Miten selvitä yliopiston tenttikirjoista?

Vierailija kirjoitti:

Joku jo edellä neuvoikin, että kannattaa tutkia aluksi kirjan sisällysluetteloa. Ulkoa sitä ei tarvitse opetella, mutta sen avulla hahmottaa, mitkä asiat on kirjassa keskeisiä ja ihan vain mitä se sisältää. Pääasia on ymmärtää kirjan keskeinen sisältö. Sisällysluetteloa voi tutkia lukemisen aloittamista edeltävänä päivänä, niin asiat ehtivät muhia mielessä. Itse sain tuolla keinolla jopa täysiä arvosanoja kirjatenteistä alle 10 vuotta sitten Helsingin yliopistossa. Tosin proffat aina hoki, ettei arvosanoilla ole mitään merkitystä vaan ainoastaan tutkinnon saamisella.

Muita vinkkejäni on aloittaa lukeminen niin ajoissa, ettei tenttiä edeltävänä päivänä tarvitse enää lukea. Itselläni viime hetken pänttäys vain sekoitti kirjojen sisällöt muistissa. Lepopäivä ennen tenttiä auttoi muistamaan kirjojen sisällöt selkeämmin. Tentissä kannattaa ottaa ns. suttupaperi (siellä on yleensä tarjolla riittävästi ruutupaperia, että voi ottaa yhden ylimääräisen lopuksi kierrätykseen laitettavaksi) ja heti aluksi kirjoitella siihen ylös vaikka luetteloksi, mitä kysymyksistä tulee ensimmäisenä mieleen. Voi myös tehdä mind mapin asioista, joita muistaa. Sen pohjalta on helpompaa alkaa kirjoittamaan tenttivastausta ja miettiä, missä järjestyksessä käsittelee mitäkin asiaa. Osa esseemuotoista vastausta on osata esittää asiat selkeästi ja esittäen väitteille myös kirjassa esitetyt perustelut.

Silloin menee tentissä hyvin, kun kirjoittaa oikeasta aiheesta, muistaa myös yksityiskohtia ja esimerkkejä sekä kirjoittaa melkein koko vastausajan verran, jos pyydetään esseevastauksia.

Ei todellakaan tarvitse käyttää koko vastausaikaa :D itse saanut nelosia ja vitosia viettämällä tenttisalissa 20min 4h tentissä. Kun kirjoittaa keskeiset asiat lyhyesti ja ytimekkäästi ei aikaa mene turhaan nyhvertämiseen.

Mitä lyhempiä ja tarkempia vastauksia, sen parempi arvosana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttikirjat kannattaa lukea niin, että otsikon alta lukee ensimmäisen kappaleen ja siirtyy seuraavaan, eli luet joka otsikon alta vain lauseen - pari. Loppu on vain niiden avaamista.

Tällä tavoin lukemalla pystyy illassa lukemaan helposti useiden satojen sivujen kirjoja ja onnistuu tentissä :)

Yhteen tenttiin ei kannata käyttää aikaa kuin 1, max 2 päivää.

Tuolla keinolla saa kurssit nippa nappa läpi. Onko se sitten oppimista?

Ai prkl... Toki jos 3,8 keskiarvo on nippanappa läpi niin sit se on, siis sinusta. Tuolla tavalla lukemalla itse olen ihan nelosia ja vitosia tenteistä saanut.

Minun tapani on ollut tuon sisällysluettelon silmäilyn lisäksi selailla kirjaa ja lukea silmille hypännyt pätkä sieltä, toinen täältä. Olen huomannut tämän toimivimmaksi tavaksi, jos oikeasti tahtoo sisäistää asian. Joku "pätkä" saattaa olla 50 sivua, koska on niin kiinnostavaa. Sitten kirjassa voi olla 100 sivua, josta en ole lukenut lausettakaan, koska ei vaikuta oleelliselta.

Tämä menetelmä kyllä edellyttää sitä, että olet aikamoinen superlukija. Siis lukenut lapsesta saakka tosi paljon. Silloin ei nimittäin tarvitse enää juuri lainkaan tietoista prosessointia sen lukemisensa ymmärtämiseen: minä vain panet aivot "lukuasentoon", katson sisällysluetteloa, selailen kirjaa ja aivot pysäyttää silmät automaattisesti siihen kohtaan, mihin tarvitsee: "tästä sun täytyy tietää lisää". Koska sitten kun on lukenut tarpeeksi, näkee vilkaisulla aukeamasta suurin piirtein mistä on kyse, ja aivot osaa päättää onko tärkeää. Vähemmän lukeneillahan silmät heiluu puolelta toiselle, kun lukevat täsmällisesti joka rivin joka sanan.

Typerintä mitä voi tehdä, on yrittää lukea kirja alusta loppuun sana sanalta kuin joku romaani. Tarkoitus ei ole fiilistellä kaunista kieltä ja hurmaavia luontokuvauksia, vaan saavuttaa laajin mahdollinen ymmärrys asiasta pienimmällä mahdollisella vaivalla.

Eikä myöskään kannata jäädä pelkkien kirjojen varaan, vaan lukea aiheesta muualtakin. Netti on niin yliveto, esim. kaikki MITin luennot on olleet vuosia vapaasti katsottavissa. Eri kanavien käyttäminen tehostaa oppimista.

Tärkeintä on kysyä itseltään: Mitä minun halutaan tällä kurssilla oppivan? Ja sitten omaksua se informaatio. Joskus se onnistuu edes tenttikirjoja avaamatta.

Toiseksi tärkeintä on kysyä: Tarvitsenko oikeasti tätä informaatiota? Jos vastaus on ei, tekee minimin että pääsee läpi.

Tein muistiinpanoja tärkeimmistä asioista. Kannattaa myös lukiessa esittää itselleen kysymyksiä ja tehdä esimerkkejä. Hitaampaa, mutta ainakin mulle jäi asiat paremmin mieleen.

Jos kirjassa on asiasanasto, sen perusteella kertasin olennaiset asiat.

Myönnän, että ensimmäinen syksy meni opiskelutekniikan opettelussa. Ekasssa kirjatentissä oli jotain 800 sivua luettavaa ja tietysti englanniksi.

Sisällysluettelon lukeminen on hyvä neuvo. Se orientoi kirjan sisältöön ja viitekehykseen. 

Minulle on keskittymisen ja muistamisen kannalta tärkeää ymmärtää, mitä kirjoittaja väittää. Jos kirja on hyvin kirjoitettu, tämä on suoraan kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.

Joskus se selviää vähitellen. Sen takia kannattaa malttaa mielensä ja vain jatkaa lukemista, vaikkei aluksi ymmärtäisi kaikkea.

Täälläkin yksi äärimmäisen vähällä lukemisella kohtuullisen lyhyessä ajasa tutkinnon suorittanut, ja gradun arvosanakin M. Lukemista tehosti erityisesti se, että vieraskielisistä en paljonkaan ymmärtänyt.

Moni on jo kertonut sisällysluettelon merkityksestä. Tee myös itsellesi muistiinpanot ensimmäisellä (=ainoalla) lukukerralla avainkäsitteistä. Merkitse muistiinpanoihin myös sivunumerot, jotta voit tarkistaa asian myöhemmin tarvittaessa.

Lue vaikka omat muistiinpanosi siten, että varmasti osaat yhdistää tenttikysymyksen oikeaan asiaan. Jos olet tentissä oikein epätoivoinen, kirjoita se mitä tiedät, vaikka et tietäisi kysytystä asiasta mitään. Parhaassa tapauksessa tentaattori voi erehtyä hyväksymään vastauksen.