Miksi nykyään on kamala läskiviha? Ei kasarilla/ysärillä ollut!

Ysärillä tuntui, että normaalipainon puolella olevia naisia, jotka oli enemmän ylä- kuin alarajalla pidettiin jotenkin liian pyöreinä.

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Pitää erottaa kaksi asiaa. Voi olla, että lihavuus ei ole terveellistä. Mutta lihavilla pitäisi silti olla oikeus kehorauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitää erottaa kaksi asiaa. Voi olla, että lihavuus ei ole terveellistä. Mutta lihavilla pitäisi silti olla oikeus kehorauhaan.

Tämä. Ja ihan kuin lihavilla ei olisi jo tarpeeksi raskasta kun ovat lihavia (ja ylenkatsottuja). Pitääkö sitä vielä alleviivata suorin huomautuksin, kommentein ja ilkkumisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Järkyttävän läskivihainen kirjoitus. Tätä se läskiviha on. Puhdasta halveksuntaa ja itsensä parempana pitämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Moni minua nuorempi hoikka on jo kuollut esim. syöpään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Sä olet vaan heikompaa ainesta.

T. 150kg jolla veriarvot huiput ja reidet ei hanka

Kasarilla ja ysärillä oli homoviha. Kun se lakkasi olemasta korrektia, siirryttiin sujuvasti lihaviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla ja ysärillä se läskiviha vasta kovaa olikin. Luokalla oli aina se yksi läski, jota kiusattiin ihan helvetisti. Lisäksi sitä nöyryytettiin liikuntatunneilla ym. Opettajat ja vanhemmat halveksivat ja ilmaisivat kantansa suoraan, lisäksi terkkari haukkui ihan sumeilematta ja esitteli painokäyrää. "Normaalilla ihmisellä sen pitäisi olla täällä, mutta sinulla se on tuolla.."

Ei pidä puhua asiasta, jos ei ole aikaa koskaan elänyt.

Oli minunkin luokallani se koulun ainut lihava tyttö. Ei häntä kiusattu, ei sen enempää oppilaat, opettajat kuin terkkaritkaan. Liikuntatunneilla hän oli aina muita jäljessä, mutta ei kukaan sormella osoittanut ja nauranut, vaan odoteltiin, että hän sai suorituksensa valmiiksi ja sitten jatkettiin eteenpäin. 

Mistä sinä sen muka tiedät? Olitkos mukana siellä terkkarin juttusilla? Mistä tiedät mitä ope hänelle kahden kesken puhui?

Ei hyvänen aika sentään, olet aivan sekaisin.   Jos terveydenhoitaja ottaa asian esille ammattilaisena se ei ole kiusaamista tai minkäänlaita pilkkaa.   Se on asiallista toimintaa, että valistetaan asiasta ja tarjotaan apua sekä annetaan ylipainoiselle (alipainoiselle, anorektikolle) mahdollisuus kertoa omat näkemyksensä ja kysyä myöskin neuvoa ja apua.

Kiusaamista ja nälvimistä on sitten muiden ihmisten pään aukominen, tuijotus, ilmehtiminen jne.

Tavikset antakoon ihmisten elää ja toimia niin kuin haluavat ilman kommentointia.   Eri asia sitten, jos ylipainoinen ottaa asian itse esille, mutta silloinkin on toimittava hienotunteisesti.   

Eivät ne koulun terveydenhoitajatkaan aina valitettavasti osanneet toimia hienotunteisesti muistan yläkouluajoilta kun istuin kuuntelemassa terveydenhoitajan huoneessa ja hän luennoi minulle liiasta painosta ja ruokasuosituksista. Olin kiltti oppilas, eikä minulle olisi tullut mieleenkään vastustaa kenenkään koulun aikuisen auktoriteettia. Kyyneleet valuivat silmistäni, mutta terkkari jatkoi tyynesti esitelmänsä loppuun, ei reagoinut minun itkuun millään tavalla. Sitten varmaan sanoin kiitos, kuten opetettu oli ja lähdin takaisin luokkaan. Ei jäänyt hyvää kuvaa tuosta...

Ihan samantapaisia kokemuksia. Juuri tuo kylmyys, että ei huomioitu yhtään vaikka toinen olisi itkenyt siinä. Näytettiin vain painokäyrää: "normaalilla, terveellä ihmisellä paino on tässä, mutta sinulla se on jo tuolla.." Ja sitten luennon jälkeen takaisin tunnille pää ihan sekaisin nöyryytyksestä ja pahasta mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylensyönti on synti sinällään. Ja se on suurimpia veroeurojen tuhlaajia terveydenhuollossa. Sairaudet kuten diabetes, sydänsairaudet ja syövät johtuvat lihavuudesta. Miksi sitä pitäisi katsoa suopein silmin?. Varsinkin kun se on vain selkärangan heikkoutta olla syömättä liikaa. Lisäksi on väärin syödä itsensä lihavaksi, ja sitten voivotella afrikan nälkää näkeviä.

