Lue keskustelun säännöt.
Miettikääpä miehet tätä ennen kuin päädytte pettämään.
02.10.2014 |
Isä on nyt eläkkeellä ja on alkanut pyytää apua minulta ja siskoltani eli lapsilta, jotka jätti toisen naisen takia. Uusia lapsia ei tullut, ilmeisesti uusi nainen ei kyennyt saamaan lapsia, ero heille on tullut jo vuosia sitten. En tunne mitään sympatiaa isääni kohtaan, enkä aio häntä auttaa. Hän jätti äidin kuin salama kirkkaalta taivaalta, samalla myös me lapset jäimme ilman perhettä.
Huomenna, kun viikonloppu alkaa, menen äitini luokse kaupan kautta, sitten siivoan siellä ja juodaan rupatellen pullakahvi. Siskon mies hakee äidin sunnuntaiksi viettämään päivää omaa perheensä kanssa.
Isä viettänee viikonlopun ja surkean loppuelämänsä yksin.
Kommentit (269)
Isäni petti äitiäni, mutta en tuhlaa elämääni olemalla katkera isälleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö isänne siis enää tavannut teitä lapsia säännöllisesti avieron jälkeen? Siis kun kerran kirjoitat, että hän jätti teidät.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:53"][quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:52"]
Anteeksianto ei ole siellä teillä päin kovassa huudossa, vai?
[/quote]
Anteeksi ei voi antaa, jos sitä ei pyydetä. Eipä ole pyyntöä kuulunut.
ap
[/quote]Joskus paras päätös itsesi kannalta voi olla hyväksyä anteeksipyyntö jota ei koskaan lausuttu ääneen.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:01"]Eikö isänne siis enää tavannut teitä lapsia säännöllisesti avieron jälkeen? Siis kun kerran kirjoitat, että hän jätti teidät.
[/quote]
Kyllä tapasi, mutta kyllähän hän meidät jätti.
Ap
Oot katkera ja ilkeä. Isäsi on aina isäsi, vanhempiesi suhde ei kuulu sulle.
T. Samassa tilanteessa ollut ja anteeksi antanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikein. Sitä saa mitä tilaa.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:55"]
Voi olla onni ja helpotus isälle ettei tuollaisiin lapsiin tarvitse pitää yhteyttä. Ei heidän teeskennelty seuransa saattaisi kovin piristävää olla.
[/quote]
Eipä piristä lapsiakaan vanhan, kuolemaisillaan olevan ryppynaaman ruikutus. Ihanaa, kun pääsimme vastaavasta ankeuttajasta eroon ikusesti. En ole ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ehkä hieman kehittymätön ja siksi olet saanut tämän kehitysmahdollisuuden.
Tämä ap. käyttäytyy kun hänen isänsä olisi tappanut hänen äidin. Isä löysi uuden naisen ja erosi äidistä, niin se on ap:n mielestä tämän vihan arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ainakaan haluaisi vihoitella isälleni, nyt vielä kun hän on täällä.
Samoin toiset naiset voivat miettiä toimintaansa. Edellisen liiton lapset ovat kuitenkin siinä lähipiirissä silloin kun te sairastutte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:13"]
Oot katkera ja ilkeä. Isäsi on aina isäsi, vanhempiesi suhde ei kuulu sulle. T. Samassa tilanteessa ollut ja anteeksi antanut
[/quote]
Vanhempien suhde ja ero ei tietenkään vaikuta lapsiin millään tavalla??
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:01"]Eikö isänne siis enää tavannut teitä lapsia säännöllisesti avieron jälkeen? Siis kun kerran kirjoitat, että hän jätti teidät.
[/quote]
Kyllä tapasi, mutta kyllähän hän meidät jätti.
Ap
[/quote]
Eikö hän silloin jättänyt vaimonsa, eikä teitä lapsia? Jos kerran teitä säännöllisesti tapasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:25"]
Tämä ap. käyttäytyy kun hänen isänsä olisi tappanut hänen äidin. Isä löysi uuden naisen ja erosi äidistä, niin se on ap:n mielestä tämän vihan arvoista.
