppii uudet tavat, sitä pysyvämpi tulos on. Esim. kilo kuukaudessa on toimiva tahti.
Aika vähän te syötte, huh! Itse olen 5 lapsen 44 v äiti. Nuorin on vauva. Painan 63 kg, pituutta 173 cm.
Syö sekaruokaa, pyrin pitämään ruokarytmin kunnossa. Joka asmu kauraleipä kinkulla, juustolla ja paprikalla. Lounaaksi reilu annos kotiruokaa + salaatti/tomaatti. Iltapv jäätelöannos, päivälliseksi pari leipää tai pienempi annos kotiruokaa. Iltapalaksi usein muromysliä, pähkinöitä, banaani ja 4 dl kevytmaitoa.
Noin kerran viikossa syön roskaruokaa, esim mäkkärin kerrosaterian ja jätskin.
Olen varsin aktiivinen: Liikun paljon, käyn vaunulenkillä 4 krt viikossa, teen lenkillä kyykkyjä ja punnerruksia, venyttelen. Tulen ja menen lasten takia koko ajan edes takaisin. Ärsyttää kun vaipanvaihtovessa on noin 25 m päässä olohuoneesta: ravaan sitäkin väliä ainakin 15 krt pöivässä vauva sylissä.
Jos söisin vähemmän, laihtuisin. Niin no, imetän vielä, se kyllä kuluttaa paljon.
Vierailija kirjoitti:
No jep, tää on ihan perseestä. Tällä hetkellä syön kolme kevyttä ateriaa päivässä, ja tällä juuri ja juuri saan painon pysymään samana. Heti jos vähänkin lipsahdan, paino nousee. Ja laskemaan sitä ei saa kuin paastoamalla. Nyt siis syön aamulla kolme keitettyä kananmunaa, lounaalla salaatti jossa jokin proteiini, päivällisellä kananfile ja salaattia/kasviksia.
Syöt kevyt-ruokaa ilman rasvaa. Siinä se vika.
Vierailija kirjoitti:
No jep, tää on ihan perseestä. Tällä hetkellä syön kolme kevyttä ateriaa päivässä, ja tällä juuri ja juuri saan painon pysymään samana. Heti jos vähänkin lipsahdan, paino nousee. Ja laskemaan sitä ei saa kuin paastoamalla. Nyt siis syön aamulla kolme keitettyä kananmunaa, lounaalla salaatti jossa jokin proteiini, päivällisellä kananfile ja salaattia/kasviksia.
Sun aamiaisessa on vaan noin 221 kcal, joka kuulostaa tosi vähältä (ja myös aika yksipuoliselta). Salaattia on vaikea kommentoida kun ei tiedä mitä siinä on, mutta jos se on monipuolinen ja sisältää rasvaa nii varmaan ihan hyvä. Syötkö joka päivä täsmälleen samalla lailla?
Miten siinä rasvanpoltto-ohjelmassa syödään? Kuinka pitkä olet ja paljonko painat? Minkä verran liikut? Onko ohjelmassa otettu huomioon miten sen jälkeen jatketaan kun ohjelmat ohi?