Ne ei johdu lihavuudesta.

Ne johtuu huonoista elintavoista; huono ruokavalio, liikkumattomuus.

Jos kakkostyypin diabetes johtuisi huonoista elintavoista, sitä pitäisi olla myös paljon esimerkiksi laihoissa ihmisissä. Moni heistä syö huonosti, liian vähän ja epäterveellisesti ja liikkuu vähän. Mutta näin ei ole. Kakkostyypin lihavuus korreloi painon, ei ruokavalion kanssa. Ei edes liikkumattomuuden kanssa.

Diabetes on insuliinihäirö, joka usein syntyy lihavuudesta johtuvista syistä ja kun ihminen laihtuu, moni on myös ”parantunut” siitä kakkostyypin diabeteksesta.

Mutta jokaisella on tietenkin oikeus olla lihava ja ottaa riski sairastua siihen.

Sen lisäksi, minusta on kyllä vähän vääristynyttä kutsua sellaista elintapaa hyväksi elintavaksi, joka aiheuttaa lihomista. Hyvä elintapa ylläpitää optimaalista painoa ihmisellä. Jos se ei tee sitä ja aiheuttaa liiallista rasvankertymistä, ei sitä kovin hyväksi elintavaksi voi kutsua. Tietenkään se, että joku elintapa pitää ihmisen laihana, ei automaattisesti tarkoita, että sekään on hyvä elintapa. Laihuus voi myös johtua huonoista elintavoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylensyönti on synti sinällään. Ja se on suurimpia veroeurojen tuhlaajia terveydenhuollossa. Sairaudet kuten diabetes, sydänsairaudet ja syövät johtuvat lihavuudesta. Miksi sitä pitäisi katsoa suopein silmin?. Varsinkin kun se on vain selkärangan heikkoutta olla syömättä liikaa. Lisäksi on väärin syödä itsensä lihavaksi, ja sitten voivotella afrikan nälkää näkeviä.

Ne ei johdu lihavuudesta.

Ne johtuu huonoista elintavoista; huono ruokavalio, liikkumattomuus.

Jos kakkostyypin diabetes johtuisi huonoista elintavoista, sitä pitäisi olla myös paljon esimerkiksi laihoissa ihmisissä. Moni heistä syö huonosti, liian vähän ja epäterveellisesti ja liikkuu vähän. Mutta näin ei ole. Kakkostyypin lihavuus korreloi painon, ei ruokavalion kanssa. Ei edes liikkumattomuuden kanssa.

Diabetes on insuliinihäirö, joka usein syntyy lihavuudesta johtuvista syistä ja kun ihminen laihtuu, moni on myös ”parantunut” siitä kakkostyypin diabeteksesta.

Mutta jokaisella on tietenkin oikeus olla lihava ja ottaa riski sairastua siihen.

Sen lisäksi, minusta on kyllä vähän vääristynyttä kutsua sellaista elintapaa hyväksi elintavaksi, joka aiheuttaa lihomista. Hyvä elintapa ylläpitää optimaalista painoa ihmisellä. Jos se ei tee sitä ja aiheuttaa liiallista rasvankertymistä, ei sitä kovin hyväksi elintavaksi voi kutsua. Tietenkään se, että joku elintapa pitää ihmisen laihana, ei automaattisesti tarkoita, että sekään on hyvä elintapa. Laihuus voi myös johtua huonoista elintavoista.

Meillä suvussa 20-vuotiaalle laihalle puhkesi diabetes

Te nuoret jotka luette näitä juttuja, huomatkaa ettei se kasari tai ysäri oikeasti ollut mikään maanpäällinen paratiisi, kuten täällä jotkut muistelevat. Heillä on muistikuvat ja mielikuvat menneet sekaisin, eikä muisteta niitä ikäviä juttuja. Tosiasia on, että siihen aikaan oltiin paljon karkeampia ja julmempia suhteessa poikkeavuuteen. Joku voi pitää tätä hyvänä asiana, yhteisöllisenä asiana, mutta silloin jopa avioeroperheiden lapsia halveksittiin esimerkiksi opettajien taholta. Yhtenä lievimpänä esimerkkinä. Läskit, homot, tummaihoiset, rillipäät, hikarit, nynnyt ja muut saivat tuta vahvimman lakia, kiusaajan lakia, eikä siihen kukaan puuttunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Lihavilla on usein huonot elintavat, siitähän ne ongelmat johtuu. Ei kaikki kerro olevansa terveitä.