[/quote]
Ja äidillä ei ole ollut osuutta katkeruuden syntyyn ... uskokoon ken tahtoo. Kuinkahan paljon tässäkin maassa on ex-puolisoita, joiden pitää ihan vain mustamaalaamisen ilosta pilata toisen osapuolen elämä.
Sen uskon, että toinen osapuoli voi pettää, mutta avioliitto ei yhteen pettämiseen kaadu. Kyllä syyt ovat syvemmällä, jos siitä liitosta jompikumpi lähtee kävelemään. Oletkohan koskaan edes kuunnellut isäsi versiota tapahtumista ap?
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:32"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:01"]Eikö isänne siis enää tavannut teitä lapsia säännöllisesti avieron jälkeen? Siis kun kerran kirjoitat, että hän jätti teidät. [/quote] Kyllä tapasi, mutta kyllähän hän meidät jätti. Ap
[/quote] Eikö hän silloin jättänyt vaimonsa, eikä teitä lapsia? Jos kerran teitä säännöllisesti tapasi. [/quote]
Jätti perheen.
En voisi hylätä lasta, vaikka muija syystä tai toisesta vaihtuisikin.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:32"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:01"]Eikö isänne siis enää tavannut teitä lapsia säännöllisesti avieron jälkeen? Siis kun kerran kirjoitat, että hän jätti teidät.
[/quote]
Kyllä tapasi, mutta kyllähän hän meidät jätti.
Ap
[/quote]
Eikö hän silloin jättänyt vaimonsa, eikä teitä lapsia? Jos kerran teitä säännöllisesti tapasi.
[/quote]
Säännöllisesti, vaan ei riittävästi.
Ap
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 18:18"][quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 17:05"]Harmi että ap on kasvanut tuollaiseksi surullisen katkeraksi ihmiseksi, joka ei pysty päästämään irti menneisyydestä. Et tiedä asioita, jotka johtivat vanhempiesi eroon. Jos isäsi ei ollut äitisi kanssa onnellinen, oli parempi hänelle sekä teille lapsille erota. Isälläsi ei ole sinulta eron tiimoilta mitään anteeksi pyydettävää. Harmillista tilanteessa on se, että hän jäi eron jälkeen sinulle etäiseksi. [/quote] Kenen vika on, että isä jäi etäiseksi? Aivan niin. ISÄN vika. Minusta anteeksipyydettävää on ja paljon, jos on vain kerran kuussa nähnyt lapsiaan ja valittanut elatusmaksuista lapsille. Ymmärrän, että olet nuori ja tyhmä, mutta kun se elämässä vaan menee niin, että niin makaa kuin petaa. Ei ap:lle kuulu hänen isänsä asiat ollenkaan.
[/quote]
Jos Ap on käyttäytynyt samalla lailla niin ei ihme jos sitä kukaan ei halua nähdä. KYllä tuohon on syyllinen AP itse eikä kukaan muu.
