Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautuisit jos ex-puolisosi kertoisi sinulle hankalan luonteensa johtuneen
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kumppanisi vaikea ihminen?
15 merkkiä siitä, että hän onkin erityisherkkä
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/201708012200297787Suuri osa noista piirteistä kertoo, ettei ”erityisherkkä” osaa tunnistaa omia tunteitaan ja lukee niitä toisen syyksi.
Omassa suhteessani ”erityisherkän” kanssa kyse kumppania kiinnostivat vain hänen omat tunteensa ja niiden voimakkuus. Onneksi suhde päättyi. Löysin lämpimän kumppanin, jolle minunkin tunteeni merkitsevät jotakin.
SINUN kokemuksesi aiemmasta suhteestasi näyttäisi siis edelleenkin olevan se, että SINUN mielestäsi ex-kumppaniasi ei kiinnostanut riittävästi sinun tunteesi. Tähän SINUN kokemukseesi on voinut vaikuttaa vaikkapa sellainenkin yksinkertainen seikka, että te ette vain olleet toisillenne sopivia partnereita. Ja tämän takia hän ei kyennyt aidosti kiinnostumaan sinusta ja sinun tunteistasi. Ei sellaisesta asiasta voi syyttää toisen erityisherkkyyttä. Ja kaiken lisäksi, tässähän puhutaan nyt vain SINUN kokemuksestasi, mutta jonkun toisen kokemus samaisesta erityisherkästä ex-puolisostasi voi olla tyystin erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kumppanisi vaikea ihminen?
15 merkkiä siitä, että hän onkin erityisherkkä
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/201708012200297787Suuri osa noista piirteistä kertoo, ettei ”erityisherkkä” osaa tunnistaa omia tunteitaan ja lukee niitä toisen syyksi.
Omassa suhteessani ”erityisherkän” kanssa kyse kumppania kiinnostivat vain hänen omat tunteensa ja niiden voimakkuus. Onneksi suhde päättyi. Löysin lämpimän kumppanin, jolle minunkin tunteeni merkitsevät jotakin.
SINUN kokemuksesi aiemmasta suhteestasi näyttäisi siis edelleenkin olevan se, että SINUN mielestäsi ex-kumppaniasi ei kiinnostanut riittävästi sinun tunteesi. Tähän SINUN kokemukseesi on voinut vaikuttaa vaikkapa sellainenkin yksinkertainen seikka, että te ette vain olleet toisillenne sopivia partnereita. Ja tämän takia hän ei kyennyt aidosti kiinnostumaan sinusta ja sinun tunteistasi. Ei sellaisesta asiasta voi syyttää toisen erityisherkkyyttä. Ja kaiken lisäksi, tässähän puhutaan nyt vain SINUN kokemuksestasi, mutta jonkun toisen kokemus samaisesta erityisherkästä ex-puolisostasi voi olla tyystin erilainen.
No, minulle paljastui juttumme aikana, että ensimmäisen avioliiton jälkeen eksäni ei ole pystynyt pitkiin suhteisiin, ei minun eikä muiden kanssa. Toinen aikuinen ihminen on vain liikaa. Surullistahan se on, kun pitkä suhde olisi kuitenkin toiveissa.
Tää erityisherkkyys, joka ei ole mikään lääketiteellinen diagnoosi puskee esille nyt joka tuutista. On ihan muutamien viime vuosien "ilmiö".
Tämän varjolla jokainen voi oikeuttaa itselleen normaalista poikkeavaa päytöstä ja erityisoikeuksia.
Oletetaan että jos ilmoittaudun erityisherkäksi saan mukavampaa ja hienovaraisempaa kohtelua niin töissä, harraatuksissa, kaveriporukoissa ja kotonakin. Tällöin asetetaan itselle ns turvamuuri ympärille ja oletetaan (vaaditaan) muiden ottavan sen aina huomioon / käsiteltävä heitä silkkihansikkain ja näin välttyy elämän negatiivisilta asioilta.
Voisiko ainakin osalla erityisherkkyys olla huomionhakuisuutta?
Karkea kiteytys: Eikö kaikki ihmiset voisi luokitella itsensä erityisherkiksi, näin joutuisimme jokainen kohtelemaan toisiamme kiltisti, huomioiden ja myötätuntoa pursuten ... ja silkkihansikkailla, pääkenossa ymmärtäen.
Miten helppoa elämä olisikaan.
Tämä. Olen erityisherkkä äänille ja öisin myös sähkölaitteiden valolle. En siedä yhtään "keinotekoista" meteliä, kuten näppäimistön rapinaa, sitä että toinen käy jääkaapilla, lätkii valoja päälle ja lampsii kovaäänisesti yrittämättä olla hiljaa. Vastaavasti saa vaikka paistaa aurinko ja sataa kaatamalla, eikä haittaa yhtään, koska ovat luonnollisia asioita.
Mies pitää minua vaikeana, koska en halua että istuu yöt koneella häiritsemässä uniani tai että lähtee keittiöön rapistelemaan ruoan perässä sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Minä pidän miestä hankalana, koska tekee niin, vaikka tietää että se vie minulta yöunet. En vaadi mielestäni kohtuuttomia, menen nukkumaan noin klo 22, mikä on monissa taloyhtiöissä muutenkin hiljaisuuden aikaa, enkä vaadi miestä luopumaan vapaa-ajastaan koska tähän mennessä on ehtinyt arkena olla koneella kuutisen tuntia ja vapaalla 10-12h, eli enemmän kuin tarpeeksi keskivertoihmiselle. Otan muut ihmiset huomioon, en mekkaloi öisin, ettei mies, vauva tai naapurit häiriinny, mutta mies sen sijaan hermostuessaan "vaatimuksiini" nukkumaanmenoa koskien huutaa niin, että on herättänyt vauvan ja häirinnyt (edellisellä asunnolla) naapureitakin. Mitään ei saisi vaatia.
Meillä on se ero, että jaoin huoneen veljeni kanssa siihen saakka, että muutin kotoa ja vanhemmat edellytti aina hiljaisuutta yöllä, koska äänet kuuluivat seinien läpi makkareihin. Mies sen sijaan nukkui vanhemmistaan nähden kauimmaisessa mahdollisessa huoneessa, joten sai vaikka huutaakin yöllä rauhassa, eikä se monen seinän läpi vanhempien makuuhuoneeseen kuulunut, joten ei sitten koskaan oppinut olemaan yöllä hiljaa. Sukunsa on muutenkin sorttia, joka ei herää vaikka pommi räjäytettäisiin jalkojen alla.
Tämä on vain minun näkökulmani, mutta joskus hankala ihminen ei ole se erityisherkkä, vaan se toinen osapuoli, joka ei osaa tunnistaa erityisherkkyyttä ja yrittää sen takia pakottaa sen toisen elämään tavalla, johon on itse tottunut tajuamatta, miten vahingoittavaa se on sen toisen psyykelle. Meillä on vuosia asiasta riidelty ja vasta sitten kun aloin puhua it***urhan mahdollisuudesta unettomuuden takia, mies hoksasi, että olen oikeasti väsynyt.