Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen katsellut koko päivän 1930-luvun amerikkalaisia elokuvia. Minkä takia heidän elämänmenonsa tuntui ennen paljon järkevämmältä kuin nykyään?
Kommentit (92)
30-luvun leffat ovat elämälle vierasta tavaraa. Ei Suomikaan ole koskaan ollut sellainen kuin joissain vanhoissa Suomi-filmeissä. Nykyajan leffat ovat paljon todenmukaisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Wokeismi ja tasa-arvoagendan pakotus tekee nykyelokuvista katsomiskelvottomia. Oletteko samaa mieltä?
Päinvastoin, kiva nähdä muutakin kuin valkoisia heteroita joka roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Wokeismi ja tasa-arvoagendan pakotus tekee nykyelokuvista katsomiskelvottomia. Oletteko samaa mieltä?
Emme ole. Yritä tulla jossain vaiheessa 2020-luvulle, tai katso vain vanhoja leffoja.
Näin kerrän yhden tosi hyvän amerikkalaisen elokuvan, mutta kun en kuollakseni muista sen nimeä. Siinä oli pienipalkkainen sihteeri, joka teki tosi pitkää päivää, usein öisinkin hän oli töissä. Hän oli jossain lakitoimistossa töissä, ja asianajajapomo oli valmis menemään naimisiin hänen kanssaan nimellisesti ja lähettämään tämän naisen Pariisiin, Ranskaan, vähän nauttimaan elämästä. Nainen esteli ensin kovasti, mutta suostui sitten. Muistelen elokuvan olevan vuodelta 1930 ja naisen oikea etunimi oli Constance.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisempi elämä? Aikaa meni valtavasti ihan perusasioihin kuten ruuanlaittoon ja pyykinpesuun
Ennen näitä toimenpiteitä piti varmaan hakea puut ja vesi, lämmittää hella ja keittää vesi. Tietty amerikkalaisissa elokuvissa on voinut olla hienompaa kuin todellisessa elämässä saati täällä takapajulassa.
Miehet tekivät pitkää päivää töissä. Harrastuksia oli vain rikkailla, joilla oli päivät vapaata.
Amerikassa oli jääkaappeja ja pyykkikoneita ennen kuin Suomessa. Ei toki köyhimmillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niinku vaikka uudet leffat kuvaa väkivaltaa vaan ei paljon mitään hyvää .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen kotona laittamassa ruokaa, isä käy työssä, kun tulee kotiin, ruoka odottaa valmiina pöydässä ?
Tämä olisi naisena mun unelmani. Tiedän, en istu nykynaisen rooliin lainkaan. Tykkäisin olla ihan vain kotiäitinä ja huolehtia niinkin tärkeistä asioista kuin lasten harrastuksista, puhtaista pöytäliinoista ja miehen tarpeista.
Mitä tulee 30-luvun amerikkalaisiin elokuviin, niin on syytä muistaa, että silloin oli aikamoiset rotuerottelut vielä voimassa. Eli kyse on aina siitä, minkä yhteiskuntaluokan ja etnisen ryhmän historiaa muistelee.
Usan alamäki alkoi 1990-luvun alkupuolella Clintonin presidenttiyden myötä ja tätä alamäkeä poika Bush oikein kiihdytti sekä Obama. Trump toi vähän toivoa paremmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko toi YLE Areena wind River intiaani leffa sitten hieno ?? Ukot ukkoja ...
ei ruuhkavuosia,stressiä,vanhenemista,kilpparia,ferritiiniä,lihottavia pillereitä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Wokeismi ja tasa-arvoagendan pakotus tekee nykyelokuvista katsomiskelvottomia. Oletteko samaa mieltä?
Kuten se uusi feministiBondi. Harmi kun Craig suostui siihen kuraan sillä Casino Royale ja Skyfall olivat taas loistavia.
The Bad Sister (USA 1931). Bette Davisin ensimmäinen elokuva. Huom! Humphrey Bogart on myös mukana tässä filmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden ihmisen palkka riitti elättämään perheen omakotitalossa. Ja kun mies hankki leivän pöytään niin vaimo pystyi olemaan kotiäitinä ilman huolia. Nykyään edes kahden ihmisen palkka ei riitä moiseen.
Ai omakotitaloon? Ihan hyvin meillä ainakin riittää. Itse olen ihan duunari ja naiseni dippa. Itseasiassa riitti vaikka naiseni oli työtön. En tiedä miten hoidat asiasi jos ei rahat riitä, mutta jos ei dokaa tai pelaa niin kahden ihmisen tuloilla ostelee vaikka mitä.
Silloin oli Hollywoodissa paljon vähemmän mädätystä ja aivopesua kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Usan alamäki alkoi 1990-luvun alkupuolella Clintonin presidenttiyden myötä ja tätä alamäkeä poika Bush oikein kiihdytti sekä Obama. Trump toi vähän toivoa paremmasta.
Keskivertopalkansaajan ostovoima Jenkkilässä on ollut parhaimmillaan ehkä jo 1970-luvulla.
Laurel & Hardy toimii edelleen. Loistavia klassikoita.
Alue: Aihe vapaa
Wokeismi ja tasa-arvoagendan pakotus tekee nykyelokuvista katsomiskelvottomia. Oletteko samaa mieltä?