Jo pelkkä se että ruvetaan valittamaan isän uudesta naisesta on niin lapsellista ja säälittävää paskaa että AP voi syyttää vaan itseään
[/quote]
Syyllistätkö oikeasti lasta siitä, että isä haluaa nähdä kerran kuussa? Olet hyvin sairas ihminen.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 18:29"][quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 16:29"][quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 14:58"] [quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 14:39"] En lukenut koko ketjua, enkä tiedä Ap:n elämäntilanteesta mitään, mutta oisin silti kiinnostunut tietämään, että olisitko Ap itse huonossa/toimimattomassa parisuhteessa vain lasten takia? Mun mielestä tässä ei ole järkeä. [/quote] Onko sinusta sitten enemmän järkeä, että toinen vanhempi muuttaa yllättäen uuden puolison luo, tapaa yllättäen lapsiaan enää kerran kuussa ja niilläkin harvoilla tapaamisilla valittaa elatusmaksuista? Kuulostaako hyvältä vanhemmuudelta? Sen toimimattoman parisuhteen ja kerran kuussa lapsia tapaavan etävanhemman välillä on suuri määrä vaihtoehtoja, joita jostain syystä monet (pettäjät) eivät vaivaudu ottamaan huomioon. Lähtäkohta kuitenkin on se, että kun on tähän maailmaan lapsia päättänyt tuoda, niiden lasten kuuluisi olla elämässä ykkösinä. Lasten puolesta ei tarvitse uhrautua mutta ei heitä voi ja saa hylätäkään oman itsekkään onnen vuoksi eikä pettäminen ole mikään ratkaisu toimimattomaan parisuhteeseen. Monet erovanhemmat eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin pikainen ero ja uuden elämän aloittaminen, vaikka toimimattomasta liitosta lähtemisen voi tehdä hyvinkin monella tavalla niin, että lapset kärsivät mahdollisimman vähän. Ehkä se tärkein kuitenkin on, että niitä lapsia ei hylätä kerran kuussa nähtäväksi velvollisuudeksi vaan niihin oikeasti pidetään yhteyttä, halutaan viettää aikaa ja kuulla kuulumisia muutenkin kuin vain sen lakisääteisen kerran verran. On jotenkin kuvaavaa, että monet poimimat ap:n viestistä vain sen osan, että isä hylkäsi ja että vaihtoehtona olisi sitten se, että isä olisi jäänyt toimimattomaan liittoon. Harva tajuaa, että lapsen kannalta se isoin trauma on se, että isän mielestä oli ok nähdä vain kerran kuussa ja että hän valitsi aivan konkreettisesti sen toisen naisen ennemmin kuin lapsensa. Sen toisen naisen kanssa vietettiin nyt kuukaudesta ne 29 päivää ja lapsille sitten valitusten kera se, mikä jäi yli. Miten vaikeaa on tajuta, että lapsille ei riitä muutama tapaaminen silloin tällöin ja että jos muuttaa suoraan lasten kodista jonkun toisen luo, on sel lapsille selvä valinta siitä, kenen luona sitä halutaan asua. Ap:n isä teki väärin. Kaikin tavoin. Sitä ei mielestäni voi mitenkään kieltää. [/quote] AP:han ei itse halunnut olla isänsä kanssa missään tekemisissä. [/quote] Tämä on minun päätö[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 16:38"][quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 14:06"] Ero on lapselle valtavan iso mullistus. Olen työni takia tekemisissä paljon erolasten kanssa, ja ihmettelen, miten hyssytelty aihe on erolasten traumat. Ei saisi sanoa, että ero satuttaa lapsia, kun yksilöillä on oikeus onneen eikä silloin tarvitse välittää muiden onnesta. Vanhemmille tulee paha mieli, jos sanoo, että lapsille tärkeintä on yhteinen koti ja että ero aiheuttaa heille valtavia itsetunto-ongelmia ja jopa