Mikä on terapeutin tehtävä? Kuulin tarinan
Tuttuni, joka käy terapiassa, puhui että oli heittänyt "roisia läppää" kaverilleen kaveriporukassa. Kertoi että uskoo kaverinsa ymmärtäneen tämän läpän heiton, mutta oli hiukan epävarma kuitenkin asiasta.
En kerro mitä hän tarkalleen ottaen oli sanonut , eikä oikein osu tämäkään, että vertaan, että olisi sanonut vaikka että "haista vi**u", sillä verukkeella, että kaverinsa ymmärtää kyllä huumorin. Joka tapauksessa osa kaveriporukasta oli kauhistunut.
Kun tuttuni kertoi tämän mitä oli sanonut kaverilleen, niin olin tyrmistynyt. Sanoin ettei noin saa sanoa. Ei ilkeitä sanoja voi sanoa, sillä verukkeella että kuulija kyllä ymmärtää huumoriksi. Sanoin että ehdottomasti pitää selvittää tämä asia ja pahoitella sanojaan. Eihän "ilkeyksien" sanoja ole se joka määrittelee että on vaan leikkipuhetta. Kuulijahan ja se jolle sanotaan on se joka loukkaantuu tai ei.
Totesin tälle tutulleni, että hänhän käy terapiassa, että mitä terapeutti sanoi kun olet jutellut. Terapeutti oli sanonut vaan että, miltä sinusta itsestä tuntuu!
Ihmettelen että eikö terapeutti voinut tuomita näitä käytettyjä sanoja ja ohjata asiakastaan oikealle polulle? Jos ihminen on hukassa itsensä kanssa ja käy terapiassa, niin eikö häntä pidä ohjata elämän perusasioissa ja käyttäytymisen perusasioissa. Eihän nyt kaverilleen pidä vi**uilla ja voida ajatella ja edellyttää että ymmärtäisi huumorin.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti lähinnä kuuntelee ihmistä ja hänen ei olekaan tarkoitus arvostella, vaan saada ihminen itse oivaltamaan asioita. Hyvä neuvo ystävälle on sanoa muille asiat niin kuin haluaisi että muut hänelle puhuisivat.
Miksi terapeutti ei ollut sanonut tätä asiakkaalleen? Miksi sen pitää joku sanoa terapian ulkopuolella?
Ihminenhän ei opi itse ajattelemaan, jos terapeutti tarjoilee kaiken valmiiksi pureksittuna. Terapeutti ei koskaan tuomitse. En kyllä tiedä suoraan sanottuna mitä oikein ajattelet, ap.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti lähinnä kuuntelee ihmistä ja hänen ei olekaan tarkoitus arvostella, vaan saada ihminen itse oivaltamaan asioita. Hyvä neuvo ystävälle on sanoa muille asiat niin kuin haluaisi että muut hänelle puhuisivat.
Entä jos ne jotkut muut ovat erillisiä ihmisiä, joilla on oma persoonansa ja tahtonsa kuulla jotakin muuta kuin mitä itse haluaa kuulla? Kuka lukee ja kenen ajatukset ja tunteet, jos unohdetaan suora puhe?
Vierailija kirjoitti:
Ihminenhän ei opi itse ajattelemaan, jos terapeutti tarjoilee kaiken valmiiksi pureksittuna. Terapeutti ei koskaan tuomitse. En kyllä tiedä suoraan sanottuna mitä oikein ajattelet, ap.
Ihmisillä on esim. oppivelvollisuus että he oppisivat. Ei koulussakaan opettaja ainoastaan kuuntele mitä lapset oivaltaa vaan he ohjaavat.
Opettaminen ja neuvominen ei ole tuomitsemista. Mistä olet saanut päähäsi, että olisi tuomitsemista?
ap
Vierailija kirjoitti:
Ihminenhän ei opi itse ajattelemaan, jos terapeutti tarjoilee kaiken valmiiksi pureksittuna. Terapeutti ei koskaan tuomitse. En kyllä tiedä suoraan sanottuna mitä oikein ajattelet, ap.
Lisään vielä että terapeuttihan ei tarjonnut mitään? Ainoastaan kuuntelee ja nyökyttelee.
Minä täysin ulkopuolisena selitin asioita ja tämä terapeutin asiakas oivalsi, ehkä.
ap
Mun terapeutti kyllä kertoo, että ex on kohtuuton mua kohtaan haukuissaan ja näkee meidän molempien vajavaisuuden. Monesta asiasta haastaa kyllä ajattelemaan itsekin omia toimintamalleja ja auttaa oivalluksissa.
Terapeutti lähinnä kuuntelee ihmistä ja hänen ei olekaan tarkoitus arvostella, vaan saada ihminen itse oivaltamaan asioita. Hyvä neuvo ystävälle on sanoa muille asiat niin kuin haluaisi että muut hänelle puhuisivat.