Huonot elintavat johtaa painon nousuun, joten kyllä, lihavilla on sairauksia.

Kuitenkin vain noin 1/5 suomalaisesta syö tarpeeksi kasviksia, kovaa rasvaa ja suolaa saamme liikaa, kuitua liian vähän.

Täällä kuollaan elintapasairauksiin ja ei kaikki ole lihavia.

Me tullaan tietämään tulevaisuudessa tästä lisää, mutta todellakin osa, yllättäen iso osa, lihavista on kliinisesti terveitä ja tietenkin osa normaalipainoisista ei.

Ei pitäisi olla ylläri, että kaikki lihavat ei ole sairaita tai sairastu. Lihavuus ei kerro mitään sen hetken elintavoista, kuten ei normaalipainokaan.

Toki on arveluita, että BMI siitä 35 tai 40 alkaen on itsessäänkin terveysriski, mutta peruspunkerot on eri asia.

On myös aina puhetta, että tulehdustilaa se läski nostaa, mikä vaikeuttaa riskeihin, mutta mikään persläski ei ittessään aiheuta diabetestä.

Totta kai verenpaine on yhtä validi mittari kuin verikokeet.

Mun luokalla ala-asteella oli yksi muita lihavampi poika. Häntä kiusattiin lihavuudesta. Nyt kun katson vanhoja luokkakuvia, poika oli nykymittapuulla hiukan pyöreähkö, muttei todellakaan lihava. Joka luokalla on nykyään vähintään 5 yhtä lihavaa tai vielä lihavampaa lasta.

Ota ihmeessä lepopulssisi.

Jos sydämesi pitää lyödä levossa yli 90 vain pitääkseen sinut elossa... huh huh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Lihavilla on usein huonot elintavat, siitähän ne ongelmat johtuu. Ei kaikki kerro olevansa terveitä.

Huonot elintavat johtaa painon nousuun, joten kyllä, lihavilla on sairauksia.

Kuitenkin vain noin 1/5 suomalaisesta syö tarpeeksi kasviksia, kovaa rasvaa ja suolaa saamme liikaa, kuitua liian vähän.

Täällä kuollaan elintapasairauksiin ja ei kaikki ole lihavia.

Me tullaan tietämään tulevaisuudessa tästä lisää, mutta todellakin osa, yllättäen iso osa, lihavista on kliinisesti terveitä ja tietenkin osa normaalipainoisista ei.

Ei pitäisi olla ylläri, että kaikki lihavat ei ole sairaita tai sairastu. Lihavuus ei kerro mitään sen hetken elintavoista, kuten ei normaalipainokaan.

Toki on arveluita, että BMI siitä 35 tai 40 alkaen on itsessäänkin terveysriski, mutta peruspunkerot on eri asia.

On myös aina puhetta, että tulehdustilaa se läski nostaa, mikä vaikeuttaa riskeihin, mutta mikään persläski ei ittessään aiheuta diabetestä.

Totta kai verenpaine on yhtä validi mittari kuin verikokeet.

Näinpä. Tuttuni bmi 46 on kaikin tavoin terveempi kuin minä, vaikka minä urheilen, syön terveellisesti, olen hoikka. Mutta autoimmuunisairaus rasittaa vaikka elintavat olisi huipputerveelliset.

Kuntoihme kirjoitti:

Ota ihmeessä lepopulssisi.

Jos sydämesi pitää lyödä levossa yli 90 vain pitääkseen sinut elossa... huh huh.

Korkea syke ei kerro lihavuudesta tai edes huonosta kunnosta. Mulla on korkea sykealue ollut aina ja urheillessa poikkeuksellisen korkea. Hyväkuntoinen maratoonari olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Sä olet vaan heikompaa ainesta.

T. 150kg jolla veriarvot huiput ja reidet ei hanka

No miten ne muut? Eikö sinulla koskaan särje polvet, nilkat, selkä? Eikä sinulla ole koskaan pudottamista ihompoimuissa? Nukutko ilman kuorsaamista ja kun heräät mikään kohta ei ole puutunut? Entä mahan toiminta? Oletan ettet joko halua lapsia tai ehkä olet mies? Mutta jos haluaisit ja olet nainen, miten on. Onnistuisiko raskaudet helposti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä noin 1995 alkaen on pikkuhiljaa alettu puhua (Jenkeissä) sodasta lihavuutta vastaan ja lihavuudesta ylipäätään terveysriskinä.