traumoja. Puhutaan ennemmin päivähoidon liian varhaisesta aloittamisesta tai vaikkapa jäähyjen kauheudesta, vaikka kummassakaan tapauksessa se vanhempi ei ole edes päivää poissa lapsen näköpiiristä. Erolapsi kokee eron hylkäyksenä ja hän syyttää lähes aina itseään vanhempiensa erosta. Ero on siis kaikin tavoin pahempi kuin 1-vuotiaan laittaminen päiväkotiin tai 2-vuotiaan laittaminen jäähylle. On mieletön ero sillä, tapaavatko lapset etävanhemman suoraan parisuhteessa heti eron jälkeen ja uuden puolison samassa syssyssä vai pääsevätkö he näkemään isän uuden kodin, ehkä sisustamaan sitä ja tapaamaan isän uuden tyttyöystävän hissukseen eron ollessa selvä ja ajan kuluessa. Lapsille on tärkeää, että he eron tullen ovat vanhemmilleen edelleen tärkeitä, tärkeimpiä, ja jos isä muuttaa suoraan toisen naisen kanssa yhteen ja toinen nainen nököttää takapiruna tapaamisilla, tapaamisia on harvoin ja niilläkin valitetaan elatusmaksuista, on aivan selvää, että isä on julmasti ja suoraan hylännyt lapsensa toisen naisen vuoksi ja että isälle lapset ovat pelkkä taakka joita on pakko sietää kerran kuussa. Jos ap:n isä olisi muuttanut asumaan yksin, kertonut lapsille, että hän ei enää rakasta lasten äitiä sillä tavalla kuin puolison pitäisi mutta rakastaa hurjasti lapsia ja haluaa sekä heille että heidän äidilleen kaikkea parasta, olisi isäsuhde muovautunut takuulla toisenlaiseksi. Jos isä olisi osallistunut arkeen, kuskannut harrastuksiin, ostanut harrastusvälineitä, soittanut ja pyytänyt tapaamaan muulloinkin kuin sovitusti, olisi takuulla ap:n asenne toinen. Kun lapset saavat kokea, että he ovat isälleen tärkeitä, ei se toisen naisen esittely hiljalleen ajan kuluessa olisi olllut mikään katastrofi. Mutta itsekkään ihmiset tekevät itsekkäitä ratkaisuja. Vastauksena siis niille, jotka vänkäävät, pitäisikö jäädä sitten kuihtuvaan suhteeseen, että ei, ei pidä jäädä mutta ero on aina lasten kannalta hylkäys ja siksi lapsiin pitää panostaa ja heidät on nostettava ykköksiksi erovaiheessa. Myöhemmin voidaan sitten miettiä uuden parisuhteen kuvioita ja muita aikuisten asioita. Jokaisen vanhemman pitäisi tajuta, että ero on lapsille ihan aina - sopuisimmassakin erossa- iso trauma ja se trauma pitää ottaa huomioon, lapsille on annettava aikaa sopeutua, heidät on ennemminkin hukutettava huomioon kuin vain sysättävä syrjään kuukaudeksi. On vanhempien itsekkyyttä, jos on pakko tehdä salamaero, salamayhteenmuutto ja salamalapsikin usein päälle. Siinä ei tasan ajatella lapsia eikä yritetä helpottaa heidän elämäänsä millään tavalla. Tällaiset vanhemmat ovat oikeasti syyllisiä lastensa pahaan oloon ja saavatkin kantaa siitä huonoa omaatuntoa. Lisään vielä, että kaikki asiantuntijat suosittelevat nykyään totuuden kertomista erosta. Jos siis isä muuttaa uuden naisen luo, ei saisi valehdella, ettei naisella ole mitään tekemistä eron kanssa. Tämän takia isän ei pitäisikään muuttaa uuden naisen luo, koska tämä on tosi väärin myös tätä uutta naista kohtaan. Lapsi tuntee sietämätöntä vihaa ja katkeruutta häntä kohtaan ja syyllistää hänet erosta. Lapselle pitää voida kertoa eron syistä rehellisesti mutta ikätasoisesti. Esim. isä ei enää rakasta äitiä niin kuin pitäisi ja siksi isä muuttaa yksin. Ja jos todella pettäminen ja se uusi nainen on eron syy, pitäisi lapselle kyetä tämäkin asia kertomaan ikätasoisesti. Valehtelu ja lapselta asioiden salailu