Lue keskustelun säännöt.
Mistä motivaatiota elämässä kun ei ole saanut palkintoa vaivannäöstä?
29.08.2021 |
Koulussa panostamisesta ei ole ollut mitään konkreettista hyötyä. Luin vielä kahta A-kieltä. Toista en koskaan käyttänyt missään ja unohtunut kokonaan. Edes parhaimmistoon kuuluvasta englannin ja sen erityissanaston osaamisesta ollut koskaan mitään todellista hyötyä.
Vanhemmat painostivat pikkulapsesta saakka harrastamaan erästä harrastusta ja siihen liittyviä oheisharrastuksista. En ole hyötynyt kyseisestä vuosikymmenen harrastamisesta millään tavalla, enkä koskenutkaan koko harrastukseen lapsuuden jälkeen.
Yliopistossa suoriuduin hyvin arvosanoin, mutten saanut siitä koskaan mitään arvostusta. Mieleen jäänyt vaan kun eräässä kesätyöhaastattelussa eräs "rempseä" haastattelija v*ttuili hyvästä opintomenestyksestä. Lopulta ala ei tuntunut omalta, eikä opinnoista ole ollut minkäänlaista hyötyä.
Laitoin yhdessä elämänvaiheessa itseni salilla, jumpalla ja ruokavaliolla kohtuu hyvään kuntoon. Huonoista geeneistä johtuen rupsahdin kuitenkin ihan totaalisesti jo 1-2 vuodessa liikunnan vähenemisen jälkeen.
Yhdessä vaiheessa kova panostus mt-ongelmien hoitamiseen ei ole johtanut kummoisiin lopputuloksiin.
Tuntuu ettei elämässä nähdystä vaivannäöstä ole jäänyt mitään käteen tai saanut mitään "palkintoa". Toki itselläni ja valinnoillani on myös asian kanssa tekemistä, muttei se loppupeleissä auta hyväksymään asiaa.
Olen yrittänyt lukea uutta tutkintoa, mutta motivaatio aivan nolla. Ei tullut muuta kuin p*rseiltyä siellä ja mentyä muiden siivellä ryhmätöissä. Vielä kun tietää ettei ole työelämän kaipaama hyvä tyyppi. Mistä motivaatiota?
Kommentit (12)
Lyöt totaalisesti läskiksi, vahingonilo - tässä tapauksessa työssä käyviä uuden elämäntapasi kustantavia kohtaan - on paras ilo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauti opiskelusta. Älä tee sitä työelämän takia vaan sen takia, että sinulla on enemmän vapautta kuin jos istuisit 8 tuntia toimistossa. Kiitän itseäni siitä, että opiskelin hitaasti.
Jatka jumppaa ja syö hyvin. Aloita uudestaan jokin vanha harrastus. Paremmin sinulla menee, kun tajuat nämä asiat.
Ei kannata tehdä pelkkää vapaaehtoistyötä. Oletan että aloittaja ei ole saanut koskaan palkkaa. Hänhän väittää, että ei ole saanut mitään palkkiota opiskelusta ja työstä.
Tuo liikuntajuttu on taas todella typerä. "Olin laiha ja kunnossa kun liikuin ja söin normaalisti, nyt olen lihava kun en enää tee niin, nyyh"
Vierailija kirjoitti:
Tuo liikuntajuttu on taas todella typerä. "Olin laiha ja kunnossa kun liikuin ja söin normaalisti, nyt olen lihava kun en enää tee niin, nyyh"
Aiheen vierestä, mutta esim. lihasmassan säilyvyydessä on valtavia eroja ihmisten välillä. Vaikuttaa myös siihen miten hyvin ryhti säilyy. Rasvaa alkaa myös kertymään aivan eri tahtiin takaisin eri ihmisille samalla ruokavaliolla. Tiedän ihmisiä jotka aktiivisen kuntosaleilun jälkeen näyttävät vielä vuosia saleilun lopettamisen jälkeen hyväkuntoisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tiedätkö ylipäänsä mitä haluat elämältäsi? Minkälaista elämää todella haluaisit elää? Mitkä asiat kiinnostavat ja innostavat sinua luonnostaan? Nämä olisi hyvä tiedostaa ensin ja sitten pyrkiä niitä kohti.
Vierailija kirjoitti:
Siis tiedätkö ylipäänsä mitä haluat elämältäsi?
Helppoa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala tekemään enemmän asioita joista oikeasti itse nautit. Muiden arvostuksella ei ole mitään väliä kunhan itse viihdyt omassa elämässäsi. Minä en ole korkealle koulutettu enkä rikas, mutta olenpa muuten oikeasti onnellinen. Toivottavasti löydät mitä haluat.
No ensinnäkin, elämä tai maailma ei ole sulle mitään velkaa, ei ole mitään palkintoa joka sulle kuuluisi vaan sen takia että olet tehnyt jotain asiaa x. Tee asioita, joista itse nautit, siinä se jutun pointti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei auta hyväksymään asiaa" ongelman ydin. Et hyväksy itseäsi/valintojasi ja odotat että muut antaisivat arvostusta.
Hyväksyntä voi lähteä vain sisältäpäin. Miksi et hyväksy itseäsi? Oletko käynyt juttelemassa tästä? Se että olet ilmeisesti fiksu ja myös toimintakykyinen ei vie pois syvää tarvetta kokea hyväksyntää, kenelläkään meistä. Eikä se välttämättä ole "helpompi" lähtökohta mielenterveyden vahvistamiselle. Joku nälässä elävä ylityöllistetty voi kokea suurempaa onnellisuutta. Älä siis turhaan tunne syyllisyyttä siitä, jos tarvitset ja haet apua elämän kuntoon laittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, elämä tai maailma ei ole sulle mitään velkaa, ei ole mitään palkintoa joka sulle kuuluisi vaan sen takia että olet tehnyt jotain asiaa x. Tee asioita, joista itse nautit, siinä se jutun pointti.
Ei maailma tietenkään ole mitään velkaa, mutta oma motivaationi on romahtanut. Tällä hetkellä nautin asioista, jotka eivät vie minua mihinkään suuntaan. Ei elämää voi loputtomiin tällä tavalla elää.
Ainakin itsestäsi huolehtiminen urheilulla ja ruokavaliolla on palkinnut edes jotain. Naisille on vaikeaa tehdä uraa tai tienata hyvin Suomessa. Sinulla on vapaus lähteä täältä. Ole iloinen ettei kukaan ole väkivallalla riistänyt sinulta mitään. Niin kävi minulle vuosikausien ajan.