Silloin myös virallisesti BMI otettiin maailmanlaajuisesti käyttöön ja hienosäädettiin niitä rajoja. Jossain vaiheesss myös määritettiin lihavuus sairaudeksi (vaikka asiantuntijapaneeli oli sitä vastaan).

Huomio siis pikku hiljaa siirtyi terveysasioista ja esim. sydänongelmista vain painoon. Vain paino nähdään riskinä, ei verikokeiden tulokset jne.

Tuosta alkaen mediassa on rummutettu sitä lihavuuden pahuutta ja kuvastoissa lihavia kehoja ilman päätä.

Siitä se läskiviha lähti nousemaan.

Paino on riski. Jostain syystä lihavat haluavat nähdä vain verikokeen tulokset terveysmittarina. Ehkä vielä verenpaine mahtuu mukaan siihen.

Kaikki nivelongelmat, uniongelmat, ihottumat ja ihohaavautumat, masennukset, hermostolliset ongelmat, kivut, lapsettomuus ym. Niitä ei haluta laskea siihen lihavuudesta johtuviin terveysongelmiin. Mutta monella noiden terveysongelmia alkusyy on vain ja ainoastaan lihavuus, joita ei koskaan olisi synytynyt tai ne paranisi painon olessa matala ja normaalin rajoissa.

Miten se on mahdollista, että lihavat kertovat aina olevansa niin terveitä? Ei koskaan mitään ongelmia ja siis lähes kaikki heistä.

Itse ei tarvitse kun laittaa selkään 25 kiloinen reppu ja polvet jo tuntevat sen ja särkisivät, jos joutuisin koko päin kulkea sen repun kanssa. Lihavat eivät vaikuta koskaan kärsivän ummetuksesta, vaikka syövät vaikka kuinka epäterveellistä ja paljon. Itse jos vetäisin määrätyt määrät ruokaa, jota näkee toisten lihavien syövän olisin varmaan jostain syystä koko päivän vessassa ja jotain ongelmaa siitä minulle tulisi. Olen aivan varma. Ummetusta, ripulia, liikaa pyyhkimistä, olen varma, että jotain iskisi.

Itsellä ei tarvitse montaa minuuttia kuumassa tarvitse olla ja jos reidet hinkkaavat yhteen, ne muuttavat punaisiksi ja sattuvat. Lihavilla ei tunnu koskaan hinkkaavaan yhtään mikään missään kohtaa. Aina vaan iho pysyy huippukunnossa.

Ehkä minä olen vaan geneettisesti huono-onninen, mutta minulla lihavuus ja lihominen näkyisi heti terveydessä. Voi olla, että verikoe ei sitä heti näyttäisi. Ehkä jopa sekin. Verenpaine nyt ainakin nousisi. Se on varma.

Lihavilla on usein huonot elintavat, siitähän ne ongelmat johtuu. Ei kaikki kerro olevansa terveitä.

Huonot elintavat johtaa painon nousuun, joten kyllä, lihavilla on sairauksia.

Kuitenkin vain noin 1/5 suomalaisesta syö tarpeeksi kasviksia, kovaa rasvaa ja suolaa saamme liikaa, kuitua liian vähän.

Täällä kuollaan elintapasairauksiin ja ei kaikki ole lihavia.

Me tullaan tietämään tulevaisuudessa tästä lisää, mutta todellakin osa, yllättäen iso osa, lihavista on kliinisesti terveitä ja tietenkin osa normaalipainoisista ei.

Ei pitäisi olla ylläri, että kaikki lihavat ei ole sairaita tai sairastu. Lihavuus ei kerro mitään sen hetken elintavoista, kuten ei normaalipainokaan.

Toki on arveluita, että BMI siitä 35 tai 40 alkaen on itsessäänkin terveysriski, mutta peruspunkerot on eri asia.

On myös aina puhetta, että tulehdustilaa se läski nostaa, mikä vaikeuttaa riskeihin, mutta mikään persläski ei ittessään aiheuta diabetestä.

Totta kai verenpaine on yhtä validi mittari kuin verikokeet.

Näinpä. Tuttuni bmi 46 on kaikin tavoin terveempi kuin minä, vaikka minä urheilen, syön terveellisesti, olen hoikka. Mutta autoimmuunisairaus rasittaa vaikka elintavat olisi huipputerveelliset.

Mutta miten olisi jos olisit 46 bmi? Olisitko yhtä ”terve” kuin nyt, vai luuletko, että olisit edes hengissä?

Kasarilla oli vain kahdenlaisia tyttöjä ainakin meidän koulussa:

1. Normaalipainoinen ja -rintainen tai sitä isompi, olit lehmä.

2. Laiha ja pienirintainen, olit lauta.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu, lääppiminen ja rintojen ja alapään kopelelointi oli jokapäiväistä.