tekee erosta vielä kamalampaa, koska lapset ovat fiksuja. He tietävät uskoattoman paljon vanhempiensa parisuhteesta. Pidän ap:n aloitusta rohkeana. Ei ole järkevää kantaa katkeruutta ketään ihmistä kohtaan vuosikausia, mutta ap on hyvä esimerkki siitä, miten ison trauman vanhemman typerä ja piittaamaton käytös aiheuttaa. Ystäväni mies petti ja jätti samalla tyylillä kuin ap:n isä, muutti uuden naisen luo, ei tavannut lapsiaan kolmeen kuukauteen muutettuaan pois kodista ja sen jälkeen tapasi aina jossakin kahvilassa parin tunnin ajan kerran kuussa. Nyt ihmettelee, kun lapset eivät murrosikäisinä enää isäänsä halua tavata. Näille lapsille jää elinikäiseet traumat isänsä pittaamattoman käytöksen vuoksi. Ei siinä voida mitenkään pureutua aiheeseen "varmaan äidissäkin oli jotain vikaa, kun isä ei halunnut hänen kanssaan olla", kun isä on tehnyt kaikin tavoin selväksi, etteivät myöskään lapset kiinnosta. Niin, ja tämäkin mies on muistanut lapsilleen valittaa isoista elatusmaksuista (minimielarit). Miten ihmeessä lapset voisivat millään tasolla kunnioittaa isäänsä ja hyväksyä hänen valintansa, kun isä on heidät henkisesti hylännyt? Oli vanehmpien parisuhteessa mitä tahansa vialla, se äiti sentään pysyi lasten kanssa, on mukana arjessa, valvoo yöt, kun ovat kipeinä, kuskaa harrastuksiin, ostaa vaatteet, opettaa laittamaan ruokaa, kuuntelee murheet jne. Mitä tekee isä? Valittaa elatusmaksuista. Miksi on niin vaikea yrittää laittaa lasten tarpeet ykkökseksi? Kenenkään ei tarvitse olla väkisin parisuhteessa, mutta se ero pitäisi kyetä hoitamaan niin, että lapset kärsivät mahdollisimman vähän. Usein taitaa kuitenkin olla niin, että se pettäjä ottaa eron myös lapsistaan. [/quote] Täyttä roskaa koko juttu. Minunkin vanhemmat erosivat minun ollessa pieni. Pienintäkään ongelmaa siinä ei ollut. Isä vain lähti ja sitten hänellä jo oli toinen nainen. Ei ongelmaa. Ero EI ole mikään shokki tai tragedia lapsille. Eikä minullakaan koskaan tullut mitään ongelmia äitipuoleni eikä isäpuoleni kanssa (eli isäni uuden naisen ja äitini uuden miehen). Miksi olisi? Olin silloin ala-asteella. Kumpaankin vanhempaan hyvät välit. Ehdottomasti vanhemmillakin on oikeus onneen ja saada se hyvä parisuhde. Ei siinä todellakaan tarvitse odotella jotain lapsen hyväksymistä. [/quote] Tämän jankkaajan tunnistaa helposti. Jutut aina vaihtelevat aiheesta riippuen.
[/quote]
Eli etäisyytesi isääsi oli oma vika eikä isäsi. Hyvä että myönsit sen ja sen että olet provo. Koko juttu on keksitty.
[/quote]
Miten voit laittaa asian LAPSEN syyksi? Sinä olet typerä jankkaaja, joka pitäisi bannata pysyvästi.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:56"]
Niin, sitä on monenlaista kohtaloa. Meillä toisinpäin. Äiti jäi yksin salamaeron (isä löysi uuden ja 15v nuoremman) jälkeen, kun alkoi mustamaalaamaan isää aikuisille lapsille. Ja niitä uusia miehiä tuli kahden vuoden välein, naimisiin joka äijän kanssa. Eroissa meni omaisuus.
sukujoulua vietetään isän luona, isä, aikuiset lapset puolisoineen, uusi vaimo ja hänen lapsensa. Äiti... Noh kulloisenkin aviomiehensä kanssa, miesten lapsista en tiedä, enkä välitäkään tietää.
[/quote]
Ikävää tämäkin. Mutta äitimme ei mustamaalannut isäämme millään lailla. Isä sen sijaan jaksoi meidän lasten kuullen valittaa aina elatusmaksuista. Kylläpä tuli hyvä mieli, kun kuuli, miten kamala taloudellinen rasite me olimme.
ap